Voisko joku fiksu vastata abi-tyttösen kysymykseen?? Eli jos haluis mennä lukemaan yliopistoon jotain kieltä niin pitääkö sitä olla luettu jo lukiossa tai kirjottanu sen ?????
kieltä yliopistosssa?
Sandra
9946
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ei tarvitse olla kirjoittanut tai lukenut muutenkaan lukiossa tai muualla, mutta ei siitä haittaakaan ole. Pääsykokeet ovat aina vaikeat ja kyseisen kielen täytyy hallita melko sujuvasti. Voi olla aika hankalaa, jos pitää yhdessä keväässä opetella koko kieli. Yksi kaverini ei ollut lukenut ranskaa kuin yhden kurssin ja lähti vuodeksi sitten Ranskaan, osallistui myöhemmin ranskan pääsykokeisiin. Vaikka hän osasikin ranskaa todella hyvin, hän ei kuitenkaan päässyt sisälle yliopistoon, joten suosittelen, että luet kieltä aikaisemmin, ja eihän sitä muuten edes tiedä tykkääkö koko kielestä.
PS.Suomen kieli on oikeastaan ainut poikkeus, koska sitähän on pakko lukea sekä kirjoittaa, eikä sitä muutenkaan voi verrata vieraisiin kieliin.
Moi,
mä oon lukemassa suomen kieltä HY:ssa ja luulisin että kyllä sitä täytyy olla jonkun verran lukenut vierasta kieltä että pääsee sisään...:)
Missä yliopistoissa voi lukea venäjää? mainitkaa edes muutama.
Voiko lukea kahta eri kieltä yhtäaikaa?
Miksikä siinä valmistuu? Voiko heti päästä tulkiksi/opeksi/jne.? Tiedän että periaatteessa kai pitäisi käydä myös opettajakoulutus, mutta mikä on todellisuus?
Hei,
venäjää voi opiskella pääaineena ainakin Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistossa Åbo Akademissa).
Kahden kielen opiskelu on peräti suositeltavaa työllistymisen kannalta.
Kieliä opiskelleet taitavat pääasiassa valmistua opettajiksi (pitää suorittaa opettajopinnot tutkintoon liittyvänä sivuianeena tai tutkinnon jälkeen ollakseen pätevä). Jos opiskelee kääntäjäkoulutuksessa, niin sitten pääsee paremmin tulkiksi/kääntäjäksi. Venäjän kääntämistä voi opiskella Kouvolassa, Savonlinnassa ja Tampereella. Kieliä opiskelleet tekevät töitä myös liike-elämän ja kielikonsultoinnin aloilla, kouluttajina, tutkijoina jne.
Jos menet yliopistoon lukemaan esim. Kiinaa, japania, arabiaa, persiaa, turkkia...niin missä sitä muka olsi opiskellut aikaisemmin.... Eli ei tuollaisia tartte etukäteen osata. Enkkua ja ruotsia pitää varmastikin osata valmiiksi, jos niitä aiot lukemaan.
kiitos. :-)
Tiedätkö muuten että onko suurinosa tulkeista freelancereita? Vai onko vakituinen työpaikka ihan realistinen haave?
Eli siis jotta pääsee yliopistoon pitää osata luontevasti esim venäjän kieltä ja sitten kuuden vuoden opiskeluko? kuului siihen sitten opekoulutus tai ei?
Siitä en kyllä tiedä mitään, onko suurin osa freelancereita, mutta tuskinpa.Vakituinen työpaikka on varmastikin enemmän kuin realistinen haave. Venäjän kieli on sen verran "harvinainen" kieli opiskella, että tulkkeja varmasti tarvitaan.
Jos haaveilet kielen tulkiksi, niin siihen pätee samat säännöt kuin muihinkin kieliin:lue pirusti lukiossa ja pänttää koko kevät pääsykokeisiin, ja jos vain on mahdollista, yritä päästä itse maahan asumaan joksikin aikaa, jotta tiedot ja taidot olisivat lähes toisen äidinkielen luokkaa.
Itse yliopisto-opiskeluistahan sinä päätät itse, mutta yleensä opiskelut kestää noin 5 vuotta, erittäin paljon riippuen siitä, mitä luet, ja kuinka ahkerasti=)(Siihenhän kuuluu niin paljon muutakin;))
Opekoulutus ei pidennä (kai) opintoja sen enempää, koska silloinhan valitset vain kasvatustieteitä jonkin muun sijaan.
Kasvatustiede EI VÄLTTÄMÄTTÄ pidennä opintoja, mutta jos tekee esim. laajan sivuaineen vaikkapa jostakin toisesta kielestä niin sitten kasvatustieteet kasvattavat tutkintonnon laajuutta: vapaa-valintaisia opintojahan on normaalissa 160 ov:n tutkinnossa n.20-25 ov, joten kasvatustieteen 35 ov:a tuo tuohon sen 10-15 ov:a lisää. Se miten kauan opintoihin menee (meneekö 5 vai meneekö 10 vuotta) riippuu sitten tosiaan ihan itsestään. Lukujärjestysteknisesti kasvatustieteet laajasivuaine tod. näk. pidentää opiskeluaikaa, ehkä n. vuodella.
Mitä luulette, onko lukion B-ruotsilla realistisia mahdollisuuksia päästä sisään yliopistoon ? Pitää ottaa kuitenkin huomioon, että monet sitä lukevat myös A:na. C-saksasta nyt puhumattakaan.