kun oli kahden vuoden ajan nähty usein, tutustuttu toisiimme. Ei ollut suuria tunteita, ei intohimoa. Silti itketti kun toinen löysi uuden ja halusi lopettaa. Ensin jopa pyysin, että harkitsisi vielä, mutta toinen oli päätöksensä tehnyt. Kun toinen jättää, kolhaisee se myös omaa itsetuntoa- siitäkin huolimatta, että itsekin olin ajatellut lopettaa suhteemme. Ja toisaalta tulee haikea olo siitä, että taas yksi tarina päättyy, vaikka se nyt ei ollutkaan mikään suuri rakkaustarina. Ei poikaystäväni ollut se mies, jonka muistan vielä 10 vuoden päästäkin ja jonka kosketus polttaa ihoani. Me vain törmäsimme ja elimme hetken yhdessä. Joskus kun vietimme aikaa yhdessä, tuntui, että olimme toisillemme ihan vieraita.
Parisuhteeseen vain helposti jämähtää. Se on tuttua ja turvallista. Varsinkin kun kaikki muut ystävät perustavat perheitä, saavat lapsia, sitä tuntee itsensä niin yksinäiseksi kun ei ole ketään. Mutta olisinko sitten halunnut lapsia miehen kanssa, jota en rakasta? En. Välillä jopa kummastelen, että sinnittelin näinkin kauan suhteessa, josta tiesin jo heti alkuun, että ei tämä tule kestämään.
Yleensä näillä palstoilla puhutaan parisuhteen lopettamisen kurjuudesta ja siitä, kuinka sydän särkyy. Itselleni parisuhteen loppuminen oli vain positiivista, siitäkin huolimatta että se aluksi kirpaisi. Mutta hyvästejähän on aina vaikea jättää.
Parisuhteeseen vain helposti jämähtää. Se on tuttua ja turvallista. Varsinkin kun kaikki muut ystävät perustavat perheitä, saavat lapsia, sitä tuntee itsensä niin yksinäiseksi kun ei ole ketään. Mutta olisinko sitten halunnut lapsia miehen kanssa, jota en rakasta? En. Välillä jopa kummastelen, että sinnittelin näinkin kauan suhteessa, josta tiesin jo heti alkuun, että ei tämä tule kestämään.
Yleensä näillä palstoilla puhutaan parisuhteen lopettamisen kurjuudesta ja siitä, kuinka sydän särkyy. Itselleni parisuhteen loppuminen oli vain positiivista, siitäkin huolimatta että se aluksi kirpaisi. Mutta hyvästejähän on aina vaikea jättää.
Vastaukset 1
Vanhimmat
ja vielä kerran asiaa. Joskus vain käy niin, että ajautuu jostain syystä elämään ihmisen kanssa, jota ei rakasta kuten pitäisi. Joku herää kahden vuoden päästä, toisella voi mennä kymmeniä vuosia, joku elää siinä loppuelämänsä. Luulen, että tuo on aika yleistä, että suhteeseen ajaudutaan muista syistä kuin rakkaudesta. Itse haluan ettei niin käy enää ikinä.