Hei!
Olen saanut käsityksen, että suurin osa tämän palstan käyttäjistä on aikuisia tai nuoria. Eli siis itseänsä pitää elättää jotenkin. Missä te olette töissä jos kaikki sosiaaliset kontaktit pelottavat? Tai paremminkin miten olette saaneet työpaikan?
Itselläni alkaa pian työssäoppiminen joka jännittää aivan hirveästi jo huonolla tavalla sillä siitä tulee paha olo.
Olen miettinyt sitä jo viikkoja ja yrittänyt miettiä tapahtumia siellä. Olen kysynyt itseltäni, että mikä voisi olla niin kauheaa, mitä siellä voisi tapahtua? Entä sitten jos mokaan, sehän on normaalia, mutta kuitenkin jännittää niin kauheasti, että pian oksettaa. Miten tälläisistä tilanteista selviää jotka toisille ovat ihan normaaleja, eivätkä he jännitä yhtään.
Haluaisin vain jäädä kotiin monien seinien taakse, mutta tiedän, että kun selviän siitä olen taas selvinnyt yhdestä haasteesta tässä elämässä. Seuraava ei ehkä jännitä enää niin kovasti.
Olenko aivan hölmö kun jännitän tälläistä asiaa jossa voin käyttäytyä ihan normaalisti? Voin olla omaitseni, mutta sekin jännittää.
Minua kiinnostaa nyt siis se, että miten te kovasti pelkäävät selviätte töissä jossa kuitenkin kaikille asetetaan vaatimuksia ja odotuksia?
Ja mikä ammattisi on jos siinä ei vaadita paljoa puhumista tai ihmiskontakteja?
Haluaisin sellaisen ammatin, mutta toisaalta taas ajattelen jos olen paljon tekemisissä ihmisten kanssa tämä jännitys helpotttuu. Ja jos taas en tapaa ihmisiä se vain pahenee ja kaikki on jatkossa vaikeampaa.
Olen saanut käsityksen, että suurin osa tämän palstan käyttäjistä on aikuisia tai nuoria. Eli siis itseänsä pitää elättää jotenkin. Missä te olette töissä jos kaikki sosiaaliset kontaktit pelottavat? Tai paremminkin miten olette saaneet työpaikan?
Itselläni alkaa pian työssäoppiminen joka jännittää aivan hirveästi jo huonolla tavalla sillä siitä tulee paha olo.
Olen miettinyt sitä jo viikkoja ja yrittänyt miettiä tapahtumia siellä. Olen kysynyt itseltäni, että mikä voisi olla niin kauheaa, mitä siellä voisi tapahtua? Entä sitten jos mokaan, sehän on normaalia, mutta kuitenkin jännittää niin kauheasti, että pian oksettaa. Miten tälläisistä tilanteista selviää jotka toisille ovat ihan normaaleja, eivätkä he jännitä yhtään.
Haluaisin vain jäädä kotiin monien seinien taakse, mutta tiedän, että kun selviän siitä olen taas selvinnyt yhdestä haasteesta tässä elämässä. Seuraava ei ehkä jännitä enää niin kovasti.
Olenko aivan hölmö kun jännitän tälläistä asiaa jossa voin käyttäytyä ihan normaalisti? Voin olla omaitseni, mutta sekin jännittää.
Minua kiinnostaa nyt siis se, että miten te kovasti pelkäävät selviätte töissä jossa kuitenkin kaikille asetetaan vaatimuksia ja odotuksia?
Ja mikä ammattisi on jos siinä ei vaadita paljoa puhumista tai ihmiskontakteja?
Haluaisin sellaisen ammatin, mutta toisaalta taas ajattelen jos olen paljon tekemisissä ihmisten kanssa tämä jännitys helpotttuu. Ja jos taas en tapaa ihmisiä se vain pahenee ja kaikki on jatkossa vaikeampaa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Rupeat jakamaan postia! Postissa ei tarvitse seurustella kenenkään työntekijän kanssa, jos et halua! Riittää vaan kun vastaat, jos jotain kysytään. Työ on muutenkin todella itsenäistä, tauot voit pitää siihen aikaan kuin sinulle sopii, saat tehdä työtä yksin omaan tahtiin omissa oloissasi jne.
Se on sitten asia erikseen jos sinulle on aivan ylitsepääsemättömän vaikeaa vaihtaa pari sanaa postinsaajien kanssa, kun olet jakamassa. Ei siinä tosin tarvitse sanoa kuin hei tai päivää...
Olen itse samanlainen ujo jännittäjä, ja voin sanoa että työ sopi ainakin minulle loistavasti.
..on vielä itsenäisempi ja yksinäisempi työ. Ei tarvitse olla edes lajittelemassa, kuten päiväpostissa usein. Urakoida tosin pitää neljän tunnin aikana yli kuuden tunnin edestä, kuutena päivänä viikossa, vieläpä sunnuntainakin, että jotain tienaa.
kaikkihan riippuu siitä onko jännityksesi näkyvää vai ei. Jos ei, lievenee oireet varmaankin itsestään. Jos näkyviä, saattavat ne voimistua alussa. Jälkimmäiseen löydät kyllä lääkkeitä lääkärin avulla. Ei kun puhumaan vaan lääkärille. Minua pelottaa tietyt sosiaaliset tilanteet, mutta en nyt posteljooniksi ajo kuitenkaan (: