Hyvä neuvo perävaunumiehille

KIRJOITIT:
"Rohkenen epäillä että 300 kg painava kärry 1500 kg kuormalla ei kovin luja eikä kestävä tuolla lavamitalla ole"

VASTAUS:
Kaverin kanssa teimme yhteisen vaunun juuri kerrotulla tavalla. Omamassa vaunussa on 330 kg, laidat (22 cm) kaikki irroitettavat. Vaunun ulkolaidoilla toistakymmntä sidontalenkkiä, joista jokaisesta voi vaikka hinata ajoneuvoyhdistelmää. Lisäksi lavan pohjassa laitojen sisällä on kymmenkunta upotettua raskaassakalustossa käytettävää vahvaa lenkkiä, joilla saa sidottua helposti myös matalan levynipun.

Runko (ja V -aisa) on tavanomainen perävaunuissa käytettävä kehikko putkesta 80x40x4. Vain 1/3 -osa keskeltä akselin ympäriltä vahvistettu, mikä on täysin riittävä runkorakenteeksi. Jos 4 m lavaan laitetaan 4m pitkä 1500 kg painava kappale niin ei se aiheuta kovinkaan suuria vaatimuksia rungolle. Jos taas kärryllä kuljetetaan esim. 1500 kg "kivenmurikkaa" niin se on muutenkin pakko pistää keskelle eli vahvistetulle alueelle.

Ts. vaunun runko kestää hyvällä varmuusluvulla laillisen kuormapainon paikilla eri variaatioilla.

KIRJOITIT:
"Tehdasvalmisteisten painot tuossa lavapituusluokassa, tosin 2-akselisina, ovat tuommoista 600 - 700 kg luokkaa. Niissä siis on terästä kaksi kertaa niin paljon kuin sinun esimerkkivaunussasi, eivätkä ne kymmeniätuhansia vaunuja vuodessa tekevät tehtaat vissiin huvikseen sitä terästä niihin kärryihin tunge?"

VASTAUS:
Käyttäjiin on levinnyt kummallinen pakkomielletrendi että henkilöauton perävaunu pitää olla teli. Siksi telivaunuja tehdään niin paljon. Todellisuudessa telille löytyy vähän perusteita 1800 kg asti. Kuten itse sanoit, vastaavat tehdasvalmisteiset telivaunut painavat 600-700 kg. Syynä siihen on, että teli itsessään nostaa perävaunun painoa ylimääräisen akselin ja telistä johtuvien erilaisten vahvistun johdosta.

1800 kg yksiakselinen perävaunu on erittäin harmoninen rakenne- ja kuormitustilanne. Runkoa rasittaa vain kaikkein alkeellisin yksisuuntainen "ulokepalkin" kuormitustilanne. Runkorakenne on ja ainakin voi olla erittäin optimoitu perusrakenne.

Telivaunussa rungon rasitukset ovat monimutkaisia. Epätasainen maasto ja kääntelyt yms. yhdistettynä teliin aikaansaavat suuria voimia ja vaikeasti hallittavia rasituksia runkoon ja aisaan. Esim. aisapaino voi olla jatkuvasti tai ainakin hetkittäin satoja kiloja kun se vastaavassa yksiakselisessa vaunussa on muutan kymmenen kiloa. Satojen kilojen aisapaino yhdistettyä kääntämisen aikaisiin telistä johtuviin sivuttaisvoimiin on suuri uhka autolle, vetokoukulle, aisalle, ajodynamiikalle, turvallisuudelle jne.

Teli aiheuttaa rungolle myös haitallista kiertymisrasitusta, joka ajan kuluessa väsyttää ja murtaa rakenteet.

Kertoivat katsastusasemalla, että vetopäät aiheuttavat paljon hylkyjä perävaunuiille. Sekin johtuu em. syystä.


Useimmissa tapauksissa teli vain pienentää laillista kuormaa ja tekee vaunun käsiyttelyn hankalaksi sekä käsin että autolla. Yksiakselinen 1800 kg vaunu 300-400kg omapainolla on helppo käsitellä nokkapyörän avulla vaikka käsin huonossakin maastossa.

ABCDE kirjoitti:

KIRJOITIT:
"Rohkenen epäillä että 300 kg painava kärry 1500 kg kuormalla ei kovin luja eikä kestävä tuolla lavamitalla ole"

VASTAUS:
Kaverin kanssa teimme yhteisen vaunun juuri kerrotulla tavalla. Omamassa vaunussa on 330 kg, laidat (22 cm) kaikki irroitettavat. Vaunun ulkolaidoilla toistakymmntä sidontalenkkiä, joista jokaisesta voi vaikka hinata ajoneuvoyhdistelmää. Lisäksi lavan pohjassa laitojen sisällä on kymmenkunta upotettua raskaassakalustossa käytettävää vahvaa lenkkiä, joilla saa sidottua helposti myös matalan levynipun.

Runko (ja V -aisa) on tavanomainen perävaunuissa käytettävä kehikko putkesta 80x40x4. Vain 1/3 -osa keskeltä akselin ympäriltä vahvistettu, mikä on täysin riittävä runkorakenteeksi. Jos 4 m lavaan laitetaan 4m pitkä 1500 kg painava kappale niin ei se aiheuta kovinkaan suuria vaatimuksia rungolle. Jos taas kärryllä kuljetetaan esim. 1500 kg "kivenmurikkaa" niin se on muutenkin pakko pistää keskelle eli vahvistetulle alueelle.

Ts. vaunun runko kestää hyvällä varmuusluvulla laillisen kuormapainon paikilla eri variaatioilla.

KIRJOITIT:
"Tehdasvalmisteisten painot tuossa lavapituusluokassa, tosin 2-akselisina, ovat tuommoista 600 - 700 kg luokkaa. Niissä siis on terästä kaksi kertaa niin paljon kuin sinun esimerkkivaunussasi, eivätkä ne kymmeniätuhansia vaunuja vuodessa tekevät tehtaat vissiin huvikseen sitä terästä niihin kärryihin tunge?"

VASTAUS:
Käyttäjiin on levinnyt kummallinen pakkomielletrendi että henkilöauton perävaunu pitää olla teli. Siksi telivaunuja tehdään niin paljon. Todellisuudessa telille löytyy vähän perusteita 1800 kg asti. Kuten itse sanoit, vastaavat tehdasvalmisteiset telivaunut painavat 600-700 kg. Syynä siihen on, että teli itsessään nostaa perävaunun painoa ylimääräisen akselin ja telistä johtuvien erilaisten vahvistun johdosta.

1800 kg yksiakselinen perävaunu on erittäin harmoninen rakenne- ja kuormitustilanne. Runkoa rasittaa vain kaikkein alkeellisin yksisuuntainen "ulokepalkin" kuormitustilanne. Runkorakenne on ja ainakin voi olla erittäin optimoitu perusrakenne.

Telivaunussa rungon rasitukset ovat monimutkaisia. Epätasainen maasto ja kääntelyt yms. yhdistettynä teliin aikaansaavat suuria voimia ja vaikeasti hallittavia rasituksia runkoon ja aisaan. Esim. aisapaino voi olla jatkuvasti tai ainakin hetkittäin satoja kiloja kun se vastaavassa yksiakselisessa vaunussa on muutan kymmenen kiloa. Satojen kilojen aisapaino yhdistettyä kääntämisen aikaisiin telistä johtuviin sivuttaisvoimiin on suuri uhka autolle, vetokoukulle, aisalle, ajodynamiikalle, turvallisuudelle jne.

Teli aiheuttaa rungolle myös haitallista kiertymisrasitusta, joka ajan kuluessa väsyttää ja murtaa rakenteet.

Kertoivat katsastusasemalla, että vetopäät aiheuttavat paljon hylkyjä perävaunuiille. Sekin johtuu em. syystä.


Useimmissa tapauksissa teli vain pienentää laillista kuormaa ja tekee vaunun käsiyttelyn hankalaksi sekä käsin että autolla. Yksiakselinen 1800 kg vaunu 300-400kg omapainolla on helppo käsitellä nokkapyörän avulla vaikka käsin huonossakin maastossa.

Lue lisää

Aikalailla sekaisin ovat asiat päässäsi.

Yksiakselinen perävaunu on ihan ok. Telillä eli kahdella akselilla ei ole muuta merkitystä kuin kantavuuden lisääminen.

Tehdasvalmisteinen 1500 kg kokonaismassainen lavettimallin perävaunu yksiakselisena painaa 400 - 500 kg lavamitalla n. 170 x 330. Kantavuus on 1000 kg tai hiukan yli. Luonnollisesti laidat ovat alumiinia.

Sinä teet lähes metrin pitemmän ja käytät terästä huomattavasti vähemmän. Sinulla voisi olla suuri tulevaisuus eurooppalaisten perävaunutehtaiden pääsuunnittelijana!

Tarinasi telin rasituksista ja erityisesti aisapainoista on puhdasta huuhaata.

Paljonko ajat tuolla superkärrylläsi? Vertailun vuoksi voin kertoa, että kaksiakselisilla kärryillä ajetaan ammattiliikenteessä (siis ihan oikeassa rahtiliikenteessä) jatkuvasti täysillä kuormilla satojatuhansia kilometrejä.

Kaverithan kaiken tietää, joten kerron kaverini kokemuksen: hänellä on 3-akselinen tehdasvalmisteinen perävaunu, kantavuus 2700 kg, ja sillä hän on kuskannut maansiirtokoneita yli viisi vuotta, kirjanpidon mukaan 380 tkm, ilman pienimpiäkään ongelmia. Käytettynä toi Saksasta. Yhdessäkään katsastuksessa ei ole ollut huomauttamista.

Juttu kyllä on niin että 1-akselinen kärry 1800 kg kokonaismassalla, neljän metrin lavalla ja 1500 kg kantavuudella on laite jonka saa rekisteriin vain Suomessa. Muualla kärrystä vaaditaan lujuuslaskelmat, vakavuuslaskelmat etc, ja tuommoinen sinun tekeleesi jäisi ikuisesti ilman kilpiä.

Fysiikan lait ovat sinulle myös vieraita. Usko pois: mitä pitempi on lava (ja kuljetettava kappale) sitä epävakaampi on kärry. Toinen akseli rauhoittaa sivuttaisheilahteluja oikein huomattavasti.

Yksiakselinen on ok, ja oikein kiva käsitellä, mutta ei enää noin pitkissä vaunuissa eikä noilla kokonaismassa/kantavuus suhteilla joita sinä esität.

Hyvää jatkoa vaan.

Ei voi kuin nauraa... kirjoitti:

Aikalailla sekaisin ovat asiat päässäsi.

Yksiakselinen perävaunu on ihan ok. Telillä eli kahdella akselilla ei ole muuta merkitystä kuin kantavuuden lisääminen.

Tehdasvalmisteinen 1500 kg kokonaismassainen lavettimallin perävaunu yksiakselisena painaa 400 - 500 kg lavamitalla n. 170 x 330. Kantavuus on 1000 kg tai hiukan yli. Luonnollisesti laidat ovat alumiinia.

Sinä teet lähes metrin pitemmän ja käytät terästä huomattavasti vähemmän. Sinulla voisi olla suuri tulevaisuus eurooppalaisten perävaunutehtaiden pääsuunnittelijana!

Tarinasi telin rasituksista ja erityisesti aisapainoista on puhdasta huuhaata.

Paljonko ajat tuolla superkärrylläsi? Vertailun vuoksi voin kertoa, että kaksiakselisilla kärryillä ajetaan ammattiliikenteessä (siis ihan oikeassa rahtiliikenteessä) jatkuvasti täysillä kuormilla satojatuhansia kilometrejä.

Kaverithan kaiken tietää, joten kerron kaverini kokemuksen: hänellä on 3-akselinen tehdasvalmisteinen perävaunu, kantavuus 2700 kg, ja sillä hän on kuskannut maansiirtokoneita yli viisi vuotta, kirjanpidon mukaan 380 tkm, ilman pienimpiäkään ongelmia. Käytettynä toi Saksasta. Yhdessäkään katsastuksessa ei ole ollut huomauttamista.

Juttu kyllä on niin että 1-akselinen kärry 1800 kg kokonaismassalla, neljän metrin lavalla ja 1500 kg kantavuudella on laite jonka saa rekisteriin vain Suomessa. Muualla kärrystä vaaditaan lujuuslaskelmat, vakavuuslaskelmat etc, ja tuommoinen sinun tekeleesi jäisi ikuisesti ilman kilpiä.

Fysiikan lait ovat sinulle myös vieraita. Usko pois: mitä pitempi on lava (ja kuljetettava kappale) sitä epävakaampi on kärry. Toinen akseli rauhoittaa sivuttaisheilahteluja oikein huomattavasti.

Yksiakselinen on ok, ja oikein kiva käsitellä, mutta ei enää noin pitkissä vaunuissa eikä noilla kokonaismassa/kantavuus suhteilla joita sinä esität.

Hyvää jatkoa vaan.

Lue lisää

Etpä juuri mitään perusteluja väitteillesi esittänyt. Tajuatko lainkaan miten teli murjoo aisaasi ja autoasi sekä pystysyynnassa että vaakasuunnassa? Ja aivan turhaan.

Lukija2 kirjoitti:

Etpä juuri mitään perusteluja väitteillesi esittänyt. Tajuatko lainkaan miten teli murjoo aisaasi ja autoasi sekä pystysyynnassa että vaakasuunnassa? Ja aivan turhaan.

Alan raskaan sarjan ammattilaisena väitän että tuolle höppänälle ABCD:lle vastannut henkilö oli paljon sinua ja ko. nimimerkkiä paremmin asioista perillä.

Olen työkseni rakentanut raskaan sarjan autoja ja perävaunuja, muuttanut akselivälejä, tehnyt erikoiskuljetuslavetteja, ja siinä ohessa täydellisesti perehtynyt myös O1 ja O2 luokan perävaunuihin. Myös näitä viimeksi mainittuja käyttämällä oikein isommassa mitassa.

Talossamme on tälläkin hetkellä useita 2 - 3,5 tonnin perävaunuja, joilla jatkuvasti siirrellään raskaita koneita ja porausrobotteja. On 3-akselisia ja on 2-akselisia. Aisojen ja vetopäiden D-arvot ovat välillä 21 - 30,95 kN, eikä minkäänlaisia murtumia ole kymmeneen vuoteen esiintynyt.

Pajamiehet ja itserakentajat jakaantuvat kahteen porukkaan: niihin jotka osaavat ja tietävät, ja niihin jotka luulevat osaavansa ja tietävänsä.

Taidat kuulua tuon ABCD:n kanssa tähän jälkimmäiseen porukkaan.

Ei voi kuin nauraa... kirjoitti:

Aikalailla sekaisin ovat asiat päässäsi.

Yksiakselinen perävaunu on ihan ok. Telillä eli kahdella akselilla ei ole muuta merkitystä kuin kantavuuden lisääminen.

Tehdasvalmisteinen 1500 kg kokonaismassainen lavettimallin perävaunu yksiakselisena painaa 400 - 500 kg lavamitalla n. 170 x 330. Kantavuus on 1000 kg tai hiukan yli. Luonnollisesti laidat ovat alumiinia.

Sinä teet lähes metrin pitemmän ja käytät terästä huomattavasti vähemmän. Sinulla voisi olla suuri tulevaisuus eurooppalaisten perävaunutehtaiden pääsuunnittelijana!

Tarinasi telin rasituksista ja erityisesti aisapainoista on puhdasta huuhaata.

Paljonko ajat tuolla superkärrylläsi? Vertailun vuoksi voin kertoa, että kaksiakselisilla kärryillä ajetaan ammattiliikenteessä (siis ihan oikeassa rahtiliikenteessä) jatkuvasti täysillä kuormilla satojatuhansia kilometrejä.

Kaverithan kaiken tietää, joten kerron kaverini kokemuksen: hänellä on 3-akselinen tehdasvalmisteinen perävaunu, kantavuus 2700 kg, ja sillä hän on kuskannut maansiirtokoneita yli viisi vuotta, kirjanpidon mukaan 380 tkm, ilman pienimpiäkään ongelmia. Käytettynä toi Saksasta. Yhdessäkään katsastuksessa ei ole ollut huomauttamista.

Juttu kyllä on niin että 1-akselinen kärry 1800 kg kokonaismassalla, neljän metrin lavalla ja 1500 kg kantavuudella on laite jonka saa rekisteriin vain Suomessa. Muualla kärrystä vaaditaan lujuuslaskelmat, vakavuuslaskelmat etc, ja tuommoinen sinun tekeleesi jäisi ikuisesti ilman kilpiä.

Fysiikan lait ovat sinulle myös vieraita. Usko pois: mitä pitempi on lava (ja kuljetettava kappale) sitä epävakaampi on kärry. Toinen akseli rauhoittaa sivuttaisheilahteluja oikein huomattavasti.

Yksiakselinen on ok, ja oikein kiva käsitellä, mutta ei enää noin pitkissä vaunuissa eikä noilla kokonaismassa/kantavuus suhteilla joita sinä esität.

Hyvää jatkoa vaan.

Lue lisää

Kylläpä olet huonosti seurannut opetusta fysiikantunneilla. Kirjoitit:

"Fysiikan lait ovat sinulle myös vieraita. Usko pois: mitä pitempi on lava (ja kuljetettava kappale) sitä epävakaampi on kärry. Toinen akseli rauhoittaa sivuttaisheilahteluja oikein huomattavasti."

Mieleeni ei tule mitään tilannetta jossa pitkä ajoneuvo olisi epävakaampi. Esim. tuulikeskiön sijoittuminen ajoneuvon sivulla osuu pitkällä ajoneuvolla lähes poikkeuksetta siedettävien toleranssien sisään. Tai jos ajatellaan inertiamomenttia auton pystysuuntaisen keskiakselin sunhteen niin pituus tekee aina ajoneuvon vakaammaksi.

Luonnollisesti fysiikka tieteenä on melko vaativa ja menestyminen siinä vaatii lahjakkuutta. Kaikki ei pysty laskemaan teoreettisesti asioita. Mutta ennen kuin lähtee tollasia väittämään pitäisi olla edes kerran ajanut väittämällään ajoneuvoyhdistelmällä. Siinä olisit huomannut, että mitä pidempi ajoneuvo sen kokemattomampi voi sillä ajaa turvallisesti "valtatiellä". Tietysti pitkällä ajoneuvolla kääntyminen tulee ongelmallisemmaksi lisätilatarpeen takia, mitä todennäköisesti itsekin tarkoitit.


Mutta erityisen vaarallinen kuljetus on seuraavanlainen kuljetus. Halpa, lyhyt, kevyt, säilykepurkkipellistä tehty tehdasvalmisteinen perävaunu käytännössä täysin ilman KÄYTTÖKELPOISIA kourmansidontapisteitä ja siinä 6 m pitkä kakkosnelosen pätkä, jonka painopiste on perävaunun painopisteen takapuolella. Sillä ei pidä ajaa kävelynopeutta kovempaa.

ABCDE kirjoitti:

Kylläpä olet huonosti seurannut opetusta fysiikantunneilla. Kirjoitit:

"Fysiikan lait ovat sinulle myös vieraita. Usko pois: mitä pitempi on lava (ja kuljetettava kappale) sitä epävakaampi on kärry. Toinen akseli rauhoittaa sivuttaisheilahteluja oikein huomattavasti."

Mieleeni ei tule mitään tilannetta jossa pitkä ajoneuvo olisi epävakaampi. Esim. tuulikeskiön sijoittuminen ajoneuvon sivulla osuu pitkällä ajoneuvolla lähes poikkeuksetta siedettävien toleranssien sisään. Tai jos ajatellaan inertiamomenttia auton pystysuuntaisen keskiakselin sunhteen niin pituus tekee aina ajoneuvon vakaammaksi.

Luonnollisesti fysiikka tieteenä on melko vaativa ja menestyminen siinä vaatii lahjakkuutta. Kaikki ei pysty laskemaan teoreettisesti asioita. Mutta ennen kuin lähtee tollasia väittämään pitäisi olla edes kerran ajanut väittämällään ajoneuvoyhdistelmällä. Siinä olisit huomannut, että mitä pidempi ajoneuvo sen kokemattomampi voi sillä ajaa turvallisesti "valtatiellä". Tietysti pitkällä ajoneuvolla kääntyminen tulee ongelmallisemmaksi lisätilatarpeen takia, mitä todennäköisesti itsekin tarkoitit.


Mutta erityisen vaarallinen kuljetus on seuraavanlainen kuljetus. Halpa, lyhyt, kevyt, säilykepurkkipellistä tehty tehdasvalmisteinen perävaunu käytännössä täysin ilman KÄYTTÖKELPOISIA kourmansidontapisteitä ja siinä 6 m pitkä kakkosnelosen pätkä, jonka painopiste on perävaunun painopisteen takapuolella. Sillä ei pidä ajaa kävelynopeutta kovempaa.

Lue lisää

Sähän olet täys hörhö!

Kokeiles ny ihan itse. Laita perävaunuun 1500 kg painonen kappale, jonka pituus on 4 metriä eli toi sun lavamittas. Käys tien päällä, kokeile vähän asfaltin uria.
Laita sit seuraavaks saman kärrys lavalle 1500 kg painava kappale, jonka pituus on metri, tietysti oikealle kohalle aisapainon suhteen, ja tee sama lenkki niillä samoilla asfalttiurilla.

Jos et huomaa ero ni oot tosi hörhö. Muutoski vastaat yleensä kaikille asian vierestä.

Mut toi on kyllä puhasta puppua et pitkä kärry, ja viel yksakselisena, on vakaampi ku lyhyt.

Kirjotteleksä jostain hoitolaitoksesta? Sä heität fysiikan laitkin omasta päästäs.

Mä oon kuules vetäny noita O2 kärryjä kohta kolkytä vuotta kokolailla työkseni, ja takaan et sun jutut on perseestä. Vuodesta 2002 asti oon vetänyt vaan tehdastekosia. 2 erillistä akselia, 6100 pitkä lava, tai 5000, ja alkon akselistot ja vetopäät.

Mä tiedän mistä mä puhun. Sä oot harrastava teoriapelle.

Simppeli juttu kirjoitti:

Sähän olet täys hörhö!

Kokeiles ny ihan itse. Laita perävaunuun 1500 kg painonen kappale, jonka pituus on 4 metriä eli toi sun lavamittas. Käys tien päällä, kokeile vähän asfaltin uria.
Laita sit seuraavaks saman kärrys lavalle 1500 kg painava kappale, jonka pituus on metri, tietysti oikealle kohalle aisapainon suhteen, ja tee sama lenkki niillä samoilla asfalttiurilla.

Jos et huomaa ero ni oot tosi hörhö. Muutoski vastaat yleensä kaikille asian vierestä.

Mut toi on kyllä puhasta puppua et pitkä kärry, ja viel yksakselisena, on vakaampi ku lyhyt.

Kirjotteleksä jostain hoitolaitoksesta? Sä heität fysiikan laitkin omasta päästäs.

Mä oon kuules vetäny noita O2 kärryjä kohta kolkytä vuotta kokolailla työkseni, ja takaan et sun jutut on perseestä. Vuodesta 2002 asti oon vetänyt vaan tehdastekosia. 2 erillistä akselia, 6100 pitkä lava, tai 5000, ja alkon akselistot ja vetopäät.

Mä tiedän mistä mä puhun. Sä oot harrastava teoriapelle.

Lue lisää

Jos vaunusi on vakaa johtuu se sekä pitkästä pituudesta että tietenkin myöskin telistä. Tässä suhteessa teli on eduksi.

Mutta jos kovin pieneen kärryyn laitetaan teli vain "ulkonäön" takia niin se on älytöntä monesta syystä:
- Jarruttomassa vaunussa laillinen kantavuus pienenee
- hankala käsitellä ahtaissa paikoissa sekä autolla että käsin
- teli väsyttää rakenteita sivusuunnassa ja pystysuunnassa. Esim. auton koukulle voi tulla satojen kilojen paino hetkellisesti ylitettäessä esim. suojatien hidasteita tai toisinpäin aisa voi nostaa jollakin rampilla pikkutojotan perän ilmaan ja se on vaikeasti hallittava tilanne...perä irtoaa... niinkuin sanotaan...
- pehmeässä tai asfaltilla jyrkässä käännöksessä telirakenteen takia rakenteet voivat suoranaisesti vääntyä tai ainakin ne väsyvät esim. tehdasvalmisteisesta vaunusta voi popniitit poksahdella irti mistä tahansa
- useinmissa telikärryissä pyörien asennot ovat sikin sokin, yksi näyttää taivaaseen ja toinen perseeseen niinkuin sanotaan.
- em. syistä johtuen vähän ajettuihin kärryihin vaihdetaan pyöränlaakereita
- em. syistä johtuen vetolaitteen lukitusnipukat pettävät
- em. syistä johtuen renkaat kuluvat
- em. syistä johtuen vierintävastus on suuri, polttoainetta kuluu turhaan
- telin takia lastatun vaunun kytkeminen autoon voi olla vähävoimaisille ja naisille ylivoimaista

Em. pieneksi vaunuksi itse ajattelen alle 1200-1800 kg vaunut. Yksilöllinen tilanne lopulta määrää koska teli tarvitaan vaunuun. Jos pitää tehdä erittäin matala vaunu niin silloin helpommin tarvitaan teli.


Sitten tohon kuormaamiseen. Kuormatun JÄYKÄN kappaleen painopisteen paikka pääasiassa määrää vaunun vakauden. Mutta jos verrataan jäykän kuormakappaleen vaikutusta vakauteen tilanteissa, joissa toisessa on keskellä pistemäisenä kuormana 1500 kg kivi ja toisessa tapauksessa 1500 kg:n lavanmittainen betonipalkki, niin lavanmittainen palkkimainen kuorma on huomattavasti vakaampi. Kuormatun ajoneuvon inertiamomentti on suurempi.


Vaikuttaa siltä, että olet niitä kuljettajia, jotka suvet vetää 1000 kg 6m lautakuormia kaikkein halvimmalla ja pienimmällä Muulilla. Etkä edes huomaa märässä tiessä sitä ässämäistä ajouraa, jota pitkin tojotasi on luikerrellut eteenpäin.

ABCDE kirjoitti:

Jos vaunusi on vakaa johtuu se sekä pitkästä pituudesta että tietenkin myöskin telistä. Tässä suhteessa teli on eduksi.

Mutta jos kovin pieneen kärryyn laitetaan teli vain "ulkonäön" takia niin se on älytöntä monesta syystä:
- Jarruttomassa vaunussa laillinen kantavuus pienenee
- hankala käsitellä ahtaissa paikoissa sekä autolla että käsin
- teli väsyttää rakenteita sivusuunnassa ja pystysuunnassa. Esim. auton koukulle voi tulla satojen kilojen paino hetkellisesti ylitettäessä esim. suojatien hidasteita tai toisinpäin aisa voi nostaa jollakin rampilla pikkutojotan perän ilmaan ja se on vaikeasti hallittava tilanne...perä irtoaa... niinkuin sanotaan...
- pehmeässä tai asfaltilla jyrkässä käännöksessä telirakenteen takia rakenteet voivat suoranaisesti vääntyä tai ainakin ne väsyvät esim. tehdasvalmisteisesta vaunusta voi popniitit poksahdella irti mistä tahansa
- useinmissa telikärryissä pyörien asennot ovat sikin sokin, yksi näyttää taivaaseen ja toinen perseeseen niinkuin sanotaan.
- em. syistä johtuen vähän ajettuihin kärryihin vaihdetaan pyöränlaakereita
- em. syistä johtuen vetolaitteen lukitusnipukat pettävät
- em. syistä johtuen renkaat kuluvat
- em. syistä johtuen vierintävastus on suuri, polttoainetta kuluu turhaan
- telin takia lastatun vaunun kytkeminen autoon voi olla vähävoimaisille ja naisille ylivoimaista

Em. pieneksi vaunuksi itse ajattelen alle 1200-1800 kg vaunut. Yksilöllinen tilanne lopulta määrää koska teli tarvitaan vaunuun. Jos pitää tehdä erittäin matala vaunu niin silloin helpommin tarvitaan teli.


Sitten tohon kuormaamiseen. Kuormatun JÄYKÄN kappaleen painopisteen paikka pääasiassa määrää vaunun vakauden. Mutta jos verrataan jäykän kuormakappaleen vaikutusta vakauteen tilanteissa, joissa toisessa on keskellä pistemäisenä kuormana 1500 kg kivi ja toisessa tapauksessa 1500 kg:n lavanmittainen betonipalkki, niin lavanmittainen palkkimainen kuorma on huomattavasti vakaampi. Kuormatun ajoneuvon inertiamomentti on suurempi.


Vaikuttaa siltä, että olet niitä kuljettajia, jotka suvet vetää 1000 kg 6m lautakuormia kaikkein halvimmalla ja pienimmällä Muulilla. Etkä edes huomaa märässä tiessä sitä ässämäistä ajouraa, jota pitkin tojotasi on luikerrellut eteenpäin.

Lue lisää

Oot sä kumma hörhö. Et osaa lukeakkaan. Enkös mä kirjoittanut että työkseni on vedelly O2 luokan kärryjä kohta kolkytä vuotta. Enkö mä kirjoittanu että lavapituudet on 5 m - 6 metriä.

Sä sitten sotket asiat ihan ennätysmalliin. Nyt sä yhtäkiä puhut jarruttomista kärryistä. Kuka niihin on teliä ollu vaatimassa?

Noi sun inertimomenttijutut sä olet käsittänyt täysin väärin, todella pahasti väärin. Hengenvaarallisen pahasti väärin. Koitas kysyä neuvoo joltain joka on perillä asioista, siis ihan oikeesti.

Otan osaa, kuules.

Täyttä asiaa kirjoitat. Itse edustan tehdasta/konsernia, joka valmistaa yli 100 000 perävaunua vuodessa.
Eiköhän kaltaisillasi ammattilaisillasi ja minun päämiehelläni ole jokseenkin oikeat tiedot. Ellei olisi niin konkurssihan siitä seuraisi.

100 000 kärryä vuodessa kirjoitti:

Täyttä asiaa kirjoitat. Itse edustan tehdasta/konsernia, joka valmistaa yli 100 000 perävaunua vuodessa.
Eiköhän kaltaisillasi ammattilaisillasi ja minun päämiehelläni ole jokseenkin oikeat tiedot. Ellei olisi niin konkurssihan siitä seuraisi.

Lue lisää

heikkoa laatua myyneet. Paljon on niitä jotka katsovat vain hintaa, muulla ei väliä.

Oletko joku sekoboltsi? Käsittääkseni ABCDE neuvoi kuinka kätevästi rakennetaan 1800 kg kokonaismssainen neljän metrin lavalla varustettu perävaunu 1500 kg kantavuudella.

Aika harvassa henkilöautossa on 1800 kg kytkentämassa.

Yleisesti nämä "henkilöauton" perävaunut jaetaan kahteen luokkaan: O1 ja O2, aivan vetoautosta riippumatta.

Insinöörinä olen sitä mieltä siitä että aloittajan väittämä on sekava ja täynnä virheitä.

Insinöörimies kirjoitti:

Oletko joku sekoboltsi? Käsittääkseni ABCDE neuvoi kuinka kätevästi rakennetaan 1800 kg kokonaismssainen neljän metrin lavalla varustettu perävaunu 1500 kg kantavuudella.

Aika harvassa henkilöautossa on 1800 kg kytkentämassa.

Yleisesti nämä "henkilöauton" perävaunut jaetaan kahteen luokkaan: O1 ja O2, aivan vetoautosta riippumatta.

Insinöörinä olen sitä mieltä siitä että aloittajan väittämä on sekava ja täynnä virheitä.

Lue lisää

Voisitko listata ja perustella aloitusviestin virheet?

ABCDE kirjoitti:

Voisitko listata ja perustella aloitusviestin virheet?

"Valitettavasti todellisiin kuljetustarpeisiin perävaunu pitää tehdä itse, koska markkinoilla ei juurikaan ole kelvollisia tehdasvalmisteisia vaunuja. Ja jos onkin, on hintalaatusuhde aivan poskellaan."

Tuo väittämä on täysin väärä. Kokeile. Osta Al-Kon tai Knottin akselisto ja vetopää, riittävällä D-arvolla varustettu ja E-hyväksytty vetoaisa, 400 kg laadukasta terästä, 11 metriä alumiiniprofiililaitaa, laitatolpat, lukot, laadukkaat valot, renkaat. Hitsaa, pulttaa, vie sinkittäväksi (laadukkaasti sinkittäväksi), ja maksa ensikatsastuksesta 140,-.

Siinä sinulla on 1-akselinen 4 metrin lavalla varustettu kärry, jota ei ihan vähällä missään muussa maassa kuin Suomessa saisi juuri tuon yksiakselisuuden/lavamitan vuoksi kilpiin, ja joka varmasti on tullut maksamaan enemmän kuin laadukas tehdasvalmisteinen perävaunu.

Aloituksesi antaa vielä ymmärtää, että 1800 kg kokonaismassaisen ja 1500 kg kantavan kärryn omamassaksi 4 metrin lavalla riittää 300 kg.

Puhdasta potaskaa.

ABCDE kirjoitti:

Voisitko listata ja perustella aloitusviestin virheet?

Annat huutia tehdasvalmisteisille kärryille väittämällä että ne ovat jo tehtaalta lähtiessään kieroja, ja että hinta-laatu suhde on jotenkin posketon.

Mitenkä selität sen, että näille tehdasvalmisteisille perävaunuille usein myönnetään kahden vuoden takuu? Eikö se ole ristiriidassa väittämäsi kanssa? Oikein pahassa ristiriidassa?

Jos nimimerkki ABCDE on koko ajan sama tyyppi, niin sitten noissa myöhemmissä viesteissä tulee kyllä melkoista höpöhöpöä telin vaikutuksesta aisapainoihin.

Teli ei lisää perävaunun omamassaa niin paljon kuin annat ymmärtää. Tarkistin kärrystä, jota 1-akselisena saa 1500 kg kokomassalla, ja 2-akselisena 2500 kg kokomassalla. Vaunujen painoero on 71 kg.

Kiinnostuin minäkin kirjoitti:

Annat huutia tehdasvalmisteisille kärryille väittämällä että ne ovat jo tehtaalta lähtiessään kieroja, ja että hinta-laatu suhde on jotenkin posketon.

Mitenkä selität sen, että näille tehdasvalmisteisille perävaunuille usein myönnetään kahden vuoden takuu? Eikö se ole ristiriidassa väittämäsi kanssa? Oikein pahassa ristiriidassa?

Jos nimimerkki ABCDE on koko ajan sama tyyppi, niin sitten noissa myöhemmissä viesteissä tulee kyllä melkoista höpöhöpöä telin vaikutuksesta aisapainoihin.

Teli ei lisää perävaunun omamassaa niin paljon kuin annat ymmärtää. Tarkistin kärrystä, jota 1-akselisena saa 1500 kg kokomassalla, ja 2-akselisena 2500 kg kokomassalla. Vaunujen painoero on 71 kg.

Lue lisää

Katsoppa tiellä tehdasvalmisteisia henkilöauton perävaunuja, kaikki ovat niin kieroja että normaali näöllä näkee 100 m päästä. Kaikilla ei tietysti ole aivoissa kysyä katsoa vääryyksiä ja suoruuksia...

Katsoppa sitä omaa tehdas vaunuasi. Kiero on kuin kansallsipukuisen mieli. Vieppä se tehtaalle takuukorjaukseen niin näet mitä tapahtuu. Iso mies astuu VAROVASTI kulman päälle ja hyvällä tuurilla vaunu jää suoraan tai sitten menee yli...
Aja vaunu kotiin ja katso uudestaan. Huomaat mitä on jälleen tapahtunut... vaikka kyseessä on vain tärinästä johtuva rasitus.

insinöörimies kirjoitti:

"Valitettavasti todellisiin kuljetustarpeisiin perävaunu pitää tehdä itse, koska markkinoilla ei juurikaan ole kelvollisia tehdasvalmisteisia vaunuja. Ja jos onkin, on hintalaatusuhde aivan poskellaan."

Tuo väittämä on täysin väärä. Kokeile. Osta Al-Kon tai Knottin akselisto ja vetopää, riittävällä D-arvolla varustettu ja E-hyväksytty vetoaisa, 400 kg laadukasta terästä, 11 metriä alumiiniprofiililaitaa, laitatolpat, lukot, laadukkaat valot, renkaat. Hitsaa, pulttaa, vie sinkittäväksi (laadukkaasti sinkittäväksi), ja maksa ensikatsastuksesta 140,-.

Siinä sinulla on 1-akselinen 4 metrin lavalla varustettu kärry, jota ei ihan vähällä missään muussa maassa kuin Suomessa saisi juuri tuon yksiakselisuuden/lavamitan vuoksi kilpiin, ja joka varmasti on tullut maksamaan enemmän kuin laadukas tehdasvalmisteinen perävaunu.

Aloituksesi antaa vielä ymmärtää, että 1800 kg kokonaismassaisen ja 1500 kg kantavan kärryn omamassaksi 4 metrin lavalla riittää 300 kg.

Puhdasta potaskaa.

Lue lisää

Koska keskustelu menee näinkin kiivaaksi pitäneen lukujen tarkkuutta muuttaa 2 numerosta 3:een.

Kertomani vaunun omamassa (vaunun AKSELIPAINO tyhjänä ILMAN laitoja) on 330 kg. Rekisterikirjaan merkitty suurin massa (vaunun akselipaino kuormattuna) on 1800 kg. Näin laskien max kuorma olisi 1800-330= 1470 kg. Todellisuudessa kuorma voi hyvinkin olla luokkaa 1500 kg vetoautosta riippuen koska oikein kuormatusta kuormasta osa menee aisan välityksellä vetoautolle eli tässä minun tapauksessa pitää saada 30 kg kuormasta vetokoukulle niin saadaan teoreettisesti 1500 kg:n laillinen kantavuus.

ABCDE kirjoitti:

Katsoppa tiellä tehdasvalmisteisia henkilöauton perävaunuja, kaikki ovat niin kieroja että normaali näöllä näkee 100 m päästä. Kaikilla ei tietysti ole aivoissa kysyä katsoa vääryyksiä ja suoruuksia...

Katsoppa sitä omaa tehdas vaunuasi. Kiero on kuin kansallsipukuisen mieli. Vieppä se tehtaalle takuukorjaukseen niin näet mitä tapahtuu. Iso mies astuu VAROVASTI kulman päälle ja hyvällä tuurilla vaunu jää suoraan tai sitten menee yli...
Aja vaunu kotiin ja katso uudestaan. Huomaat mitä on jälleen tapahtunut... vaikka kyseessä on vain tärinästä johtuva rasitus.

Lue lisää

Minulla aivot kyllä riittävät, mutta sinun aivojasi alan epäillä. Pihassani jököttää (poikkeuksellisesti, sillä enimmäkseen se on ajossa) jarrullinen henkilöauton perävaunu, jonka kokonaismassa on 1500 kg (sinähän puhuit 1800 kiloisesta) ja kantavuus 1000 kg, ja jolla on kuskattu varmasti satoja tonneja tavaraa vuosien saatossa - ja jossa ei taatusti ole kieroutta, murtumia, ei siis vikaa mitään.

Sinun kannattaisi muuten tässä ihan sivussa opetella kirjoittamaan yhdyssanat oikein!

ABCDE kirjoitti:

Koska keskustelu menee näinkin kiivaaksi pitäneen lukujen tarkkuutta muuttaa 2 numerosta 3:een.

Kertomani vaunun omamassa (vaunun AKSELIPAINO tyhjänä ILMAN laitoja) on 330 kg. Rekisterikirjaan merkitty suurin massa (vaunun akselipaino kuormattuna) on 1800 kg. Näin laskien max kuorma olisi 1800-330= 1470 kg. Todellisuudessa kuorma voi hyvinkin olla luokkaa 1500 kg vetoautosta riippuen koska oikein kuormatusta kuormasta osa menee aisan välityksellä vetoautolle eli tässä minun tapauksessa pitää saada 30 kg kuormasta vetokoukulle niin saadaan teoreettisesti 1500 kg:n laillinen kantavuus.

Lue lisää

Suomessa perävaunun omamassa (muista maista poiketen) määritetään vetoautoon kytkettynä. Vaunusi todellinen paino ei ole 330 kg, vaan 330 kg punnituksessa vetoautoon kohdistunut aisapaino. Jos koukku on ollut mukava ylhäällä niin vaunusi todellinen, oikea paino saattaa olla 400 kg.

Olet näköjään täydellinen amatööri perävaunuasioissa. Sotket akselipainot asiaan johon ne eivät kuulu, ja muutoinkin juttusi ovat sitä sun tätä.

Suosittelen että perehdyt asioihin ennen kuin alat esiintyä asiantuntijana!

Insinöörimies kirjoitti:

Suomessa perävaunun omamassa (muista maista poiketen) määritetään vetoautoon kytkettynä. Vaunusi todellinen paino ei ole 330 kg, vaan 330 kg punnituksessa vetoautoon kohdistunut aisapaino. Jos koukku on ollut mukava ylhäällä niin vaunusi todellinen, oikea paino saattaa olla 400 kg.

Olet näköjään täydellinen amatööri perävaunuasioissa. Sotket akselipainot asiaan johon ne eivät kuulu, ja muutoinkin juttusi ovat sitä sun tätä.

Suosittelen että perehdyt asioihin ennen kuin alat esiintyä asiantuntijana!

Lue lisää

Kirjoituksesi on amatöörille tyypillistä viisastelua ja kikkailua sanoilla.

Ja voimpa kertoa sinulle että jos näillä palstoilla käyttää virallisia termejä niin kukaan ei ymmärrä yhtään mitään eikä tekstiä lue kuin muutama henkilö. Ainoita käyttökelpoisia termejä ovat puhekieliset kansanomaiset ilmaisut kuten voima on 100 kg... Hyvä on myöskin jättää kansan syville riveille jotakin oikaistavaa niin johan tulee 1000 lukijaa nopeasti.

Mutta siinä olen samaan mieltä että miksi yleensä kirjoittaa tälläisessä älyllisessä ympäristössä.

Mielenkiintoinen on myöskin käyttämäsi termi "todellinen omamassa". Ottaen huomioon kirjoituksesi luonteen ja tarkoitusperät pidän em. termin käyttöä ajattelemattomana valintana. Löytyykö termi "todellinen omamassa" Suomen laista tai direktiiveistä?


En myöskään ymmärrä miksi valitat kun käsittääkseni kirjoituksessasi viittaat samaan punnitusmenetelmään kuin josta minä kirjoituksesssani kerroin.


Suomessa perävaunun painoja tarkastellaan vain ja ainoastaan perävaunun akselista/akseleista aisa kytkettynä vetoautoon juuri niinkuin olen aiemmin kirjoittanut. Näin tehdään katsastuksen yhteydessä sekä tien päällä. Aisapainolle on omat sääntönsä, joita ei juurikaan käytännössä tarkasteta, koska poliisit eivät siihen käytännössä pysty.

PS.
Kertomasi tyyppinen perävaununi "todellinen omamassa" on 330 40= 370 kg 10 kg:n tarkkuudella punnittuna. Tämä tieto on tyyppiä hauska tietää, mutta sillä ei ole mitään merkitystä.

ABCDE kirjoitti:

Kirjoituksesi on amatöörille tyypillistä viisastelua ja kikkailua sanoilla.

Ja voimpa kertoa sinulle että jos näillä palstoilla käyttää virallisia termejä niin kukaan ei ymmärrä yhtään mitään eikä tekstiä lue kuin muutama henkilö. Ainoita käyttökelpoisia termejä ovat puhekieliset kansanomaiset ilmaisut kuten voima on 100 kg... Hyvä on myöskin jättää kansan syville riveille jotakin oikaistavaa niin johan tulee 1000 lukijaa nopeasti.

Mutta siinä olen samaan mieltä että miksi yleensä kirjoittaa tälläisessä älyllisessä ympäristössä.

Mielenkiintoinen on myöskin käyttämäsi termi "todellinen omamassa". Ottaen huomioon kirjoituksesi luonteen ja tarkoitusperät pidän em. termin käyttöä ajattelemattomana valintana. Löytyykö termi "todellinen omamassa" Suomen laista tai direktiiveistä?


En myöskään ymmärrä miksi valitat kun käsittääkseni kirjoituksessasi viittaat samaan punnitusmenetelmään kuin josta minä kirjoituksesssani kerroin.


Suomessa perävaunun painoja tarkastellaan vain ja ainoastaan perävaunun akselista/akseleista aisa kytkettynä vetoautoon juuri niinkuin olen aiemmin kirjoittanut. Näin tehdään katsastuksen yhteydessä sekä tien päällä. Aisapainolle on omat sääntönsä, joita ei juurikaan käytännössä tarkasteta, koska poliisit eivät siihen käytännössä pysty.

PS.
Kertomasi tyyppinen perävaununi "todellinen omamassa" on 330 40= 370 kg 10 kg:n tarkkuudella punnittuna. Tämä tieto on tyyppiä hauska tietää, mutta sillä ei ole mitään merkitystä.

Lue lisää

Jos täällä joku saivartelee ja kiemurtelee niin kyllä se olet sinä.

Olet esittänyt erinäisen määrän omituisia väittämiä, ja kierrät väittämäsi täysin luonteettomasti.

Faktaksi ilmeisesti jää se että et todellakaan tiedä perävaunuista etkä niitä koskevasta lainsäädännöstä tuon taivaallista.

Voin vakuuttaa sinulle, että meistä kahdesta minä olen se ammattilainen. Jo pelkästään työni puolesta, sillä työni liittyy vain ja ainoastaan O1 ja O2 luokan perävaunuihin ja niitä koskevaan lainsäädäntöön.

Edelleen jää faktaksi sekin, että valmistamasi kärry on epävakaa ja liian heikkorakenteinen, ja sen rekisteröinti on onnistunut vain ja ainoastaan siksi ettei Suomessa noudateta direktiivejä, joihin viisaasti viittasit.

Yhä edelleen Suomessa kuka tahansa voi rakentaa perävaunun rungon vaikka huonekaluputkesta, kunhan akseli/akselisto ja vetopää sekä vetoaisa ovat vaatimusten mukaiset.

Juuri näin päästään, sinun tapaasi noudattaen, aivan liina heikoilla rakenteilla aivan liian suuriin kantavuuksiin.

Kanssasi on ilmeisen turha keskustella, koska et todellakaan ole asioista perillä, ja et todellakaan kykene pysymään asiassa.

Hyvää jatkoa silti, ja toivottavasti se sinun rakentamasi pyydys pysyy kasassa eikä tapa ketään.

Insinöörimies kirjoitti:

Jos täällä joku saivartelee ja kiemurtelee niin kyllä se olet sinä.

Olet esittänyt erinäisen määrän omituisia väittämiä, ja kierrät väittämäsi täysin luonteettomasti.

Faktaksi ilmeisesti jää se että et todellakaan tiedä perävaunuista etkä niitä koskevasta lainsäädännöstä tuon taivaallista.

Voin vakuuttaa sinulle, että meistä kahdesta minä olen se ammattilainen. Jo pelkästään työni puolesta, sillä työni liittyy vain ja ainoastaan O1 ja O2 luokan perävaunuihin ja niitä koskevaan lainsäädäntöön.

Edelleen jää faktaksi sekin, että valmistamasi kärry on epävakaa ja liian heikkorakenteinen, ja sen rekisteröinti on onnistunut vain ja ainoastaan siksi ettei Suomessa noudateta direktiivejä, joihin viisaasti viittasit.

Yhä edelleen Suomessa kuka tahansa voi rakentaa perävaunun rungon vaikka huonekaluputkesta, kunhan akseli/akselisto ja vetopää sekä vetoaisa ovat vaatimusten mukaiset.

Juuri näin päästään, sinun tapaasi noudattaen, aivan liina heikoilla rakenteilla aivan liian suuriin kantavuuksiin.

Kanssasi on ilmeisen turha keskustella, koska et todellakaan ole asioista perillä, ja et todellakaan kykene pysymään asiassa.

Hyvää jatkoa silti, ja toivottavasti se sinun rakentamasi pyydys pysyy kasassa eikä tapa ketään.

Lue lisää

Voi olla että olet insinööri ja voi olla että olet alan hommissa. Mutta selvästi vaikuttaa siltä, että olet liiaksi yleiseen hapatukseen juuttunut insinööriluovuuden pensaaseen kätkenyt laumasielu, jolla ei ole intohimoa tuotekehitykseen. Insinöörille ei ole hyväksi juuttua toteuttamaan rakenteita, jollaisia on ollut markkinoilla jo vuosikymmeniä. Maailma ja vaatimukset muuttuvat ja insinööreillä pitää hyviä yksinkertaisia uusia ideoita täyttää kunkin aikakauden vaatimukset. Hyvä idea tai keksintö on niin yksinkertainen että tyhmät eivät edes ymmärrä miten noin yksinkertainen laite toimii.


Olisi muuten mielenkiintoista todella tietää kummalla meistä on parempi kokemus perävaunun tyyppisten laitteiden valmistamisesta. Jos kokemusta mitaan esim. massavalmistuksen kappalemäärällä esim. 100000 kpl/vuosi niin silloin voitat ilman muuta. Mutta jos kriteeri on jokin muu niin väitän, että olet heikoilla tässä kisassa.

VÄHÄN HARRASTUSTA SINULLE
Väität perävaunuani heikkorakenteiseksi. Itse väitän, että lujuusopilliset varmuusluvut ovat hyvinkin varmalla pohjalla. Eikä niistä varmuusluvuista ihan kauheita kannatakkaan tehdä koska kuitenkin pitää tehdä painokompromissi. Väitän, että vaunuani ei laillisilla painoilla (kokonaismassat ja aisapainot) ole mahdollista saada rikkoutumaan tai vääntymään heti eikä pitkällä aikavälillä väsymään.

Sinua insinööri pyydän laskemaan lujuudelliset varmuudet kun rakenne on seuraavan tyyppinen:
Lava n.4x1,7m, runko sivuilla putket 80x40x4,poikkiputket 4 kpl tasajaolla myös 80x40x4, V-aisa 1,5 m sama putki. Lisäksi 1/3 pituudesta keskeltä akselin ympäriltä vahvistettu pituussuuntaisilla lisäputkilla nekin 80x40x4, mutta sijoitettuna 20 mm eritasoisesti mm yhdistetyn taivutusvastuksen lisäämiseksi. Materiaalin myötöraja on vähintään 255 N/mm2.

Kuten varmaan tiedätkin kokemuksesta, että keskikohdan lujuus on niin suuri, että sitä mahdotonta edes ylikuormata riskirajalle. Mutta laskeppa varmuusluvut esim. tilanteessa, että lavalla on kuljetettavan auton akselipaino 750 kg 1400 mm päässä keskikohdan etu- ja takapuolella yht. 1500 kg.

ABCDE kirjoitti:

Voi olla että olet insinööri ja voi olla että olet alan hommissa. Mutta selvästi vaikuttaa siltä, että olet liiaksi yleiseen hapatukseen juuttunut insinööriluovuuden pensaaseen kätkenyt laumasielu, jolla ei ole intohimoa tuotekehitykseen. Insinöörille ei ole hyväksi juuttua toteuttamaan rakenteita, jollaisia on ollut markkinoilla jo vuosikymmeniä. Maailma ja vaatimukset muuttuvat ja insinööreillä pitää hyviä yksinkertaisia uusia ideoita täyttää kunkin aikakauden vaatimukset. Hyvä idea tai keksintö on niin yksinkertainen että tyhmät eivät edes ymmärrä miten noin yksinkertainen laite toimii.


Olisi muuten mielenkiintoista todella tietää kummalla meistä on parempi kokemus perävaunun tyyppisten laitteiden valmistamisesta. Jos kokemusta mitaan esim. massavalmistuksen kappalemäärällä esim. 100000 kpl/vuosi niin silloin voitat ilman muuta. Mutta jos kriteeri on jokin muu niin väitän, että olet heikoilla tässä kisassa.

VÄHÄN HARRASTUSTA SINULLE
Väität perävaunuani heikkorakenteiseksi. Itse väitän, että lujuusopilliset varmuusluvut ovat hyvinkin varmalla pohjalla. Eikä niistä varmuusluvuista ihan kauheita kannatakkaan tehdä koska kuitenkin pitää tehdä painokompromissi. Väitän, että vaunuani ei laillisilla painoilla (kokonaismassat ja aisapainot) ole mahdollista saada rikkoutumaan tai vääntymään heti eikä pitkällä aikavälillä väsymään.

Sinua insinööri pyydän laskemaan lujuudelliset varmuudet kun rakenne on seuraavan tyyppinen:
Lava n.4x1,7m, runko sivuilla putket 80x40x4,poikkiputket 4 kpl tasajaolla myös 80x40x4, V-aisa 1,5 m sama putki. Lisäksi 1/3 pituudesta keskeltä akselin ympäriltä vahvistettu pituussuuntaisilla lisäputkilla nekin 80x40x4, mutta sijoitettuna 20 mm eritasoisesti mm yhdistetyn taivutusvastuksen lisäämiseksi. Materiaalin myötöraja on vähintään 255 N/mm2.

Kuten varmaan tiedätkin kokemuksesta, että keskikohdan lujuus on niin suuri, että sitä mahdotonta edes ylikuormata riskirajalle. Mutta laskeppa varmuusluvut esim. tilanteessa, että lavalla on kuljetettavan auton akselipaino 750 kg 1400 mm päässä keskikohdan etu- ja takapuolella yht. 1500 kg.

Lue lisää

Pelleilyksihän tämä menee sinun taholtasi. Heitän kuitenkin vastahaasteen: hanki DEKRAN tai TÜVin tyyppihyväksyntä omalle kärryllesi. Näet kuinka siinä käy. Hylky tulee että paukahtaa!

Työskentelen muuten tuotekehittelyosastolla, ja olemme vuoden aikana patentoineet useita hyvin yksinkertaisia ratkaisuja.

Sinun laskelmistasi puuttuu yksi olennainen juttu, ja se on vaadittava marginaali. Yleensä näissä tulee laskea kestävyys 200 % kuormituksella. Vielä pahempi puute on vakauslaskelmien puuttuminen kokonaan.

Voin välittää tietosi useammallekin suurelle eurooppalaiselle perävaunutehtaalle. Saattaa olla että tarjoamasi materiaalisäästöt tekevät sinusta arvostetun ja varakkaan pääsuunnittelijan!

Sen verran jäi vaivaamaan tuo perin epämääräinen kuvaus perävaunustasi että utelen sen perusrakennetta: onko se nykyaikainen perävaunu jossa pyörät ovat lavan alla, vai vanhaa hevoskärrymallia jossa pyörät ovat lavan sivuilla?

Entä onko siinä erillinen runko, vai onko lava yhtä kuin runko johon on pultattu akseli?

Missään tapauksessa en enää jatka tätä keskustelua, joten hyvä alkavaa kesää sinulle!

Insinöörimies kirjoitti:

Pelleilyksihän tämä menee sinun taholtasi. Heitän kuitenkin vastahaasteen: hanki DEKRAN tai TÜVin tyyppihyväksyntä omalle kärryllesi. Näet kuinka siinä käy. Hylky tulee että paukahtaa!

Työskentelen muuten tuotekehittelyosastolla, ja olemme vuoden aikana patentoineet useita hyvin yksinkertaisia ratkaisuja.

Sinun laskelmistasi puuttuu yksi olennainen juttu, ja se on vaadittava marginaali. Yleensä näissä tulee laskea kestävyys 200 % kuormituksella. Vielä pahempi puute on vakauslaskelmien puuttuminen kokonaan.

Voin välittää tietosi useammallekin suurelle eurooppalaiselle perävaunutehtaalle. Saattaa olla että tarjoamasi materiaalisäästöt tekevät sinusta arvostetun ja varakkaan pääsuunnittelijan!

Sen verran jäi vaivaamaan tuo perin epämääräinen kuvaus perävaunustasi että utelen sen perusrakennetta: onko se nykyaikainen perävaunu jossa pyörät ovat lavan alla, vai vanhaa hevoskärrymallia jossa pyörät ovat lavan sivuilla?

Entä onko siinä erillinen runko, vai onko lava yhtä kuin runko johon on pultattu akseli?

Missään tapauksessa en enää jatka tätä keskustelua, joten hyvä alkavaa kesää sinulle!

Lue lisää

Tiedätkö laskentakuormitus 200% tarkoittaa varmuuslukua 2 tai päinvastoin. Minä muuten lasken varmuudet pistemäisillä kuormilla sijoitettuna niin epäedulliseen paikkaan, että käytännössä kuorma ei voi olla niin epäedullisesti. Sinä lasket tasaisella kuormalla, jolla jokainen kaljatölkki kestää yllättävänkin paljon ellei joku napsauta sormella kylkeen ja koko systeemi romahtaa.


Tunnistan muuten ikäryhmäsi insinöörit hyvin. Niitä on meidänkin firmassa. Olet 26-27 vuotias, täysin kokematon käytännön asiossa. Itsevarmuutta vaikka muille jakaa.

Mutta kun autosta palaa polttimo tulee heille suuri hätä soittaa merkkiliikkeet läpi, jotta saisi ajan polttimon vaihtoon. Oletko muuten perehtynyt työntöjarrun toimintaperiaatteeseen. Yleensä ikäryhmäsi insinööreillä ei ole hajuakaan työntöjarrun toiminnasta.

Kerroppa meille lukijoille miten jarrullisen henkilöauton perävaunun käsijarru toimii. Ajoneuvossa pitää olla käsijarru. Nykyaikaisessa perävaunussa jarru lukkiutuu eteenpäin ajettaessa kun vetopää menee kasaan, mutta jarru ei lukkiudu peruutettaessa. Älä kokeile tätä, vaan vastaa heti. Miten on käsijarrun laita kun vaunu jätetään nokkapyörän ja käsijarrun varaan taaksepäin viettävään mäkeen. Toimiiko käsijarru tässä tapauksessa? Miten se voisi toimia kun se käsijarru käyttää samaa vivustoa kuin työntöjarrukin ja työntöjarru ei toimi takaperin ajettaessa? Vai toimiiko? Jos toimii mitä ongelmia on katsastukseen liittyen? Ootko miettiny?

ABCDE kirjoitti:

Tiedätkö laskentakuormitus 200% tarkoittaa varmuuslukua 2 tai päinvastoin. Minä muuten lasken varmuudet pistemäisillä kuormilla sijoitettuna niin epäedulliseen paikkaan, että käytännössä kuorma ei voi olla niin epäedullisesti. Sinä lasket tasaisella kuormalla, jolla jokainen kaljatölkki kestää yllättävänkin paljon ellei joku napsauta sormella kylkeen ja koko systeemi romahtaa.


Tunnistan muuten ikäryhmäsi insinöörit hyvin. Niitä on meidänkin firmassa. Olet 26-27 vuotias, täysin kokematon käytännön asiossa. Itsevarmuutta vaikka muille jakaa.

Mutta kun autosta palaa polttimo tulee heille suuri hätä soittaa merkkiliikkeet läpi, jotta saisi ajan polttimon vaihtoon. Oletko muuten perehtynyt työntöjarrun toimintaperiaatteeseen. Yleensä ikäryhmäsi insinööreillä ei ole hajuakaan työntöjarrun toiminnasta.

Kerroppa meille lukijoille miten jarrullisen henkilöauton perävaunun käsijarru toimii. Ajoneuvossa pitää olla käsijarru. Nykyaikaisessa perävaunussa jarru lukkiutuu eteenpäin ajettaessa kun vetopää menee kasaan, mutta jarru ei lukkiudu peruutettaessa. Älä kokeile tätä, vaan vastaa heti. Miten on käsijarrun laita kun vaunu jätetään nokkapyörän ja käsijarrun varaan taaksepäin viettävään mäkeen. Toimiiko käsijarru tässä tapauksessa? Miten se voisi toimia kun se käsijarru käyttää samaa vivustoa kuin työntöjarrukin ja työntöjarru ei toimi takaperin ajettaessa? Vai toimiiko? Jos toimii mitä ongelmia on katsastukseen liittyen? Ootko miettiny?

Lue lisää

Vähän insinöörin vikaa itsessäkin..

"Kerroppa meille lukijoille miten jarrullisen henkilöauton perävaunun käsijarru toimii." - Jokaisessa katsastetussa henkilöautossa on jarrut. Tämä ei pitäisi olla kaikille lukijoille selvää.

"Nykyaikaisessa perävaunussa jarru lukkiutuu eteenpäin ajettaessa kun vetopää menee kasaan, mutta jarru ei lukkiudu peruutettaessa." - Kun autolla ajetaan eteenpäin, vetopää ei mene kasaan vaan pyrkii venymään. Pakittaessa jarrut lukkiutuu. Muutenkhan peräkärryn kanssa joutuisi aina pakittamaan tai ajamaan renkaat lukossa.

"vaunu jätetään nokkapyörän ja käsijarrun varaan taaksepäin viettävään mäkeen. Toimiiko käsijarru tässä tapauksessa?" - Toimii. Itse kyllä laittaisin kiilan renkaan taakse. Sinänsä tyhmä kysymys, koska jos kärry on tyhjillään, 2 asteen kaltevuus ja löysä hiekka alustana, niin tarviiko silloin koko jarrua?

"Miten se voisi toimia kun se käsijarru käyttää samaa vivustoa kuin työntöjarrukin ja työntöjarru ei toimi takaperin ajettaessa?" - Miksei toimisi? Toimii toimii. Eiköhän se käsijarru lukitsee sen jarruja säätävän työmännän siihen jarrutusasentoon.

"Jos toimii mitä ongelmia on katsastukseen liittyen?" - Ei mitään? Mitä nyt voisi olla, sellaisia ne on, ja sellaisina hyväksyttyjä. Ei täällä siitäkään aiheudu ongelmia ellei kuorma-autolla voi sukeltaa.

Sinänsä en kyllä tunne peräkärryjä yhtään sen paremmin, mut näin maallikon ajatuksia.

Jymppä kirjoitti:

Vähän insinöörin vikaa itsessäkin..

"Kerroppa meille lukijoille miten jarrullisen henkilöauton perävaunun käsijarru toimii." - Jokaisessa katsastetussa henkilöautossa on jarrut. Tämä ei pitäisi olla kaikille lukijoille selvää.

"Nykyaikaisessa perävaunussa jarru lukkiutuu eteenpäin ajettaessa kun vetopää menee kasaan, mutta jarru ei lukkiudu peruutettaessa." - Kun autolla ajetaan eteenpäin, vetopää ei mene kasaan vaan pyrkii venymään. Pakittaessa jarrut lukkiutuu. Muutenkhan peräkärryn kanssa joutuisi aina pakittamaan tai ajamaan renkaat lukossa.

"vaunu jätetään nokkapyörän ja käsijarrun varaan taaksepäin viettävään mäkeen. Toimiiko käsijarru tässä tapauksessa?" - Toimii. Itse kyllä laittaisin kiilan renkaan taakse. Sinänsä tyhmä kysymys, koska jos kärry on tyhjillään, 2 asteen kaltevuus ja löysä hiekka alustana, niin tarviiko silloin koko jarrua?

"Miten se voisi toimia kun se käsijarru käyttää samaa vivustoa kuin työntöjarrukin ja työntöjarru ei toimi takaperin ajettaessa?" - Miksei toimisi? Toimii toimii. Eiköhän se käsijarru lukitsee sen jarruja säätävän työmännän siihen jarrutusasentoon.

"Jos toimii mitä ongelmia on katsastukseen liittyen?" - Ei mitään? Mitä nyt voisi olla, sellaisia ne on, ja sellaisina hyväksyttyjä. Ei täällä siitäkään aiheudu ongelmia ellei kuorma-autolla voi sukeltaa.

Sinänsä en kyllä tunne peräkärryjä yhtään sen paremmin, mut näin maallikon ajatuksia.

Lue lisää

Vanha juttu, mutta jos kuormattu kärry on perä alamäkeen, niin käsijarru ei pidä.

"Sillä he eivät tiedä, mistä he puhuvat". Jos puhutaan kunnon telikiärrystä, se on keinuteli ja silloin vetokoukun kautta autoon ja aisalle kohdistuvat pystysuuntaiset kuormat pysyvät järjestyksessä.
On totta, että telikärryn kääntely pihassa esim käsin on raskaampaa. Isolla kuormalla käännellessä voi vain arvioida sivuttaisvoimien suuruutta, joka akselistoon kohdistuu. Minulla on kerran telikärryn etummainen pyöränakseli paukahtanut poikki ja silloin pyörä pomppaa aika näppärästi tien sivuun, se katkesi kääntyessäni jyrkempään kuin 90 asteen tienhaaraan. Oli ehkä suorasta kulmasta 15 astetta jyrjempi käännös.
Keinutelikärryn ehdoton etu on se, että se puolittaa tiessä olevat patit ja kuopat, eli antaa puolta tasaisemman kyydin. Se varmasti vähentää rungon ja akseliston rasitusvammoja.
Niin ja onhan siinä sekin, että jos yhdestä pyörästä menee esim. laakeri, voi hyvällä kuomansidontaliinalla kinnata sen pyörän ilmaan.