Olisi syytä asettaa kansanedustuslaitoksen ulkopuolinen ja todellisesti riippumaton (esim. joidenkin ulkomaisten yliopistojen professoreitten) työryhmä pohtimaan sitä, voisiko Suomen eduskunta toimia tarpeeksi hyvin pienemmällä kansanedustajien määrällä kuin nyt. Olisiko 100 tai edes 150 edustajaa avustajineen riittävä määrä näin pienessä maassa? Suomessahan on vain n. hieman yli 5 milj. asukasta. Vai onko kenties niin, että kansanedustajiksi pyrkivät aina yhä uudelleen oman edun tavoittelijat?
Nykyisessä tilanteessa suuri osa työpaikoista on pätkätyöpaikkoja. Ottaen huomioon myös sen, että valtio itse suosittelee kansalaisilleen itsehillintää palkankorotusten suhteen, ei uskoisi kansanedustajien pystyvän perustelemaan rehellisesti edes itselleen palkkojensa nousua. Meillähän on EU:ssa ja kunnallishallinnoissa muutenkin paljon edustajia ja päättäjiä, joitten palkanmaksajina ovat myös me samat suomalaiset tavalliset perheelliset ja perheettömät yrittäjät ja työntekijät.
Em. ulkopuolisen yöryhmän tulokset voisi saattaa voimaan yhtä nopeasti (ja välittömästi; saman vaalikauden aikana) kuin eduskunnan palkankorotuksetkin näköjään saatetaan voimaan. Kansanedustajista tulisi pudottaa vaalipiireittään vähiten ääniä saaneet.
Valtion kuuluisi olla kansaa varten, ei toisinpäin.
Nykyisessä tilanteessa suuri osa työpaikoista on pätkätyöpaikkoja. Ottaen huomioon myös sen, että valtio itse suosittelee kansalaisilleen itsehillintää palkankorotusten suhteen, ei uskoisi kansanedustajien pystyvän perustelemaan rehellisesti edes itselleen palkkojensa nousua. Meillähän on EU:ssa ja kunnallishallinnoissa muutenkin paljon edustajia ja päättäjiä, joitten palkanmaksajina ovat myös me samat suomalaiset tavalliset perheelliset ja perheettömät yrittäjät ja työntekijät.
Em. ulkopuolisen yöryhmän tulokset voisi saattaa voimaan yhtä nopeasti (ja välittömästi; saman vaalikauden aikana) kuin eduskunnan palkankorotuksetkin näköjään saatetaan voimaan. Kansanedustajista tulisi pudottaa vaalipiireittään vähiten ääniä saaneet.
Valtion kuuluisi olla kansaa varten, ei toisinpäin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Heittolaukauksia 7.8.
(Kansan Uutiset)
- Täytyy vain toivoa, etteivät ministerit sorru ryyppäämään Vanhasen johdolla kesken kiihkeiden budjettikiistojen.
Saattaisi palaa riihen mukana koko kansalle aiottu 452 miljoonan euron viina- ja tupakkaveron alennus.
totta on, että nykymenoon riittäisi muutama kirjuri joka kääntäisi EU:sta tulevat määräykset suomeksi, siihen ei kait 200 tarvita.
Kaipasit joidenkin ulkomaisten yliopistojen professoreita tuumailemaan, malliksi vaikka taloustieteiden professori Kanadasta
http://www.transnational.org/tff/people/m_chossudovsky.html
samaisen proffan kommentteja käännettynä
http://gamma.nic.fi/~otammile/Chossudovsky.htm
joka välittäisi Unionin määräykset internetin ja teeveen avulla kautta koko maan.. sekä interaktiivinen palautejärjestelmä, jolla kansalaiset voisivat antaa näille määräyksille joko siunauksensa tai vastalauseensa ...Jos vastalauseita tulisi tietty määrä, unionin tulisi miettiä juttu uudelleen... Se olisi kansanvaltaa..
mutta Suomen valtavaa poliitikko- ja virkamieslaumaa, niitä elättivariksia emme todellakaan tarvitse.,
KUN SUOMEN TALOUS NOUSI laman jälkeen 1994 jaloilleen - hyvinvointivaltio jäi kontilleen.
Kun on 400 000:n työtöntä - keksi joku aloittaa puheet työvoimapulasta.
Eipä haluaisi todeksi uskoa.
…Suomi on pyörittänyt hyvinvointivaltiotaan selvästi vähemmällä rahalla ja henkilöstöllä kuin muut pohjoismaat.
KAIKEN HUIPPUNA
Hallitus alkoi elvyttää lainarahalla!
Keväällä julkistetun lisätalousarvioehdotuksen mukaan verotusta kevennettäisiin vuositasolla 295 miljoonalla eurolla. -Ehdotus vähentää kuntien verotuloja 113 miljoonaa euroa.
Nähtäväksi jää, kuka sen kompensoi ja miten.
Valtion nettolainanotto nousee 1,186 miljardiin euroon. Valtiontalouden alijäämän arvioidaan olevan vuonna 2003 kansantalouden tilinpidon käsitteillä 0,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Hallitusta on arvosteltu velanoton varaan rakentuvasta veronalennuspolitiikasta. - Veroalen nimissä ei pitäisi valtionvelkaa kasvattaa vastuuttomasti, eikä se ole pitemmänpäälle mahdollistakaan ja kaikenlisäksi kun verokevennysten hyöty häviää irtisanomisiin…
Entinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö tarjosi sanomalehti Kalevan haastattelussa verotuksen keventämistä taloudellisen tilanteen piristysruiskeeksi, mutta samalla varoitti kasvattamasta valtionvelkaa.
Hän muistutti Saksan rankasta elvytyksestä. ”Koko saksalaisen elvytyksen lopputulos on kaikkien tiedossa - luottamus talouteen katosi eikä kasvua ole näkynyt”. Euroopan komission mukaan euroalueen talouskasvun vauhdittumisessa on merkittäviä riskejä.
Suomalaisen hyvinvointikoneiston korjaussuunnitelmia jarruttaa itse aiheutetun edellisen laman perintönä tullut velkataakka, jonka pelkät korkokulut ovat vuodessa 3,7 miljardia euroa. Summalla katettaisiin yli 100 000 sairaanhoitajan vuotuiset palkkakulut.
OLISI AIKA tehdä selvitys kansantaloutemme mahdollisuuksista unionin ulkopuolella.
EU:n jäsenmaksut nousevat porrastetusti laajenemisen myötä.