Moni ei ehkä tule ajatelleeksi, mitä kaikkea avaruustekniikka ja tietokoneet sään ennustuksen parantamisen kautta, tekevät hyvin paljon enemmän käytännölliseksi. Muutama asia omituisimmasta päästä:
Tietyissä tilanteissa osa huoltokuljetusten loppumatkasta on mahdollista tehdä laittamalla esim. elintarvikepakkauksia tai kelluvaksi pakattuja ammuksia järveen, jokeen tai mereen, jossa ne ajelehtivat tuulten ja mahdollisten virtausten mukana tietylle rannalle. Jos tilanne vaatii tarkkuutta, veteenpudotuspaikka pitää laskea erityisellä tietokoneohjelmalla, joka olisi muunnettu versio öljyturmien kulun ennustukseen käytetyistä ohjelmistoista.
Kiväärin patruunoita voi laittaa esim. 1,5 litran limsapulloon, polttonestekanisterin voi laittaa veteen sellaisenaan jne...
Nyt kun ilmavoimilla on takaluukullisia lentokoneita, joista voi tiputtaa tonneittain tavaraa, niin yksi käyttö niille on tiputtaa ruokapakkauksia pieneen järveen, jonka rannalle pakkaukset ajelehtivat. Moni ruokakaupan pakkausmalli kestää lentokoneesta pudottamisen ihan sellaisenaan, ja ne pakkaukset jotka eivät kestä, on helppo uudelleenpakata. Esimerkiksi Mars-suklaapatukka voisi ehkä kestää pudottamisen jopa äänennopeudella lentävästä hävittäjästä, kunhan korkeutta on sen verran, että vauhti hidastuu siedettäväksi ennen maata, hankea, lehvästöä tai vettä.
Sodassa elektroninen häirintä radioiden paikallistaminen saattaisi olla niin tehokasta, että monesti kirjekyyhky alkaisi tuntua paremmalta vaihtoehdolta radioon nähden. (Tai muistikorttikyyhky, jonka vietäväksi annetaan gigatavun muistikortti.) Jos ei ole kyyhkysiä tai kyyhkysen virkaa toimittavia lennokkeja, niin yksi mahdollisuus on käyttää vetypalloja (joissa mikropiiri tekee korkeussäädöt ja radiokutsun tarpeeksi syvällä omalla alueella juuri ennen tyhjennystä ja pudotusta.)
Veneitä voi siirtää vesistöjen välillä vetypallojen avulla.
Joissain tuulioloissa sensoreita roikuttavan vetypallon saa kiertämään mutkan rajan takana, eli menemään rajan yli ja sitten takaisin jostain toisesta kohdasta.
Tietyissä tilanteissa osa huoltokuljetusten loppumatkasta on mahdollista tehdä laittamalla esim. elintarvikepakkauksia tai kelluvaksi pakattuja ammuksia järveen, jokeen tai mereen, jossa ne ajelehtivat tuulten ja mahdollisten virtausten mukana tietylle rannalle. Jos tilanne vaatii tarkkuutta, veteenpudotuspaikka pitää laskea erityisellä tietokoneohjelmalla, joka olisi muunnettu versio öljyturmien kulun ennustukseen käytetyistä ohjelmistoista.
Kiväärin patruunoita voi laittaa esim. 1,5 litran limsapulloon, polttonestekanisterin voi laittaa veteen sellaisenaan jne...
Nyt kun ilmavoimilla on takaluukullisia lentokoneita, joista voi tiputtaa tonneittain tavaraa, niin yksi käyttö niille on tiputtaa ruokapakkauksia pieneen järveen, jonka rannalle pakkaukset ajelehtivat. Moni ruokakaupan pakkausmalli kestää lentokoneesta pudottamisen ihan sellaisenaan, ja ne pakkaukset jotka eivät kestä, on helppo uudelleenpakata. Esimerkiksi Mars-suklaapatukka voisi ehkä kestää pudottamisen jopa äänennopeudella lentävästä hävittäjästä, kunhan korkeutta on sen verran, että vauhti hidastuu siedettäväksi ennen maata, hankea, lehvästöä tai vettä.
Sodassa elektroninen häirintä radioiden paikallistaminen saattaisi olla niin tehokasta, että monesti kirjekyyhky alkaisi tuntua paremmalta vaihtoehdolta radioon nähden. (Tai muistikorttikyyhky, jonka vietäväksi annetaan gigatavun muistikortti.) Jos ei ole kyyhkysiä tai kyyhkysen virkaa toimittavia lennokkeja, niin yksi mahdollisuus on käyttää vetypalloja (joissa mikropiiri tekee korkeussäädöt ja radiokutsun tarpeeksi syvällä omalla alueella juuri ennen tyhjennystä ja pudotusta.)
Veneitä voi siirtää vesistöjen välillä vetypallojen avulla.
Joissain tuulioloissa sensoreita roikuttavan vetypallon saa kiertämään mutkan rajan takana, eli menemään rajan yli ja sitten takaisin jostain toisesta kohdasta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.