Hevosten herkkyys

eihän se taputtelu hevoseen satu, mutta periaatteessa taputtaminen on jonkinlaista lyömistä (käden liike)ja tätä tarkoitettiin myös kyseisessä ohjelmassa... Että miksi ihmiset ei voisi vain rapsutella hevosiaan kuten hevosetkin rapsuttelevat toisiaan... Eikä se hevosen nahka mikään paksu ole...

sattuuko sua kun raavit itseäs?
en usko, no sattuuko sua kun joku lyö? niin no asiastahan voidaan olla montaa mieltä, mutta...
miks hevosia sitten pitäis lyödä tai käyttää raippaa tehosteena? hevonen kyllä tekee mitä haluat ilman raippoja, kannuksia tai suusta repimisiä, jos kerrot asiat hepalles niin että sekin ymmärtää..

hiljaisuus, on hienoa nähdä, että on muitakin hevosten kannalta ajattelevia!

Taputtelu vaan ei ole hevosen oma tapa osoittaa hellyyttä tai hyväksyntää tms. Vai kuinka monta kertaa hevonen on taputtanut sinua? Rapsuttelu ja sively on hevosesta miellyttävää, ei välttämättä taputtelu.

Tiedättekö millaiset ihmiset alkavat tollaisen kirjoituksen jälkeen selittelemään? Sellaiset jotka eivät osaa pysähtyä kuuntelemaan. He ovat "kuninkaita", heidän toimintansa on moitteetonta ( omasta mielestään ), koska he eivät uskalla miettiä asioita uudella tavalla. Saattaisivat jopa joutua myöntämään toimineensa vastoin hevosen luontaista ymmärrystä.
Hevosten ja ihmisten herkkyys on erilaista: totta, mutta en missään vaiheessa väittänytkään sen olevan samanlaista. Yritin vain tuoda esille muutamia hevosen kielellä kerrottuja juttuja. Nimittäin liian usein pukitteleva hevonen leimataan jukuriksi, ilkeäksi tms. Mutta AINA pukittelulla on syynsä. Usein se on kipu, joka voi aiheutua satulasta, väärästä istunnasta, kipeästä selästä jne. Ei raippa ole silloin ratkasu vaan PYSÄHTYMINEN ja miettiminen.
Olen itse ollut "ihan tavallinen" tallityttö myös joskus. Olen käyttänyt voimaa, enkä ole ymmärtänyt hevosten viestejä. Minun ajatusmaailmani oli " kun minä sanon niin näin tehdään!!!" Joka on tuttua monelle, monelle päivittäinkin hevosten kanssa työskenteleville. Sitten pikkuhiljaa aloin ymmärtää, että hehän "puhuvat" minulle ja minä vaan tyrannimaisesti lisään voimaa. Tajusin sen olevan VÄÄRIN! Luonnoton tapa toimia hevosten kanssa.
Vaihdoin (sattumien johdattamana)perinteiseltä ratsastuskoululta lempeään kouluun, Arja Ulmasen "Hyvän mielen ratsastuskouluun". Ja oppiminen jatkuu yhä..
Ed the Horse, väitit hevosen KIVUNsietokyvyn olevan suurempi, että kyllä se kestää ronskimpaakin kohtelua, jolla mielestäni paljastit itsekin tuottavasi KIPUA hevoselle. Miksi? Vaikka jollain ihmisellä on suuri kivunsietokyky ei se tarkoita, että voimme hakata ja potkia häntä. Vaikka hevoset sietävätkin kipua ei se tarkoita, että meidän tulisi sitä niille tuottaa. Miksi siis tuotat kipua, kun vielä ymmärrät että kevoseen sattuu? Koska jos mielestäsi ei sattuisi, et olisi käyttänyt sanaa KIVUNsietokyky.
"Raippaa kehotetaan käyttämään" Kuka kehottaa? Jos luet kirjasta ohjeen käytä raippaa tai jos ymmärtämätön, paatunut opettaja huutaa "käytä raippaa!" niin ei se tarkoita sitä että se olisi oikein! Apuvälineenä raippa on ehdoton,niinkuin itsekin totesit. Silloin kun kätesi ei yletä, raippa jatkaa, mutta yhtä hellästi kuin kätesi. Jos hevonen tuntee sen kärpäsen, niin miksei sitten pientä raipan hipaisua? Ei sillä tarvitse lyödä! Hipaisu riittää. ( totean tähän väliin, että monet rats.koulujen hevoset on potkittu ja revitty niin kuoreensa, etteivät välttämättä reagoi. Mutta se johtuu ymmärtämättömistä ihmisistä, ei hevosista. Meistäkin jokainen etsisi keinoja välttää kipuja jos joka päivä, monta tuntia saisimme monoa kylkeen.)
Toivottavasti keskustelu tästä aiheesta leviää, sillä on TÄRKEÄÄ, että mahd. monet ymmärtäisivät oikeaa hevosten kieltä, ei ihmisten kuvittelemaa hevosten kieltä. Hevoset ovat mielettömän hienoja, herkkiä eläimiä. Olemme tehneet niille paljon vääryyttä, olemme ison anteeksipyynnön velkaa.

hiljaisuus kirjoitti:

Tiedättekö millaiset ihmiset alkavat tollaisen kirjoituksen jälkeen selittelemään? Sellaiset jotka eivät osaa pysähtyä kuuntelemaan. He ovat "kuninkaita", heidän toimintansa on moitteetonta ( omasta mielestään ), koska he eivät uskalla miettiä asioita uudella tavalla. Saattaisivat jopa joutua myöntämään toimineensa vastoin hevosen luontaista ymmärrystä.
Hevosten ja ihmisten herkkyys on erilaista: totta, mutta en missään vaiheessa väittänytkään sen olevan samanlaista. Yritin vain tuoda esille muutamia hevosen kielellä kerrottuja juttuja. Nimittäin liian usein pukitteleva hevonen leimataan jukuriksi, ilkeäksi tms. Mutta AINA pukittelulla on syynsä. Usein se on kipu, joka voi aiheutua satulasta, väärästä istunnasta, kipeästä selästä jne. Ei raippa ole silloin ratkasu vaan PYSÄHTYMINEN ja miettiminen.
Olen itse ollut "ihan tavallinen" tallityttö myös joskus. Olen käyttänyt voimaa, enkä ole ymmärtänyt hevosten viestejä. Minun ajatusmaailmani oli " kun minä sanon niin näin tehdään!!!" Joka on tuttua monelle, monelle päivittäinkin hevosten kanssa työskenteleville. Sitten pikkuhiljaa aloin ymmärtää, että hehän "puhuvat" minulle ja minä vaan tyrannimaisesti lisään voimaa. Tajusin sen olevan VÄÄRIN! Luonnoton tapa toimia hevosten kanssa.
Vaihdoin (sattumien johdattamana)perinteiseltä ratsastuskoululta lempeään kouluun, Arja Ulmasen "Hyvän mielen ratsastuskouluun". Ja oppiminen jatkuu yhä..
Ed the Horse, väitit hevosen KIVUNsietokyvyn olevan suurempi, että kyllä se kestää ronskimpaakin kohtelua, jolla mielestäni paljastit itsekin tuottavasi KIPUA hevoselle. Miksi? Vaikka jollain ihmisellä on suuri kivunsietokyky ei se tarkoita, että voimme hakata ja potkia häntä. Vaikka hevoset sietävätkin kipua ei se tarkoita, että meidän tulisi sitä niille tuottaa. Miksi siis tuotat kipua, kun vielä ymmärrät että kevoseen sattuu? Koska jos mielestäsi ei sattuisi, et olisi käyttänyt sanaa KIVUNsietokyky.
"Raippaa kehotetaan käyttämään" Kuka kehottaa? Jos luet kirjasta ohjeen käytä raippaa tai jos ymmärtämätön, paatunut opettaja huutaa "käytä raippaa!" niin ei se tarkoita sitä että se olisi oikein! Apuvälineenä raippa on ehdoton,niinkuin itsekin totesit. Silloin kun kätesi ei yletä, raippa jatkaa, mutta yhtä hellästi kuin kätesi. Jos hevonen tuntee sen kärpäsen, niin miksei sitten pientä raipan hipaisua? Ei sillä tarvitse lyödä! Hipaisu riittää. ( totean tähän väliin, että monet rats.koulujen hevoset on potkittu ja revitty niin kuoreensa, etteivät välttämättä reagoi. Mutta se johtuu ymmärtämättömistä ihmisistä, ei hevosista. Meistäkin jokainen etsisi keinoja välttää kipuja jos joka päivä, monta tuntia saisimme monoa kylkeen.)
Toivottavasti keskustelu tästä aiheesta leviää, sillä on TÄRKEÄÄ, että mahd. monet ymmärtäisivät oikeaa hevosten kieltä, ei ihmisten kuvittelemaa hevosten kieltä. Hevoset ovat mielettömän hienoja, herkkiä eläimiä. Olemme tehneet niille paljon vääryyttä, olemme ison anteeksipyynnön velkaa.

myös minä olen opetellut tämän tärkeän asian kantapään kautta, kiitos siitä Suurelle Hevoselleni, joka heitti minut alas joka kerta kun tein jotakin tyyliin "Sinähän teet kun minä käsken". Onneksi hevonen oli tässä asiassa ihmistä viisaampi. Kun on tarpeeksi monta kertaa maistellut multaa, pakostakin joutuu miettimään ajatusmaailmaansa uudelleen!
Nykyään asiat sujuvat puolin ja toisin ja luottamus säilyy.
Uuden ajatusmaailman kanssa oli hyvä lähteä kouluttamaan nuorta varsaa, josta on kasvamassa hyvin tasapainoinen nuori hevonen, jolla ei ole ymmärrysongelmia. Hienoa kun näkee oman kädenjälkensä onnellisessa ja oppimishaluisessa hevosessa, sen parempaa palkintoa ei ole!

hiljaisuus kirjoitti:

Tiedättekö millaiset ihmiset alkavat tollaisen kirjoituksen jälkeen selittelemään? Sellaiset jotka eivät osaa pysähtyä kuuntelemaan. He ovat "kuninkaita", heidän toimintansa on moitteetonta ( omasta mielestään ), koska he eivät uskalla miettiä asioita uudella tavalla. Saattaisivat jopa joutua myöntämään toimineensa vastoin hevosen luontaista ymmärrystä.
Hevosten ja ihmisten herkkyys on erilaista: totta, mutta en missään vaiheessa väittänytkään sen olevan samanlaista. Yritin vain tuoda esille muutamia hevosen kielellä kerrottuja juttuja. Nimittäin liian usein pukitteleva hevonen leimataan jukuriksi, ilkeäksi tms. Mutta AINA pukittelulla on syynsä. Usein se on kipu, joka voi aiheutua satulasta, väärästä istunnasta, kipeästä selästä jne. Ei raippa ole silloin ratkasu vaan PYSÄHTYMINEN ja miettiminen.
Olen itse ollut "ihan tavallinen" tallityttö myös joskus. Olen käyttänyt voimaa, enkä ole ymmärtänyt hevosten viestejä. Minun ajatusmaailmani oli " kun minä sanon niin näin tehdään!!!" Joka on tuttua monelle, monelle päivittäinkin hevosten kanssa työskenteleville. Sitten pikkuhiljaa aloin ymmärtää, että hehän "puhuvat" minulle ja minä vaan tyrannimaisesti lisään voimaa. Tajusin sen olevan VÄÄRIN! Luonnoton tapa toimia hevosten kanssa.
Vaihdoin (sattumien johdattamana)perinteiseltä ratsastuskoululta lempeään kouluun, Arja Ulmasen "Hyvän mielen ratsastuskouluun". Ja oppiminen jatkuu yhä..
Ed the Horse, väitit hevosen KIVUNsietokyvyn olevan suurempi, että kyllä se kestää ronskimpaakin kohtelua, jolla mielestäni paljastit itsekin tuottavasi KIPUA hevoselle. Miksi? Vaikka jollain ihmisellä on suuri kivunsietokyky ei se tarkoita, että voimme hakata ja potkia häntä. Vaikka hevoset sietävätkin kipua ei se tarkoita, että meidän tulisi sitä niille tuottaa. Miksi siis tuotat kipua, kun vielä ymmärrät että kevoseen sattuu? Koska jos mielestäsi ei sattuisi, et olisi käyttänyt sanaa KIVUNsietokyky.
"Raippaa kehotetaan käyttämään" Kuka kehottaa? Jos luet kirjasta ohjeen käytä raippaa tai jos ymmärtämätön, paatunut opettaja huutaa "käytä raippaa!" niin ei se tarkoita sitä että se olisi oikein! Apuvälineenä raippa on ehdoton,niinkuin itsekin totesit. Silloin kun kätesi ei yletä, raippa jatkaa, mutta yhtä hellästi kuin kätesi. Jos hevonen tuntee sen kärpäsen, niin miksei sitten pientä raipan hipaisua? Ei sillä tarvitse lyödä! Hipaisu riittää. ( totean tähän väliin, että monet rats.koulujen hevoset on potkittu ja revitty niin kuoreensa, etteivät välttämättä reagoi. Mutta se johtuu ymmärtämättömistä ihmisistä, ei hevosista. Meistäkin jokainen etsisi keinoja välttää kipuja jos joka päivä, monta tuntia saisimme monoa kylkeen.)
Toivottavasti keskustelu tästä aiheesta leviää, sillä on TÄRKEÄÄ, että mahd. monet ymmärtäisivät oikeaa hevosten kieltä, ei ihmisten kuvittelemaa hevosten kieltä. Hevoset ovat mielettömän hienoja, herkkiä eläimiä. Olemme tehneet niille paljon vääryyttä, olemme ison anteeksipyynnön velkaa.

...että olen joku hirveä "styranki" joka aina hevosen nähdessäni käyn potkaisemassa ja läimäisemässä raipalla sitä. Näin ei kuitenkaan ole.

Miksi kukaan hevosista pitävä ihminen olisi niille tahallaan ilkeä? En minä halua osoittaa hevoselle olevani mikään "kuningas" tai olla ylimielinen sitä kohtaan.

Jos hevosta ei ole koskaan lyöty niin miten se voisi tulkita taputuksen lyönniksi? Tuskinpa normaali hevonen taputusta inhoaa, tai ei ainakaan yksikään minun tuntemani hevonen siltä vaikuta. Totta kai silitänkin niitä, mutta uskon että taputuksellakin on oma napakka, ystävällismielinen vaikutuksensa hevoseen.

Monet tapaukset, joissa hevosen tulkitaan olevan "kamala kaakki" voivat johtua luettelemistasi syistä esim. kivusta. Mutta eläimillä on hyvät ja huonot päivänsä, ihan kuin ihmisilläkin ja joskus se, mikä vaikuttaa uppiniskaisuudelta voi myös todella olla uppiniskaisuutta. Eikö tässä tilanteessa tule näyttää, että tänään ei keekoilla? Ei tietenkään millään hevosen ruoskintaepisodilla, mutta vaikkapa komentamalla sitä tiukalla äänellä ja napauttamalla hieman raipalla. Itse puolestani en puhunut mistään mielipuolisesta hevosen hakkaamisesta raipalla, vaan nimenomaan apujen tehosteesta, mieleeni ei ikinä tulisi hakata hevosta satuttaakseni sitä.

Hevosen korkeammalla kivunsietokyvyllä tarkoitin sitä, että pieni napautus raipalla ei välttämättä aiheuta sille kipua vaan se tuntee vain kosketuksen. En muuten missään välissä puolustellut hevosen lyömistä vaan taputtamista.

Eiköhän nämä hevosiaan henkihieveriin hakkaavat hullut esiinny lähinnä pikkutyttöjen hevoslehtien sarjakuvissa. Oikea uhka hevosille on ihmisten välinpitämätön hoito ja köyhien ihmisten hevosten pito. Suomalaiset tallit (puhumattakaan muista eläinrakennuksista) ovat niin huonossa kunnossa että melkein koko maassa saisi kieltää ratsastustallien pidon! Puhumattakaan ympäristöstä ja aitauksista.

Keskittäkää ristiretkenne näiden rassukoiden, kuoliaaksi nälkiintyvien ja kylmästä hytisevien heppaparkojen pelastamiseen, eikä taisteluun tuulimyllyjä vastaan.

Ed the horse kirjoitti:

...että olen joku hirveä "styranki" joka aina hevosen nähdessäni käyn potkaisemassa ja läimäisemässä raipalla sitä. Näin ei kuitenkaan ole.

Miksi kukaan hevosista pitävä ihminen olisi niille tahallaan ilkeä? En minä halua osoittaa hevoselle olevani mikään "kuningas" tai olla ylimielinen sitä kohtaan.

Jos hevosta ei ole koskaan lyöty niin miten se voisi tulkita taputuksen lyönniksi? Tuskinpa normaali hevonen taputusta inhoaa, tai ei ainakaan yksikään minun tuntemani hevonen siltä vaikuta. Totta kai silitänkin niitä, mutta uskon että taputuksellakin on oma napakka, ystävällismielinen vaikutuksensa hevoseen.

Monet tapaukset, joissa hevosen tulkitaan olevan "kamala kaakki" voivat johtua luettelemistasi syistä esim. kivusta. Mutta eläimillä on hyvät ja huonot päivänsä, ihan kuin ihmisilläkin ja joskus se, mikä vaikuttaa uppiniskaisuudelta voi myös todella olla uppiniskaisuutta. Eikö tässä tilanteessa tule näyttää, että tänään ei keekoilla? Ei tietenkään millään hevosen ruoskintaepisodilla, mutta vaikkapa komentamalla sitä tiukalla äänellä ja napauttamalla hieman raipalla. Itse puolestani en puhunut mistään mielipuolisesta hevosen hakkaamisesta raipalla, vaan nimenomaan apujen tehosteesta, mieleeni ei ikinä tulisi hakata hevosta satuttaakseni sitä.

Hevosen korkeammalla kivunsietokyvyllä tarkoitin sitä, että pieni napautus raipalla ei välttämättä aiheuta sille kipua vaan se tuntee vain kosketuksen. En muuten missään välissä puolustellut hevosen lyömistä vaan taputtamista.

Eiköhän nämä hevosiaan henkihieveriin hakkaavat hullut esiinny lähinnä pikkutyttöjen hevoslehtien sarjakuvissa. Oikea uhka hevosille on ihmisten välinpitämätön hoito ja köyhien ihmisten hevosten pito. Suomalaiset tallit (puhumattakaan muista eläinrakennuksista) ovat niin huonossa kunnossa että melkein koko maassa saisi kieltää ratsastustallien pidon! Puhumattakaan ympäristöstä ja aitauksista.

Keskittäkää ristiretkenne näiden rassukoiden, kuoliaaksi nälkiintyvien ja kylmästä hytisevien heppaparkojen pelastamiseen, eikä taisteluun tuulimyllyjä vastaan.

En kuvittele olevasi "styranki", vaan tavallinen hevosihminen. Mutta siinäpä se, meillä tavalliset hevosihmiset lähes kaikki lukevat hevosiaan väärin tai eivät ollenkaan.
Taputus-asiaa en kommentoi..
Totta on, että eläimilläkin on huonot päivänsä, mutta se ei oikeuta silti meitä ihmisiä käyttämään noita mainitsemiasi vääriä keinoja, eivät ole reiluja hevosia kohtaan, vaikka mikä olisi!
Huono päivä voi merkitä esim. pään särkyä hevos raukallasi, se yrittää kertoa, ettei tänään jaksaisi mennä vaativia koululiikkeitä ja sinä NAPAUTTELET RAIPALLA sen väkisin tekemään ne liikkeet. Onko oikein? EI! Ja mitkään selitykset eivät sitä oikeeksi tee. Hevosilla nimittäin on usein päänsärkyä, ja sitähän ei voi ulospäin huomata ( niinkuin esim. ontumisen ). Jos hevosesi ei kipeän jalan takia pysty vaatimiisi liikkeisiin, sen kaiketi ymmärrät, etkä komenna tiukalla äänellä..
Syy voi olla myös sellainen jota ihminen ei näe! Toivoisitko itse esim. potiessasi kovia kuukautiskipuja (oletan sinun olevan nainen) että joku ns. ystävällinen henkilö tulisi näpsimään raipalla ja vaatisi tiukalla äänellä ,että alat valmistaa vaativaa ateriaa. Tuskin pitäisit tätä henkilöä kovin ystävällisenä, tuskin hevosesikaan pitää sinua kovin lempeänä ja kunnioitettavana johtajana jos vaadit siltä enemmän kuin mihin se sinä päivänä pystyy.
Kuvitteletteko te ihmiset todella, että nämä jalot, suuret eläimet hautovat karsinoissaan, mitä tekisi seuraavaksi, jotta olisi oikein uppiniskainen? TUSKIN! Ne ovat todella miellyttämisen haluisia meitä ihmisiä kohtaan. ( jonka esim. paradox on varmasti huomannut työskennellessään varsansa kanssa ) Mutta oli miten jalo eläin tahansa, raja tulee jossain vaiheessa vastaan. Jos päivä ja viikko toisensa jälkeen toistetaan samoja virheitä, joista hevonen yrittää kertoa, että SATTUU, niin ei ihme että tulee pukkia tms. Mutta ei siksi että olisi ilkeä! YKSIKÄÄN hevonen ei tee sitä siksi, vaan siksi, että sinä ihmis rukka et ymmärrä! Ne puhuvat meille ja yhteistyö voi olla suorastaan taivaallista jos niitä ymmärtää kuunnella.
Haluaisinki kysyä sinulta Ed the horse: mikset voisi sellaisena päivänä kun hevosesi ei toimi haluamallasi tavalla, PYSÄHTYÄ ja miettiä miksi? Tuskin siksi, että haluaa olla ilkeä. Mikset myös silloin kun hevosesi yrittää kertoa, että tänään en jaksa, niin mikset silloin ota viestiä vastaan ja vie ystävääsi talliin? Seuraavana päivänä voi olo olla molemmilla parempi ja treeni voisi jatkua. Mitä menettäisit? Ei aina tarvitse olla suunapäänä näyttämässä kuka on pomo..
"Miksi kukaan hevosista pitävä ihminen olisi niille tahallaan ilkeä?" kysyit. Tuskin kukaan tahallaan onkaan ilkeä. Kyse onkin siitä, ettei hevosten kieltä ymmärretä. Itse toimin hevosten kanssa lähes päivittäin n. 10 vuotta, kunnes aloin oppia niiden kieltä. Kyllä minä silloinkin (10 vuoden ajan)niiden kanssa pärjäsin ja niitä hellin, mutta vasta nyt olen YMMÄRTÄNYT sitä kieltä ja niitä viestejä. Ei ne osaa tulla sanomaan, et hei ei mennä tänää tätä koulua kun mun mahaa kipristelee, söin kai laitsalla jotain sopimatonta. Ne kertoo sen omalla kielellään, joka me ihmiset usein tulkitsemme juuri uppiniskaisuudeksi.
Olen itsekin toiminut juuri niin kuin sinä. En minäkään raivohulluna hevosta hakaten, mutta tiukalla asenteella pistänyt menemään, vaikka se ei olisi siihen kyennyt. Kymmeneen vuoteen en KERTAAKAAN pysähtynyt miettimään, mitä minulle yritettiin kertoa, en osannut, en ymmärtänyt. Jälkeen päin kun alkaa ymmärtää, tulee mielettömän syyllinen olo.
Yksikin lv-ruuna, joka heitti omistaja tyttönsä selästä tuotiin minulle, että laita kuriin. Minä sitten hölmöyttäni menin selkään ja kun ruuna raukka nousi heti pystyyn (yritti kertoa, että SATTUU) niin minä ärähdin ja näpäytin raipalla, että noinhan ei tehdä. Loppu ratsastus (maastossa) meni ok. Mutta kun mietin asiaa nyt, kun ymmärrän jo jotain hevosten kielestä, huomaan että koko lenkin ajan ruuna oli aivan jännittynyt ja sillä todettiinkin sitten selkäkipuja! Oliko siis oikein pakottaa tämä reppana maastolenkille? Ei.
Eläinrääkkäys tapaukset ovat asia erikseen. Muttei se että meillä

hiljaisuus kirjoitti:

En kuvittele olevasi "styranki", vaan tavallinen hevosihminen. Mutta siinäpä se, meillä tavalliset hevosihmiset lähes kaikki lukevat hevosiaan väärin tai eivät ollenkaan.
Taputus-asiaa en kommentoi..
Totta on, että eläimilläkin on huonot päivänsä, mutta se ei oikeuta silti meitä ihmisiä käyttämään noita mainitsemiasi vääriä keinoja, eivät ole reiluja hevosia kohtaan, vaikka mikä olisi!
Huono päivä voi merkitä esim. pään särkyä hevos raukallasi, se yrittää kertoa, ettei tänään jaksaisi mennä vaativia koululiikkeitä ja sinä NAPAUTTELET RAIPALLA sen väkisin tekemään ne liikkeet. Onko oikein? EI! Ja mitkään selitykset eivät sitä oikeeksi tee. Hevosilla nimittäin on usein päänsärkyä, ja sitähän ei voi ulospäin huomata ( niinkuin esim. ontumisen ). Jos hevosesi ei kipeän jalan takia pysty vaatimiisi liikkeisiin, sen kaiketi ymmärrät, etkä komenna tiukalla äänellä..
Syy voi olla myös sellainen jota ihminen ei näe! Toivoisitko itse esim. potiessasi kovia kuukautiskipuja (oletan sinun olevan nainen) että joku ns. ystävällinen henkilö tulisi näpsimään raipalla ja vaatisi tiukalla äänellä ,että alat valmistaa vaativaa ateriaa. Tuskin pitäisit tätä henkilöä kovin ystävällisenä, tuskin hevosesikaan pitää sinua kovin lempeänä ja kunnioitettavana johtajana jos vaadit siltä enemmän kuin mihin se sinä päivänä pystyy.
Kuvitteletteko te ihmiset todella, että nämä jalot, suuret eläimet hautovat karsinoissaan, mitä tekisi seuraavaksi, jotta olisi oikein uppiniskainen? TUSKIN! Ne ovat todella miellyttämisen haluisia meitä ihmisiä kohtaan. ( jonka esim. paradox on varmasti huomannut työskennellessään varsansa kanssa ) Mutta oli miten jalo eläin tahansa, raja tulee jossain vaiheessa vastaan. Jos päivä ja viikko toisensa jälkeen toistetaan samoja virheitä, joista hevonen yrittää kertoa, että SATTUU, niin ei ihme että tulee pukkia tms. Mutta ei siksi että olisi ilkeä! YKSIKÄÄN hevonen ei tee sitä siksi, vaan siksi, että sinä ihmis rukka et ymmärrä! Ne puhuvat meille ja yhteistyö voi olla suorastaan taivaallista jos niitä ymmärtää kuunnella.
Haluaisinki kysyä sinulta Ed the horse: mikset voisi sellaisena päivänä kun hevosesi ei toimi haluamallasi tavalla, PYSÄHTYÄ ja miettiä miksi? Tuskin siksi, että haluaa olla ilkeä. Mikset myös silloin kun hevosesi yrittää kertoa, että tänään en jaksa, niin mikset silloin ota viestiä vastaan ja vie ystävääsi talliin? Seuraavana päivänä voi olo olla molemmilla parempi ja treeni voisi jatkua. Mitä menettäisit? Ei aina tarvitse olla suunapäänä näyttämässä kuka on pomo..
"Miksi kukaan hevosista pitävä ihminen olisi niille tahallaan ilkeä?" kysyit. Tuskin kukaan tahallaan onkaan ilkeä. Kyse onkin siitä, ettei hevosten kieltä ymmärretä. Itse toimin hevosten kanssa lähes päivittäin n. 10 vuotta, kunnes aloin oppia niiden kieltä. Kyllä minä silloinkin (10 vuoden ajan)niiden kanssa pärjäsin ja niitä hellin, mutta vasta nyt olen YMMÄRTÄNYT sitä kieltä ja niitä viestejä. Ei ne osaa tulla sanomaan, et hei ei mennä tänää tätä koulua kun mun mahaa kipristelee, söin kai laitsalla jotain sopimatonta. Ne kertoo sen omalla kielellään, joka me ihmiset usein tulkitsemme juuri uppiniskaisuudeksi.
Olen itsekin toiminut juuri niin kuin sinä. En minäkään raivohulluna hevosta hakaten, mutta tiukalla asenteella pistänyt menemään, vaikka se ei olisi siihen kyennyt. Kymmeneen vuoteen en KERTAAKAAN pysähtynyt miettimään, mitä minulle yritettiin kertoa, en osannut, en ymmärtänyt. Jälkeen päin kun alkaa ymmärtää, tulee mielettömän syyllinen olo.
Yksikin lv-ruuna, joka heitti omistaja tyttönsä selästä tuotiin minulle, että laita kuriin. Minä sitten hölmöyttäni menin selkään ja kun ruuna raukka nousi heti pystyyn (yritti kertoa, että SATTUU) niin minä ärähdin ja näpäytin raipalla, että noinhan ei tehdä. Loppu ratsastus (maastossa) meni ok. Mutta kun mietin asiaa nyt, kun ymmärrän jo jotain hevosten kielestä, huomaan että koko lenkin ajan ruuna oli aivan jännittynyt ja sillä todettiinkin sitten selkäkipuja! Oliko siis oikein pakottaa tämä reppana maastolenkille? Ei.
Eläinrääkkäys tapaukset ovat asia erikseen. Muttei se että meillä

Siis nythän täällä keskustellaan asiallisesta asiasta!!

Tuli tota juttua lukiessa mieleen kerta, kun olin vielä nuori ja enkä vielä osannut tulkita hevosta niin kuin olen tähän päivään mennessä oppinut... olin ratsastamassa persoonallisella ja suloisella heppa orillamme, kun se sitten jo heti alku matkasta se alkoi pysähtelemään. mietin pienessä päässäni, missä vika, mutta en syytä keksinyt, käskin vain aina eteenpäin. jonkin aikaa seurattuani hevosen käytöstä tajusin mistä oli kysymys. heppamme oli syönyt tuoretta liikaa ja sen mahaa nipisteli (heppamme sai todella helposti ähkyn). kun tajusin mitä olin mennyt tekemään "pakottaessani" hevosta aina vaan eteenpäin, käännyin heti sillä sekunnilla takaisn kotiin ja mieleni valtasi vain ajatus: mitä mä oikein ajattelin, kun en tajunnu heti alussa, mitä polle yritti viestittää!

olen pienestä asti miettinyt, minkä ihmeen takia ihmiset lyö ja huutaa hevosilleen? jo alussa, aloittaessani hevostelun katselin silmät ymmyrkäisinä tallilla, kun vanhemmat tytöt kovistelivat hoitoheppojaan ja opettajat käskivät vaan raa'asti antamaan raippaa. itse olen raippaa käyttänyt ainoastaan ratsastuskoulun tunneilla. kun sitten lopetin ratsastustalleilla pyörimisen, sai poniraippanikin jäädä pölyttymään nurkkaan ja siellä nurkassa se on edelleen ja tulee aina olemaankin.

edellä mainitun heppa herran kanssa toimiessani mietin useasti, miksi hevonen pysähteli niin useasti. mietin sitäkin paljon, oliko hevonen vain itsepäinen? ei, kyseinen heppa oli mitä mielyttämishaluisin ja todella rehellinen ja kaikin puolin unelma. ongelmaan löytyi todella yksinkertainen ratkaisu: ohjat vain koko lenkin ajaksi löysälle niin sillähän siitä päästiin. kyseinen heppa oli sellainen persoona, että sitä ei missän nimessä saanut komennella (tuli sen isän puolelta, i: vieterin-vilo ii: vieteri) ja minusta tuntui todella useasti, että se ymmärsi mitä sille puhuin. ohjien tiukalla pitäminen oli sille liikaa eikä sen jälkeen, kun sen tajusin, meillä ollut enää koskaan ongelmia reissuillamme. tuota samaa noudatan nykyisen hevosenikin kanssa, meillä ohjat on löysällä koko lenkin ajan eikä raippaa edes näytetä. hevonen ei karkaa käsistä ja vaikka ohjat on löysät minulla on siihen koko ajan tuntuma.

tähän vielä sen verran, että minua ällöttää ihmiset, jotka ajattelevat, että "minua hevonen kunnioittaa, kun olen sille näyttänyt kunnolla kuka määrää kaapin paikan" eli suomeksi siis "olen antanut sen aina maistaa riimunvartta, kun se on yrittänyt olla itsepäinen". toki hevoselle täytyy näyttää, että kumpi on johtaja, mutta niin kuin hevonen hevoselle eikä niin kuin ihminen hevoselle. ja siinä on iso ero.

No ainakin ex-ravuri tykkäs enemmän silityksestä kun "reippaasta taputuksesta". Miten selität?

Tässäpä oon =)... Olen saanut siis jotain aikaiseksi. Kiva! Menkääpä katsomaan miten hevosia kohdellaan esim. Apassionatassa. Vielä saa lippuja! Ja youtubestakin löytyy paljon aiheeseen liittyviä videoita. Suosittelen katsomaan esim. Natural Horsemanship:ä. T. Arja.

Kivoja kokemuksia saa myös Islanninhevostalleilla: Trollhorse Sipoossa, Vantaan islanninhevostalli Fagur ja Islanninhevostalli Rimur Hauholla.. Aikuiset voivat ratsastaa myös issikoilla. Voisit siis itsekin kokeilla ratsastusta. Varauksen voi tehdä tallien omilla sivuilla. T: Arja =)