Onko suomenkielisen turha edes haaveilla umpiruotsinkielisestä opinahjosta? Miten ruotsin voisi helposti oppia niin että osaisi kirjottaa esseitä (- ei varmaan mitenkään?).
Åbon teologian opetus vaikuttaa kiinnostavalta, mutta miksi oi miksi se on på svenska!
Haen varmaan Helsinkiin, mutta jos pääsen sisään, niin voiko yliopistosta anoa siirtoa toiseen? Jos vaikka joskus oppisi tuon ruotsin?
Hulluja ajatuksia mulla.
Åbon teologian opetus vaikuttaa kiinnostavalta, mutta miksi oi miksi se on på svenska!
Haen varmaan Helsinkiin, mutta jos pääsen sisään, niin voiko yliopistosta anoa siirtoa toiseen? Jos vaikka joskus oppisi tuon ruotsin?
Hulluja ajatuksia mulla.
Vastaukset 14
Vanhimmat
En tiedä teologiakoulutuksesta, mutta ylipäänsä ruotsinkieliseen yliopistoihin/ruotsinkielisiin oppiaineiseen voi toki hakea. Yleensä se edellyttää kielitaidon osoittamista, tavallisesti yliopiston järjestämässä kielikokeessa. Joihinkin paikkoihin ei tarvitse tehdä koetta, jos on tarpeeksi hyvä arvosana kirjoitusruotsista. Esimerkiksi Svenska Handelshögskolanin opiskelijoista yli 10 % on suomenkielisiä.
*Esimerkiksi Svenska Handelshögskolanin opiskelijoista yli 10 % on suomenkielisiä.*
Se on paljon että 10% suomalainen kun on täällä Suomi continent vain 4% suomalainen. Ruotsalainen kuitenkin niin paljon enemmän Suomi.
*Esimerkiksi Svenska Handelshögskolanin opiskelijoista yli 10 % on suomenkielisiä.*
Se on paljon että 10% suomalainen kun on täällä Suomi continent vain 4% suomalainen. Ruotsalainen kuitenkin niin paljon enemmän Suomi.
Ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja Suomessa on kaikista yo-paikoista n. 8 %. Näistä paikoista osan ovat miehittäneet/naisittaneet suomenkieliset.
"Ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja Suomessa on kaikista yo-paikoista n. 8 %. Näistä paikoista osan ovat miehittäneet/naisittaneet suomenkieliset."
Suomenkielisissä yliopistoissa ei järjestetä erillisiä suomen kielen kielikokeita ruotsinkielistä lukioista kirjoittaneille,vaan he voivat vapaasti pyrkiä niihin opiskelemaan.
Tässä tulee se kuuluisa pieni ero. Ironista on, että ruotsinkielisten mainostetaan olevan vapaamielisempiä kuin suomenkieliset. Millä perusteella?
Tässä lainaus Turun Sanomista 30.12.1999 jolloin Björkstrand (teologi koulutukseltaan) oli vielä rehtorina Åbo Akademissa. "Kielikiintiöt veivät opiskelupaikan ehkä sadalta. Åbo Akademi syrji suomenkielisiä opiskelijoita 27 vuotta."
(Lopussa nykykäytäntö)
Lainaus: PERTTI GRÖNHOLM
"Åbo Akademin marraskuussa lakkautetut, opiskelijavalinnoissa käytetyt kiintiöt olivat voimassa vuodesta 1972 lähtien. Ruotsin- ja suomenkielisille opiskelijoille erillisiä kiintiöitä käytettiin Åbo Akademin kaikissa tiedekunnissa ja lähes kaikissa oppiaineissa 27 vuoden ajan. Käytännössä tämä merkitsi sitä, että ruotsinkieliset pääsivät vähemmillä pistemäärillä eli heikommilla tiedoilla opiskelemaan kuin suomenkieliset."
"Åbo Akademin opintotoimiston päälliköllä Johan Nikulalla ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka monelta suomenkieliseltä pyrkijältä on vuosien kuluessa mennyt ensisijainen opiskelupaikka sivu suun kiintiöiden vuoksi. Hänen mukaansa vuosittain on ollut todennäköisesti kyse alle viidestä opiskelijasta."
"Nikulan arvio perustuu vuosien 1998 ja 1999 opiskelijavalintojen koeajoihin, jotka tehtiin viime kevään ja kesän aikana ilman kielikiintiöiden vaikutusta. Vuoden 1998 osalta tulokseksi saatiin, että kolme suomenkielistä opiskelijaa ei ollut saanut ensisijaista opiskelupaikkaansa kielikiintiöiden vuoksi. Tänä vuonna samasta syystä vain yksi opiskelija ei saanut hakemaansa paikkaa."
"Jos vuosittain esimerkiksi neljä opiskelijaa ei olisi päässyt sisään hakemaansa oppiaineeseen, olisi epäoikeudenmukaisesta kohtelusta joutunut kärsimään arviolta satakunta suomenkielistä pyrkijää viimeisten 27 vuoden aikana."
"Nikulan mukaan kiintiöt olivat käytössä ruotsin ja suomen kielten oppiaineita lukuunottamatta kaikissa Åbo Akademin oppiaineissa. Ruotsia voi opiskella Akademissa pääaineena sekä äidinkielenä että pohjoismaisena vieraana kielenä, mutta suomen kieltä ei ole voinut tähän saakka lukea pääaineena. Ensi vuonna sekin on Nikulan mukaan mahdollista."
"Vasta kantelu pani miettimään"
"Diskriminointi ei koskenut suurta joukkoa opiskelijoita, mutta periaatteessa yksikin on liikaa, sanoo Nikula. Hänen mukaansa päätös kiintiöiden poistamisesta päätettiin yliopiston hallituksessa sen jälkeen kun asiasta tehtiin kantelu."
"Nikula ei muista, että ainakaan hänen aikanaan kiintiöitä olisi vakavasti kyseenalaistettu yliopistossa. Nikulan mukaan opiskelijat ovat nostaneet asian silloin tällöin esille, mutta mihinkään toimenpiteisiin ei ennen kantelua Akademissa ryhdytty."
(lyhennetty)
Ps. Åbo Akademi ei salli edelleenkään suomenkielisistä lukioista kirjoittavien kirjoittaa pääsykokeissa englanniksi, vaikka se etu on esim. muiden EU-maiden kansalaisilla. Syrjintä on niin osa kulttuuria, että siitä on tullut rutiinia.
Åbo Akademi pitää "epätoivottavien" opiskelijoiden määrä "sopivana" edelleen. Keinot on vain päivitetty. Nimittäin vaikka pääsykoe on ruotsiksi ja pääsykoekirjat on ruotsiksi järjestetään suomenkielisistä lukioista valmistuneille ylioppilaille lisäksi erillinen ruotsin kielen koe. Sen vaikeusastetta säädellään suomenkielisten hakijoiden määrän perusteella, jotta suomenkielisten opiskelijoiden määrä pysyy "sopivana". Ja kuten edellä todettu, suomenkielisistä lukioista kirjoittaneiden ei sallita pyrkiä englanninkielisessä pääsykokeessa. Voisihan joku livahtaa sitäkin kautta sisään.
"Åbo Akademi pitää "epätoivottavien" opiskelijoiden määrä "sopivana" edelleen. Keinot on vain päivitetty. Nimittäin vaikka pääsykoe on ruotsiksi ja pääsykoekirjat on ruotsiksi järjestetään suomenkielisistä lukioista valmistuneille ylioppilaille lisäksi erillinen ruotsin kielen koe."
Kielikoe on tarpeellinen, koska se ei todellakaan riitä, että osaa lukea ja kirjoittaa ruotsiksi. Luennoilla on pystyttävä seuraamaan opetusta ja tekemään siinä samalla muistiinpanoja. Ei onnistu ihan keskinkertaisella kielitaidolla. Kielikoe mittaa kielitaidon todellisessa opiskelutilanteessa.
Mitä muuten tulee ruotsin kielen taitoon, niin sen parempi minulle, että te jotkut hölmöt ette halua oppia ruotsia. Viimeiset, hyvinpalkatut työpaikkani olen saanut juuri ruotsin kielen osaamisen perusteella. Kauhean monella ei ole edelleenkään haluttua ruotsin kielen osaamista (vaikka konsernikieli onkin englanti). Että siitä vaan, tiputtakaa itsenne työmarkkinoilla alemmalle tasolle. Meikäläiset, me haukutut Akademilaiset, sitten kuorimme kermat päältä.
Äbo Akademin pääsykoe on ruotsiksi ja siihen luetaan ruotsinkieliset kirjat.
Vaan jos on puolikielinen niin ei sytytä niin ei sytytä.ÅA kontrolloi suomenkielisten määrää juuri tuolla ylimääräisellä ruotsin kielen kokeella.
Samantapaisella menetelmällä pidettiin afroamerikkalaisten määrää sopivan USA:n etelän yliopistoissa.
aion tod.näköisesti hakea opiskelemaan Åbo Akademiin ruotsia :D Mä päätin et haen joka tapaukses ja ajattelen tota pärjäämisasiaa vast sit jos se hyväksymiskirje tulee. Mul tosin on ehkä vähän eri asia kun menisin tosiaan ruotsia lukemaan, mut anyway...Riippuu varmaan aika pitkälti sun lähtökohdista mitä tulee ruotsin kieleen, onko yhtään hanskassa? :)
Luin lyhyen ruotsin, joten sillä ei pitkälle pötkitä,vaikka kirjoitinkin siitä parhaan arvosanan. Yo-koe kun ei mittaa todellista kielen osaamista. Satuin vaan muistamaan kieliopin ja sitten ymmärsin tekstit. Ihmettelen miten ylipäänsä oon voinu selvitä kirjotelmasta. Mun taidoilla ei tod. kirjoteta esseetä saati vastata joihinkin pääsykoekysymyksiin. Ja millasta olis olla ruotsinkielisellä luennolla! Huh! Ja vielä aiheesta jonka sanasto on vaikeaa suomeksikin. Ei hyvää päivää.
Miksi en voi olla jo valmiiksi ruotsinkielinen?
http://bp2.blogger.com/_Uzx_LhkWEuk/R-0xYQFSmbI/AAAAAAAAAL0/GMD0lTnk9rQ/s1600-h/apartheiduniversity.jpg
Vastaavantapainen käytäntö mikä on Åbo Akademissa oli aikoinaan USA:n etelävaltioissa estämässä "epäsopivien" "liian" suurta määrää pääsemään yliopistoihin.
Nimittäin, vaikka ÅA:n pääsykokeet on ruotsiksi ja pääsykoekirjat ruotsiksi järjestetään _lisäksi erillinen_ ruotsin kielen koe _suomenkielisistä lukioista_ pyrkiville.
Siis lukioiden pakkoruotsilla ei ole mitään merkitystä. Eikä sillä,että menestyisit ruotsinkielisessä pääsykokeessa vaikka kaikista parhaiten jos tulet "vääränkielisestä" lukiosta.
Sen lisäksi muuiden EU:n kansalaiset saavat pyrkiä englanninkielisessä pääsykokeessa, mutta äidinkieleltään englantilainen, mutta suomenkielisen lukion käynyt ei saa.
Myrkkyä on suomen kieli nimenomaan ja vain ja ainoastaan. Jos ei vieläkään käsitä mikä on ero niin voi mennä Ruotsiin opintomatkalle. Siellä on vielä kovempi komento. Lisään vielä Ahvenanmaa.
Ja ollaan kuulema avaramielisempää väkeä.
Minä kiertäisin Turun akatemian kaukaa. Mutta jos sinne päädyt, muista: perusruslaillinen oikeutesi on kirjoittaa ne 'esseesi' suomeksi.
luulen että jos akademiin hakee niin varmaan on jonkinlaista kiinnostusta ruotsinkieltä kohtaan..että ehkä ne esseet on parempi sitten kirjoittaa ruotsiksi..sitä paitsi kakskielisyys on aevan ehdottomasti rikkaus=D ei sitä aina tarvi ajatella niin synkästi että syrjittäis..ejjhej..man måste tänka på positiva sidor:D hihii.