Kuopiossa hyvä meininki!

Eilen kuopiossa tunnelma oli korkealla, ainakin itsellä ja näytti olevan myös Ismolla ja Teholla, jotka soittivat mielestäni vapautuneemmin ja uskaliaammin, kuin viime vuoden kiertueella. Varmaan asiaan ainakin jotenkin vaikuttanut tämän uuden levyn julkaiseminen.
Konsertti oli sopivan pitkä, tuli kappaleita taas koko uran varrelta, debyytilevystä tuoreimpaan. Nyt etenkin vaikutti siltä että vanhojenkin kappaleiden sovituksiin oli panostettu erityisellä huolella, ja jotkut vanhemmat kuulostivat ihan kuin eri biiseiltä, oli lisäilty joitain erikoisia melodioita, jotka oli kuitenkin ainakin kaukaisesti tunnistettavissa levyllä olevaan versioon. Esim. Kuka teki huorin, mielestäni hyvä esimerkki tästä.

Hyviä kommentteja tuli Ismolta kanssa. Melko alussa keikkaa jonkun kappaleen päätyttyä joku tyyppi huuteli jotain vähän humalaisella äänellä salin yläparvelta, johon Ismo että; Anteeks mitä? No sit se typpi huuti jo vähän selkeämmin että vittu kun vituttaa, ja Ismo tähän että aii, anteeks kun en saanut selvää huonosta artikuloinnista. Sit Ismo alko siinä puhumaan kaverille aika rennosti ja vähän vittuilevalla sävyllä et; joo, tiedän kyllä tunteen oikeen hyvin ja se on aika perseestä, mutta en aio itse antautua sen tunteen alaiseksi, koska muuten menosta saattaisi tulla aika ikävää. " Otetaan sen sijaan yhdet" ja Seisemän päivää alkoi.
Oli paljon muitakin kommentteja ja juttuja, mutta tuo oli kaikista mieleenjäävin.
Hauska hetki oli myös kun pojat olivat soittamassa Elintasoa, ja olivat soittaneet sitä jo jonkun aikaa ja sitten ismo lopetti pianon soiton mutta teho jatkoi hulluna rumpujen hakkaamista silmät kiinni aivan fiiliksissään, ja ismo katsoo tehoa hymy suupielessään koko ajan kasvaen ja lopulta repeää kun mies hakkaa niin fiiliksissään rumpuarsenaaleja, ja sitten ismo tulee taas mukaan kappaleeseen ja biisi jatkuu eikä teho huomannut mitään poikkeavaa.

Encoren tullessa Ismo kehoitti ihmisiä nostamaan perseensä ylös ja alkaa tanssimaan Kanoottilaulun mukana, jossa Ismollakin oli aikamoiset lanteenliikkeet ja muutenkin eläytyi kappaleeseen täysin huutaen lavanreunalla: Hai jai jai jai jai jai jai jaaaaaiii!!
Siihen reilun kahden ja puolen tunnin keikka sitten päättyikin.

Itse sain keikasta vieläkin enemmän virtaa Ismon musiikkia kohtaan, ja odotan hyvin paljon mitä se mies seuraavaksi julkaisee tai tekee. Ismo on kuningas!