Riittääkö purjeveneessä yksi mittari?
Mietin Raymarine ST70 mittarin hankkimista. Tarkoituksena olisi liittää siihen NMEA2000 loki/kaikuanturi ja myöhemmin tuuli. Mittarilla saa esitettyä sekä graafisia että numeerisia tietoja. Sijoituspaikka on pedestaalissa, joten numerojen ei tarvinne olla suuria kooltaan.
Rahallisesti ei niin edullinen ratkaisu, mutta NMEA-standardin myötä turvallinen myös jatkossa, eikä sido yhteen valmistajaan. Näin ainakin luulen. Mitä mieltä muut ovat?
Miksi niin monessa (retki)veneessä on pitkä rivi mittareita? Onko kyse elvistelystä, vai onko niille myös todellista tarvetta?
Mietin Raymarine ST70 mittarin hankkimista. Tarkoituksena olisi liittää siihen NMEA2000 loki/kaikuanturi ja myöhemmin tuuli. Mittarilla saa esitettyä sekä graafisia että numeerisia tietoja. Sijoituspaikka on pedestaalissa, joten numerojen ei tarvinne olla suuria kooltaan.
Rahallisesti ei niin edullinen ratkaisu, mutta NMEA-standardin myötä turvallinen myös jatkossa, eikä sido yhteen valmistajaan. Näin ainakin luulen. Mitä mieltä muut ovat?
Miksi niin monessa (retki)veneessä on pitkä rivi mittareita? Onko kyse elvistelystä, vai onko niille myös todellista tarvetta?
Vastaukset 16
Vanhimmat
retki veneessä ei oikeasti tarvi mitään mittareita. Katsastussäännöt 2-luokassa vaati lokin ja kaiun eli katsastuksessa nämä pitäisi olla.
Ankkuria laskiessa kaiku saattaa olla hyödyksi ankkurikettingin/köyden menekin arvioimiseksi.
luonnonsatamassa keula mentävää paikkaa etsiessä kartan tutkailu ja keulakannella toimiva silmäpari toimivat paremmin kuin kaikuluotaimet. Rantakivet kuultavat veden läpi.
Navigoinnissa kaikua ei tarvi, karilleajot ehkäistään merikarttaa lukemalla.
retki veneen nopeus, kuljettu matka ja sijainti nähdään nykyään GPS:stä eli lokia ei tarvi näihin.
Eli näin.
edes kakkoseen katsastaa, kun kolmonen riittää ihan hyvin.
Tuollainen yhdistelmänäyttö on tarkoitettu navigointipisteeseen tai muuhun tois'sijaiseen käyttöön.
Jos oikeasti haluaa hyödyntää ajaessa mittaritietoa, niin näyttötilojen vaihtaminen yhtenään ei toimi. Esim. tuulen muutoksisn vaikutukset, nopeuteen ja mahdolliset trimmimuutokset käytännössä vaativat, että tieto on selkeästi nähtävissä yhdellä vilkaisulla. Kätevintä siis on, että rinnakkain on olennaisille tiedoille omat näyttönsä.
Ko. mittareille pedestaali ei muutenkaan ole paraspaikka, koska purjehtiessa ei juurikaan olla keskellä ratin takana.
Pedestaaliin esim. C70 plotterinäyttö olisi ehkä kätevämpi. Siinä pystyy varsin vapaasti säätämään mitä eri mittarinäyttöjä yht'aikaa näytetään ja saa vielä kartan, tutkan jne. omiin ikkunoihinsa.
Tacktick on esimerkki. Voisi kuvitella, että kehitys menee langattomien mittareiden suuntaan.
Ilman mittareitakin kyllä pärjää mainiosti niinkuin totesit. Purjeiden trimmilangat on tärkeämmät, halvemmat ja varmatoimisemmat. Windex on mukava yöllä, jos topin tricolor valaisee sen. Matkapurjehdukseen riittää gps, muu elektroniikka ei ole mitenkään välttämätöntä - paitsi elektroniikkakauppiaille.
GBS, onko matkapurjehdus joku erityinen laji jossa tarvitaan gbs. En minä ole koskaan tarvinnut. Kilpailussa olisi joskus paikallaan.
siksi käytän matkapurjehduksessa gps. Pelkällä merkintälaskulla ei oikein pärjää, kun lähtee Itämerta isommille vesille. Hankaluuksia tulee jo Pohjanmeren vuorovesissä.
Kerro miksi et halua käyttää gps:iä? Eikö sekstantin ja taulukoiden kanssa pelaaminen ole aika hankalaa? Vai tarkoitatko "matkapurjehduksella" saaristonavigointia kotivesillä?
turvallisuutta ja hyvää merenkulkutaitoa kun ostaa veneen täyteen turhaa mittarikamaa ja sitten ihmetellään kun sähkö ei riitä. Kyllä päiväpurjehduksella pärjää pelkällä kompassilla ja kartalla. Mutta jos uhden mittarin haluaa niin minä ostaisin hyvän lokin ja seuraavaksi GBS:n. Pimeässä purjehtimista varten sitten mahdollinen luotain, jos harrastaa pimeäpurjehdusta, mutta jos on jo tuo GBS niin luotain on lähinnä varakoneena.
Ja on halvempikin. "Pimeäpurjehdus" luotaimen avulla on teoreetikon höpötystä. Sähkön kulutuksessa niillä mittareilla on pienempi merkitys kuin hehkulampuilla, jääkaapista nyt puhumattakaan.
Sähköhän on periaatteessa turha ilmiö purjeveneessä. Jos nyt mittareita haluaa, (ja niitä kyllä itsellänikin on 3 näyttöä), niin ainakin oma tärkeysjärjestys taitaa olla 1) tuuli (ei tarvitse tähystää windexiä mastonhuipussa) 2) loki (trimmausapuna) 3-4 kaiku (kun on paikassa jossa syvyystiedosta on jokin hyöty) ja monitoiminäytön gps:stä siirretyt kompassi tai koordinaattinäyttö. Missään tapauksessa en laittaisi näyttö(j)ä ohjaustolppaan, niiden pitää olla koko istumalaatikossa olevan miehistön nähtävissä.
Ei ole sattumaa, että loki ja kompassi ovat katsastusvarusteita, eikä GPS.
GPS on täysin riippuvainen ulkopuolisesta signaalista ja sen luotettavuudesta.
GPS:ää tulee käyttää varmistuksena, ensisijaiset navigoinit välineet tulee olla itsenäisiä.
Kompassi on ehdoton. Siitä ei kukaan liene eri mieltä.
Loki on tietenkin hyvä mittaamaan nopeutta/matkaa veden suhteen, mutta ei sekään ole täysin luotettava. Useammin on omien purjehdusreissujeni aikana ollut häiriöitä lokissa kuin gps:ssä. Jokainen varmaan on joutunut irroittelemaan heiniä lokin anturista. Onko sinulla vara-anturi tai siipipyörä hajoamisen varalle? Veneen nopeuden voi melko hyvin arvioida ilman lokia, kun on tarpeeksi seilannut. Nopeuden mittaamiseen on perinteisiä konstejakin kuten useimmat tietävät.
Mutta miten käytännössä teet paikanmääritykset merien ylityksessä, jos veneessäsi ei ole gps:iä?
Ennen oli radiomajakat Itämerellä ja Pohjanmeren rannikoilla, sitten tuli suuri helpotus navigointiin: decca.
Pelkkä merkintälasku oli aika epävarma. Virran ja sorron arvio saattoi heittää jne. Rannikon lähestyminen oli aina jännää ennen maamerkkien näkymistä. Radiomajakat ja decca olivat huomattava apu matkapurjehtijoille, mutta vasta gps muutti sijainnin määrityksen "idioottivarmaksi".
Kuka enää käyttää gps:iä pelkkänä varmistuksena vaikkapa Itämeren tai Pohjanmeren ylityksessä? Saariston väyliä liikkuessa pärjää tietenkin ilman gps:iä. Pelkkä kompassi ja kello riittää.
Merimiestaidot ja kekseliäsyys auttavat, jos laitteet pettävät. Paistinpannu matkaradio on yksi hätänavigoinnin keino. Silti pidän gps:iä lokia tärkeämpänä.
IMO eli International Maritime Organisation on Solas - "Safety Of Lives at Seas" Chapter V:ssä määritellyt vaadittavat varusteet kaikille aluksille, myös pienille huviveneille. Kuten edellisessä threadissä kävi ilmi Suomi suuressa viisaudessaan ei ole ole tätä kokonaisuudessaan ratifioinut huviveneiden osalta. IMO kuitenkin vaatisi seuraavat varusteet huviveneiltä:
-magneettikompassi eksymätaulukolla
-suuntimakompassi
-kartat suunnitellulle matkalle
-GPS
-tutkaheijastin (jos mahdollista/käytännöllistä - tämä riippuu aluksen koosta, eli todennäköisesti soutuveneessä ei tarvita)
-kopio taulukosta "life saving signals"
Tässä listassa on GPS mutta ei lokia. Siinä voisi olla katsastussääntöjen kirjoittajalle miettimisen aihetta.
Mikä tuo paistinpannu matkaradjo juttu on?
Paljon puhuttiin lokin ja kompassin tärkeydestä, enpä tiedä miten tärkeitä noi on käytännössä. Saaristossa pärjää kartalla ja näköhavainnoin. Avomerelle ei ole järkeä lähteä ilman GPS laitetta. Pärjäähän siellä kartalla ja kompassilla mutta kannattaako säästää 100€ ja jättää GPS ostamatta? Mainitaan viellä erikseen että kompassi ja eksymätaulukko pitää olla olemassa jokatapauksessa.
En oikein ymmärrä mikä tuosta logista tekee niin tärkeän? avomeriosuuksilla kryssittäessä tarvitaan. Mutta ei se tuolloinkaan ole välttämätön. Tietysti jos tekee pitkiä avomeri osuuksia esim Hki - Kiel kryssien niin logi on tärkeä, viellä tärkeämpi on GPS tai Tutka.
Eikä minulla ainakaan ole mennyt mitään roskaa login siipi-pyörään avomerellä. Jumi on tullut joskus satamassa. Roskat muuten lähtee hyvin kun ajaa NordicJetlinen aaltoihin vähän reippaammin :) jotain hyötyä niistäkin on siis ollut.
Vielläkin paikanmääritykseen voi käyttää sekstanttia. Ennätykseni on 3 kaapelia oikeasta paikasta Tämä tehtiin laivan komentosillalla optimaalisissa olosuhteissa. Mutta parin meripeninkulman tarkkuus on ehkä sellainen minkä varaan voisi luottaa, ja avomerellä tämä riittää mainioisti.
Suomen huviveneiden katsastussäännöt ovat kyllä pääpiirteissään ok, mutta tuo lokin pakollisuus ei ehkä ole ihan tätä päivää.
GPS tarjoaa samat (ja jopa paremmat) nopeus ja matkatiedot, sekä paljon muuta. GPS ja loki ovat molemmat sähköisiä laitteita ja muitakin kuin sähkövikoja vikoja niihin tietysti saattaa ilmaantua. Kumpikaan ratkaisu ei siis ole idioottivarma. Silti lokia pidetään parempana kuin GPS-vastaanotinta.
Tietysti on mekaaninen loki, mutta moniko sellaisen omistaa, saati käyttää sitä?
Mielestäni GPS pitäisi tehdä pakolliseksi katsastusvarusteeksi. Jopa katsastusluokkaan 3. Lokia varten ei tarvitsisi tehdä reikää pohjaan, joten olisi taas yksi mahdollinen vuotokohta vähemmän.
Niiden purjehtijoiden on helppo ymmärtää, jotka aikanaan navigoivat radiopeilin avulla. Radiolla peilattiin signaalin minimi = radiomajakan suunta. Matkaradiolla saattoi peilata tunnettujen AM-asemien suuntia radiota kääntelemällä ja minimiä etsimällä, esim. Lahti, Turku ja Tukholma löytyivät helposti Pohjois-Itämeren ylityksissä. Nykyisin yleisradioasemat toimivat FM-aalloilla eikä matkaradiossakaan enää välttämättä ole sisäistä ferriittiantennia. Siksi voi kokeilla paistinpannun katveen avulla, mistä suunnasta lähetys tulee.
Ne, jotka ovat olleet ARC:n luennoilla, ovat varmaankin kuulleet Stokesin mainion esityksen "emergency navigation". Hän kertoi mm. paistinpannu-navigoinnin.
Monilla pitkänmatkanpurjehtijoilla on yhä sekstantti mukana.
olen samaa mieltä että GPS tulisi määrätä pakolliseksi katsastusvarusteeksi, myös 3- ja 4- luokkiin.
GPS lisäisi turvallisuutta ja helpottaisi myös pelastustoimintaa. Jos jokaikisellä poropeukalolla olisi GPS mukana veneessä niin meripelastuksen hoitaminenkin olisi paljon helpompaa.
Nykyään GPS laitteita saa alle satasella joten ei pitäisi hinnastakaan olla kiinni.
Vielä parempi olisi jos eduskunta määräisi GPS:n samalla tavalla pakolliseksi kuin pelastusliivit ja palosammuttimen veneissä.