Olen nyt raskaana, emmekä ole yhdessä tulevan vauvan isän kanssa.
Pelkään, että en uskalla antaa lasta hoitoon isälleen, kun vauva syntyy!?
Olen ajatellut, että annan miehen nähdä lastaan aina kun haluaa, mutta vain minun ollessa läsnä.
Voi olla, että mieli muuttuu, jos haluaa välillä omaa rauhaa..?
Pelkään, että lapselle tapahtuu jotain, tai että mies ei osaa hoitaa lastaan.
Esim. pudottaa lapsen, ei tue vauvan niskaa, jättää sohvalle tai sängylle yksin ja lapsi putoaa, kolauttaa lapsen pään johonkin..
MITEN pääsisin eroon näistä peloista ja oppisin luottamaan, että mitään kamalaa ei tapahdu?
Pelkään, että en uskalla antaa lasta hoitoon isälleen, kun vauva syntyy!?
Olen ajatellut, että annan miehen nähdä lastaan aina kun haluaa, mutta vain minun ollessa läsnä.
Voi olla, että mieli muuttuu, jos haluaa välillä omaa rauhaa..?
Pelkään, että lapselle tapahtuu jotain, tai että mies ei osaa hoitaa lastaan.
Esim. pudottaa lapsen, ei tue vauvan niskaa, jättää sohvalle tai sängylle yksin ja lapsi putoaa, kolauttaa lapsen pään johonkin..
MITEN pääsisin eroon näistä peloista ja oppisin luottamaan, että mitään kamalaa ei tapahdu?
Vastaukset 24
Vanhimmat
Olet tulossa äidiksi ja niin se vain on että äidin rakkauteen ei voi verrata mitään muuta rakkautta. Tunnet aitoa huolenpitoa ja pelkoa vanvan suhteen mikä on ihan normaalia... Kun vauva syntyy ja näet hänet vauvan kanssa niin tiedät voitko luottaa että kaikki menee hyvin. Vaikea sanoa ihan tyystin omaa mielipidettä koska ei tunne tulevaa isää, mutta yleensä KYLLÄ NE ISÄT PÄRJÄÄ NIIDEN VAUVOJEN KANSSA ;) Parhainta onnea ja hyviä vointeja sinulle!
Hei, ottaako mies viinaa tai kayttaa huumeita ? Mihin pelkosi perustuu ? Vai onko tilanne se etta pelkaat itse vahingoittavasi lasta ? Siis projisoitko omat pelkosi haneen ? Jos han on oikeesti huono isa esim narkkari niin pyyda jo heti alussa yksinhuoltajuus. Onko han varaton ? Tyoton ?
Hän on hieno, hyväsydäminen nuorimies.
Hän juo kyllä, mutta on ihan asiallinen humalassakin, eikä alkoholi ole hänelle pakkomielle. Ei käytä huumeita.
Hän on opiskelija, eikä ole töissä.
Lähtökohtana nyt se, että en vaadi häneltä mitään.
Hän ei halunnut lasta alunperinkään, kävi vahinko ja hän saa itse päättää osallistuuko lapsen elämään vai ei.
Minun puolestani hänen ei tarvitse tunnustaa isyyttään, jos ei halua, mutta vastaavasti taas annan hänelle oikeuden tunnustaa, jos haluaa.
Todennäköisesti hän ei halua tunnustaa isyyttään ja minusta tulee yksinhuoltaja.
Pelko perustuu siihen, että pelkään, että hän ei osaa - tekee jotain väärin, haitaksi tai vaaraksi lapselle. Hän on kokematon lapsien hoidosta.
En pelkää vahingoittavani lastani. Ehkä olen vain ylihuolehtivainen ja ylisuojelevainen.
Haluan antaa lapselle mahdollisuuden tutustua isäänsä ja isälle mahdollisuuden tutustua lapseensa ja olla osassa hänen elämäänsä, mutta en vain uskalla jättää lasta yksin miehen kanssa, en ymmärrä miksi.
Ja H.r:lle kiitokset! :)
(Pahoittelen jos viesti tulee kaksi kertaa. En tiedä onnistuiko viestin lähetys äsken!)
antaisit lapsen isälle kylään, jos hän ei halua sitä edes omaksi tunnustaa?
isä voi käydä sinun luona katsomassa lasta, kun lapsi kasvaa ja kehittyy ja lopetet imettämisen voi lapsi mennä isälleen. mutta jos ei tunnusta niin eihän sillä ole virallista isää, eikä sos.toimikaan siinä sitten auta.
antaa lapselle mahdollisuuden tutustua isäänsä ja isälle mahdollisuuden tutustua lapseensa.
Haluan, että lapsella on isä, vaikka ei olisikaan papereissa.
Omat vanhempani erosivat, kun olin pieni, ja näin isääni vain muutaman kerran vuodessa - silloinkin itkin äidin perään.
En halua, että lapsi alkaa vierastaa isäänsä.
Haluaisin, että he olisivat mahdollisimman paljon tekemisissä aina.
jos mies ei osaa hoitaa vauvaa, niin et tietenkään anna vauvaa hoitoon hänelle. jos hän haluaa hoitaa vauvaa, varmista, että on harjoitellut ja tietää miten vauvaa hoidetaan. ei moni lapseton opiskelija(mies) tiedä edes sitä, että vauva ei osaa kannatella päätään alussa.
alussa mies voi käydä tapaamassa vauvaa luonasi, ehkä isompana lapsi voisi vierailla isällä yksin.
Kultanappi, ihan ystavallisessa hengessa sanon taman: Kun susta tulee aiti iin moni asia sun elamassa tulee muuttumaan,.esim raha-asiat. Yhtakkia SUN omasta pussista sun pitaa lapselle ostaa ruokaa vaipat vaatteet sanky syottotuoli vuodevaatteet kuravaatteet kumisaappaat lelut kirjat .. kun lapsi on leikki-ikainen paivahoitomaksu, harrastukset lahjat kun menette lapsesi kaverin synttareille ym . Kuluja tulee PALJON. Kultanappi. Sulla ei oikeesti ole oikeutta tehda sellaista paatosta etta lapsi ei saisikaan isaltaan elatusta. Elatus on lapsen elatukseen tarkoitettua rahaa. Epasuorasti se on hanen rahaa, ei sinun. Eli : sun kannattaa nyt antaa sen isan tunnustaa lapsi omaksi ja voit vaika heti pyytaa yksinhuoltajuutta, mutta hanelle tulee joka tapauksessa elatusvelvollisuus. Vaittaisin etta 6 vuoden kuluttua tulet kiittamaan minua. Tulet nakemaan miten alyttomasti lapsesta on kuluja ja se isan maksama elatusapu on todella tarpeen sun ja lapsesi hyvinvoinnin takia. Kaikkea hyvaa sulle ! Ajatteln nyt vain sinun ja lapsesi parasta.
Pelkäät, että osaako hän. Ei hän osaa sen paremmin kuin sinäkään. Yhtä ummikkoja olette, jos lapsi on teille molemmille ensimmäinen.
Kai tuleva isä lukee kirjallisuutta lapsista? Kyllä hän osaa.
Eikä vauva ole HOIDOSSA omalla isällään. Vai onko hän sinulla hoidossa silloin, kun olet vauvasi kanssa?
Jos mies on fiksu, niin hän opettelee lapsenhoitoa siinä missä sinäkin. Hän on kyllä ihan yhtä hyvä vanhempi kuin sinäkin.
Nyt ajatus tuntuu jo paljon luontevammalta, kun saanut kuulla muiden mielipiteitä asiasta. :)
Mies tosiaan saa harjoitella vauvan hoitoa minun kanssani ja minun opastuksellani.
Myöhemmin sitten, kun lapsi osaa puhua ja sanoa oman mielipiteensä, voin jo uskaltaa jättää lapsen kahden isänsä kanssa!
Minä tulen olemaan lapsen kanssa (lähes) 24/7, mies ei välttämättä edes joka päivä.
Tottakai minä tulen osaamaan paremmin ja luontevammin lapsen hoidon, kuin hän, ja hänen osaaminen epäilyttää.
Harjoittelemallahan sen oppii, mutta kun mies saa sitä harjoitusta vähemmän, koska asumme eri osoitteissa, hänellä on opiskelunsa ja ihmissuhteensa ylläpidettävänä.
Sen näkee sitten kun vauva syntyy, että miten hoidamme asiat!
Hänellä ei ole tuloja, eikä hän halunnut lapsia vielä pitkään aikaan.
En voi vaatia häneltä rahallista tukea siitä, että minä päätin pitää lapsen ilman hänen tahtoaan.
Hän olisi ollut abortin kannalla, mutta minun päätökseni johdosta hän on joutunut sopeutumaan ajatukseen, että hänestä tulee isä.
Olen liian hyväsydäminen, etten voi vaatia miestä maksamaan (opiskelijalle) isoja summia rahaa kuukaudessa lapselle, jota hän ei missään vaiheessa halunnut pitää.
Joihinkin hankintoihin hän saa kyllä osallistua, jos en itse pysty kaikkea maksamaan.
Lapsella on oikeus isään. Kun lapsi syntyy, sinä annat isän tunnustaa isyyden.
Kunnalta saat elarit siihen asti kunnes isä menee töihin ja alkaa saada palkkaa. Opiskeleva isä tai muuten vähävarainen saa n.s. armahduksen elareista, joten eivät ne hänelle rästiinkään jää korkoja kasvamaan.
Kuinka nuori sinä olet? Vai oletko jotenkin jälkeenjäänyt?
Mikään ei velvoita isää mihinkään hankintoihin!
Hae itsellesi apua näihin asioihin, koska vaikuttaa todellakin, että sä olet ihan pihalla.
"Lähtökohtana nyt se, että en vaadi häneltä mitään.
Hän ei halunnut lasta alunperinkään, kävi vahinko ja hän saa itse päättää osallistuuko lapsen elämään vai ei.
Minun puolestani hänen ei tarvitse tunnustaa isyyttään, jos ei halua, mutta vastaavasti taas annan hänelle oikeuden tunnustaa, jos haluaa.
Todennäköisesti hän ei halua tunnustaa isyyttään ja minusta tulee yksinhuoltaja."
Eli saa toki tunnustaa, mutta en pakota!
Olen samaa mieltä, että lapsella on oikeus isään ja haluan, että he ovat mahdollisimman paljon yhdessä ja että heille syntyisi läheinen ja lämmin suhde.
En halua ilmoittaa ikiämme, mutta nuoria olemme molemmat.
Enkä koe olevani jälkeenjäänyt.
Ja olet oikeassa, mikään ei velvoita isää hankintoihin, mutta tarkoitin sen niin, että PYYDÄN lapsen isää maksamaan jotain, jos minulla ei sillä hetkellä olisi tarpeeksi rahaa.
Jos hän ei suostu/pysty maksamaan, niin hankinnan tärkeydestä riippuen se saa odottaa niin kauan, että minä saan rahaa.
Jos hankinta on kiireellinen (esim. lääkkeet) lainaan rahaa vanhemmiltani, ellen minä pysty tai lapsen isä suostu/pysty maksamaan.
Kyllä minä tulen näistä asioista juttelemaan vielä neuvolassa, älä huoli.
Olet niin helvetin tyhmä, että sulta menee kaikki ohi tai sit oot provo.
Tajua, vaikka oletkin idiootti, että lapsella on oikeus isään.
Äsh, provo sä oot.
Ymmärsin viestisi niin, että luulet etten halua, enkä anna isän tunnustaa isyyttään.
Tottakai se olisi parempi, että hän tunnustaisi isyytensä, mutta en halua pakottaa häntä siihen.
Hän ei ole missään vaiheessa ollut lapsen pitämisen kannalla ja minusta se olisi väärin PAKOTTAA hänet elatusvelvolliseksi ihmiselämälle jota hän ei ole koskaan halunnut syntyväksi.
Jos lapsen isä nyt sattuu päättämään, että on suuremmassa osassa lapsen elämää, niin hän varmasti haluaakin tunnustaa isyytensä.
Ymmärrän kantasi.
Enkä ole provo (en tiedä mitä tämä vaikuttaa, että sanon sen, mutta jos olisin jättänyt sanomatta olisit sanonut minun olevan provo, kun en kiistä mitään).
Hei viisaat, mika on PROVO ?
Lapsi on yhtälailla tämän opiskelijapojan kuin sinunkin aikaansaannos. Jos sekstaa ilman ehkäisyä, näin voi käydä. Tekemisistään pitää aikuisten vastata ihan itse, vaikka ei tulos aina miellyttäisikään. Jos et isyyden tunnustamisessa tuo ilmi lapsen oikeaa isää ja lapselle ei isää sen takia vahvisteta, jäävät elatusmaksut kunnan maksettavaksi lopuksi iäksi. Kunnan elarit ovat todella pienet, lapsen kasvaessa ne eivät riitä edes ruokaan. Ajattele lapsesi etua!
Jos lapsellesi vahvistetaan isä, on varsin todennäköistä, että isä valmistuttuaan osallistuu lapsen elatukseenkin. Opiskelijanhan ei tarvitse elareita maksaa, eli mies ei joudu mitenkään kohtuuttomaan pakkorakoon. Ei sinun pakko ole niitä rahoja ottaa vastaan, mutta usko pois, vielä niitä tulet tarvitsemaan monta kertaa.
Yksinhuoltajuuden voit silti saada, vaikka lapselle isä vahvistettaisiinkin.
Aloittaja ei taida ymmärtää, että ei ole kysymys isän velvollisuuksista vaan lapsen oikeudesta isään.
Ehkä aloittaja tosiaankin provoilee.
Huijaria. Toisilla keskustelupalstoilla törmää usein nimitykseen "trolli".
Pakko vastata tähän viestiin, jos tätä ketjua nyt aloittaja enää edes lukee.
Siis mistä helvetistä sä oot tollasta juttua keksinyt, "päätin pitää lapsen ilman hänen tahtoaan", "jota hän ei missään vaiheessa halunnut pitää". Siis aivan uskomatonta PASKAA!
Jokainen aikuinen ihminen tietää miten lapsia tehdään, mistä lapset tulevat ja miten niiden tulemisen voi estää. Jos ei osaa käyttää ehkäisyä niin turha tulla itkemään ettei haluakaan lasta, joka on jo tulossa!
Miten sinä ketjun aloittaja voit olla noin sinisilmäinen ja naiivi? Nyt on kyse LAPSESTA, jonka te yhdessä teitte, ei mistään pikkujutusta.
Jokaisen täytyy ottaa vastuu tekemisistään, ja viimeistään tuossa vaiheessa on senkin pojanklopin aika kasvaa aikuiseksi. Jos se on opiskelija niin siltä ei elatusmaksuja voida vaatia ennen kuin on ansiotyössä, mutta isyyden hän voi ihan hyvin tunnustaa, ei opiskelu ole mikään este sille!
Pistää ihan vihaksi tuollainen nöyristely, ihan kun sä yksin olisit tehnyt sen lapsen ja vastuussa siitä. Sun velvollisuus äitinä on hoitaa asiat niin että lapsellasi on isä, edes papereissa. Mieti nyt miltä lapsestasi tuntuu kun kaikissa virallisissa papereissakin lukee isän kohdalla "tuntematon".
Ihan turha odottaa että mies "kypsyy" isyyteen sillä että ei pakota sitä siihen. Ei ketään voikaan pakottaa olemaan oikea isä, mutta vastuuseen voi ja täytyy pakottaa jos muuten ei onnistu. Ei tollaset kusipäät muuten ikinä opi.
Itsellä on juurikin sama tilanne kuin sulla, eli raskaana oon, eikä paljon tulevaa isää kiinnosta, mutta en ikimaailmassa antaisi sen miehen päästä kuin koira veräjästä. Enkä ikinä antaisi itselleni anteeksi jos asettaisin sen miehen oikut oman lapseni oikeuksien edelle, siis ajattelisin niin kuin sinä, että "ei minulla ole oikeutta vaatia".
Mieti vähän, missä sinun lapsesi oikeudet ovat?!
murehdi!
Kyllä se mieli tosiaankin muuttuu, ja vuoden päästä valitat ehkä sitä, ettei mies ota lasta tarpeeksi usein hoitaakseen...
Sinä et ole oikein perillä näistä asioita. Sinun kannattaisi nyt hakea itsellesi ihan ammattiapua.
Mitäpä, jos menisit ensiksi vaikka sosiaalitoimistoon juttelemaan, että miten sinä näitä asioita ajattelet.
Sulle tekisi varmaan hyvää muuttaa vaikka Ensikotiin vähän ennen laskettua aikaa. Tämä olisi hyvä tapa ennaltaehkäistä lapsen huostaanotto. Voisit sitten lapsen synnyttyä opetella sitä äitinä olemista ja olisi ympärivuorokautinen apu tarvittaessa.
Sosiaalitoimistosta saisit tukea äitiyteesi ja myös taloudellista apua.
Mitäpä mieltä olisit tällaisesta vaihtoehdosta?
Kyllä ap jotain tukea ja apua nyt tarvitsisi. Ei nettineuvot ehkä riitä.
asiallista tekstiä, mutta tuo kohta "Tämä olisi hyvä tapa ennaltaehkäistä lapsen huostaanotto." HAH, ei lapsia nyt ihan minkään joutavan syyn perusteella huostaanoteta.
Eiköhän jokainen esikoistaan odottava ole tavalla tai toisella paniikissa lapsenhoitotaidoistaan; kyllä ne jokainen normaali ihminen oppii. Eikä mun mielestä aloittaja nyt sen tietämättömämpi ollut, kuin kuka tahansa ensisynnyttäjä? Ensikoti on kyllä siinä mielessä hyvä vaihtoehto, ettei tarvitse kaikkea oppia ihan kantapään kautta.
Aloittajalle. Tiedän tasan tarkkaan, mitä tarkoitat tuolla pelollasi. Itse mietin jo synnärillä, uskallanko antaa lasta isälle tai isovanhemmille edes syliin, etteivät vaan tiputa.. no siis annoin tietenkin (enkä puhunut pelostani), mutta sydän jyskyttäen. Ja helpotuksen huokaus, kun oli ipana taas mun sylissä tai sängyssään.. :)
Usko mua, ajan kanssa nuo pelot häviävät, etenkin kun saat omin silmin nähdä miehen lapsenhoitotaidot ja saat itsekin varmuutta lapsen käsittelyyn.