joukossa. Tämä totuus näkyy jo paljaalla silmälläkin, ainakin niille, jotka vesillä liikkuvat. Jostakin syystä Finboat ei ole ollut kovin innokas esittelemään purjeveneiden markkinaosuuslukuja? Onkohan syynä kotimaisen tuotannon suojelu. Oli sitä tai tätä, se ei ainakaan pidemmällä tähtäyksellä paranna kotimaisen teollisuuden kilpailukykyä.
Bavaria teki mallistoonsa vuodesta 2005 pieniä parannuksia. Ne yhdessä hintatason kurissapitämisen kanssa aiheuttivat kovan kysynnän kasvun. Suurin ostajajoukko koostui perheveneilijöistä, jotka olivat kyllästyneitä entisten veneidensä ahtauteen ja muihin asumismukavuuksien puutteisiin. Pieni joukko ostajista oli ns. ensimmäisen veneen ostajia. Satun tuntemaan tätä uuden Bavarian ostajien kohderyhmää koska itsekin liityin siihen joukkoon vuonna 2006. Oma purjehdusurani alkoi 70-luvulla ja kaikki neljä venettäni olivat tätä ennen käytettyjä kotimaisa.
Oma Bavariavalintani ratkesi lähinnä veneen käytännöllisten ratkaisujen, riittävien purjehdusominaisuuksien ja edullisen hinnan pohjalta. Tein päätökseni ehkä keskivertoasiakasta rationaalisemmin. Olen työni puolesta paljon tekemisissä mm. kotimaisten veneveitämöiden kanssa. Olen vieraillut kaikissa merkittävimmissä purjeveneveistämöissämme ja päässyt tutustumaan heidän suunnittelu- ja tuotantomenetelmiinsä varsin perusteellisesti. Tutkin myös Bavarian rakenteita ja ominaisuuksia huomattavasti keskivertoasiakasta perusteellisemmin. Johtopäätökseni oli, että Bavarian edulliseen hintaan vaikuttivat eniten nykyaikaisen suunnittelu- ja tuotantomenetelmien käyttö sekä edulliset materiaalien sekä komponenttien ostohinnat. On erittäin suuri ero siinä, ostaako vaikkapa VolvoPentoja kymmeniä vai tuhansia kappaleita vuodessa.
Kotimaiset veistämöt tekevät hienoja veneitä. Mm. puutöiden osalta ne ovat klassisen viimeisteltyjä. Myös jälkimarkkinointi on kuulopuheiden mukaan hyvin hoidettua. Toivon, ettei kotimaisen purjeveneteollisuuden etsikkoaika ole vielä ohi. Suunnittelu- ja tuotantomenetelmiä olisi pitänyt kehittää yhteistyössä jo vuosia. Odotukset tänä vuonna käynnistyneelle Tekes-hankkeelle ovat suuret. Toivotaan, ette apu tule liian myöhään.
Bavaria teki mallistoonsa vuodesta 2005 pieniä parannuksia. Ne yhdessä hintatason kurissapitämisen kanssa aiheuttivat kovan kysynnän kasvun. Suurin ostajajoukko koostui perheveneilijöistä, jotka olivat kyllästyneitä entisten veneidensä ahtauteen ja muihin asumismukavuuksien puutteisiin. Pieni joukko ostajista oli ns. ensimmäisen veneen ostajia. Satun tuntemaan tätä uuden Bavarian ostajien kohderyhmää koska itsekin liityin siihen joukkoon vuonna 2006. Oma purjehdusurani alkoi 70-luvulla ja kaikki neljä venettäni olivat tätä ennen käytettyjä kotimaisa.
Oma Bavariavalintani ratkesi lähinnä veneen käytännöllisten ratkaisujen, riittävien purjehdusominaisuuksien ja edullisen hinnan pohjalta. Tein päätökseni ehkä keskivertoasiakasta rationaalisemmin. Olen työni puolesta paljon tekemisissä mm. kotimaisten veneveitämöiden kanssa. Olen vieraillut kaikissa merkittävimmissä purjeveneveistämöissämme ja päässyt tutustumaan heidän suunnittelu- ja tuotantomenetelmiinsä varsin perusteellisesti. Tutkin myös Bavarian rakenteita ja ominaisuuksia huomattavasti keskivertoasiakasta perusteellisemmin. Johtopäätökseni oli, että Bavarian edulliseen hintaan vaikuttivat eniten nykyaikaisen suunnittelu- ja tuotantomenetelmien käyttö sekä edulliset materiaalien sekä komponenttien ostohinnat. On erittäin suuri ero siinä, ostaako vaikkapa VolvoPentoja kymmeniä vai tuhansia kappaleita vuodessa.
Kotimaiset veistämöt tekevät hienoja veneitä. Mm. puutöiden osalta ne ovat klassisen viimeisteltyjä. Myös jälkimarkkinointi on kuulopuheiden mukaan hyvin hoidettua. Toivon, ettei kotimaisen purjeveneteollisuuden etsikkoaika ole vielä ohi. Suunnittelu- ja tuotantomenetelmiä olisi pitänyt kehittää yhteistyössä jo vuosia. Odotukset tänä vuonna käynnistyneelle Tekes-hankkeelle ovat suuret. Toivotaan, ette apu tule liian myöhään.
Vastaukset 87
Vanhimmat
aikanaan ylivoimaisen suosittu DDR:ssä! Köyhille ihan varteenotettava hintalaatusuhde Bavariassa!
Mielenkiinnosta kysyisin kommentin esittäjältä, mikä hänen tulotasonsa vaikkapa vuositasolla on. Kerropa ihan reippaasti, paljonko tienaat?
Älä ujostele, vaan ihan rohkeasti dataa peliin!
Mieti samalla logiikallasi vielä miksi kotimaisia ostetaan vain muutama kpl yhteensä.
Kotimaiset valmistajat eivät todellakaan kuuntele kuin sitä yhtä asiakasta kerrallaan monta vuotta yhteen menoon.
Hyvää on asiakaslähtöisyys, mutta huonoa se että kuunnellaa vuosi vain sitä yhtä ja samaa asiakasta ja jäädään kehityksessä ja kilpailukyvyssä myös 20 vuotta jälkeen.
suomalaisissa veneissä ei oikea kysymys ole,miksi niitä ostetaan vähemmän kuin bavarióita vaan miksi ferraria myydään vähemmän kuin ladoja? ei mikään suomalainen veistämö pyri tehtaaksi,joka suoltaa hihnalta venettä,vaan ne tosiaan valmistavat vain tilattuja kappaleita yksittäisille asiakkaille.nautor swania ei tämä kuitenkaan tunnu haittaavan kuten ei muitakaan markkinoiden ja kilpailun paineessa sinnittelijöitä.hinnalla ei voi kilpailla,joten laatu on pidettävä korkeana ja asiakkaat yksilöllisessä arvossa.
Nautor Swan osuus on se 0%.
Vastaa pääasiaan vielä!
ymmärsin että Lilius olisi tilannut reilun puoleisen paatin nautorilta,joten tuskin ihan nollaksi jää suomenkaan markkinoilla.ja veikkaan että monta bavariaa saa myydä,jotta rahallisesti samaan myyntiin ylletään.
Bavaria ja Toyota!
Lada oli aikansa vastaus suomalaiseen autokysyntään. Nyt voidaan paremmin rinnastaa Toyotan ylivoimainen suunnittelu- ja valmistusteknologia Bavarian vastaavaan. Näkyy heti markkinaosuudessa.
Ei kyllä tämäkään vertaus paras mahdollinen ole. Bavaria ei ole merkittävä teknologian kehittäjä, mutta Toyota on. Toyota on myös merkittävä kilpailuvarustaja, toisin kuin Bavaria.
Mielestäni Bavariaa voi paremmin verrata Skodaan. Edullista ja persoonatonta bulkkia, joka seuraa muiden jalanjälkiä.
Sekä Bavaria että Skoda ovat tuotteina aivan riittäviä keskivertokansalaiselle ja sopivat erityisesti niille, joilla ei ole tyyliä muutenkaan. Eli suurimmalle osalle Suomalaisia.
Vaikka onkin aika ilkeää sanoa suurta joukkoa ihmisiä tyylittömiksi. Takanapäinhän se sinulta hyvin käykin.
Nimittäin ostihan Liliuskin Swanin.
Minäkin olen siitä rahoittanut ehkä 2mm skuuttiköyttä ja meitä on monta.... ;-)
Toyota, Bavaria ja tuulipuku!
Menkääpäs kahisemaan jaloista siitä, HUS HUS
Mitä veikkaatte meneekö tuo kimppavene Välimerelle vai Karibialle. Suomea tuskin enää valmistumisensa jälkeen tulee näkemään.
Että yhden bavarian myynnillä tehdään enemmän tulosta kuin yhden swanin.
Nautor ei vissiin ole vähään saikaan tehnyt tuolsta ollenkaan.
Tappiota tekee, vaikka valmistaa "maailman parhaita" veneitä.
Ei vaan klannata.
...noissa? Ihan rehellisesti: en usko, että elämä vaikkapa Bentleylla ajellen, Swanilla veneillen ja Armanin pukuja käyttäen on yhtään sen täydempää tai laadukkaampaa tai nautinnollisempaa. Tai edes tyylikkäämpää...
swaneja suomeen jonkin verran. kallavedessä on yks ja jopa inarin järvessä on purjehtinut yksi, ja voi olla että purjehtii vieläkun siellä...
Meillä on seurassa kymmenkunta uudehkoa saksalaista, pari ranskalaista ja yksi virolaiminen finngulf, mutta ei uusia suomi botskeja. Vuosi vuodelta vain näyttää uudet veneet olevan Bavarioita.
Kumman paljon näkyy myytävänä tuollaisia 2004-2007 vuosimallia olevia Bavarioita - vuoden vene - ehkä kahden siis??
venepalstalla oli myytävänä 6kpl Finngulfeja ja 4kpl Bavoja.
Tuohon FG-määrään nähden Bavoja olisi pitänyt olla myytävänä ainakin 40. Mistä johtuu
Eikö ne hesarin Finngulfit olleet Finngulf-vaihdokkien ilmoituksessa? Ne on niitä veneitä, joiden omistajat ovat ostaneet uuden Finngulfin. Siitä se johtuu.
Olitko tosissasi sitä mieltä, että Finngulfin tulisikin myydä Bavarioita?
Olisi tietenkin mielenkiintoista tietää miksi kukin myy veneensä ja miten kauan/paljon on veneellään purjehtinut. Siihen ei saa vastausta ainakaan hesarin venepastalta .
se pitää laskea.
Että jos vaihtaa Finngulfiin niin vaihtovenettä ei lasketa. Eiköhän useimmat Bava-myytävätkin johdu siitä, että vaihdetaan isompaan, saman merkkiseen.
Itse vaihdoin isompaan.
Kun ei ole varaa mihinkään ahtaaseen raaseriin, tai käsityötaideteokseen, niin Bavarialla mennään.
Nyt ensimmäistä kertaa hieman silmäilin ranskiksia, mutta kun on jo johonkin tottunut.
02 ostin ensimmäisen, niin silloin ranskikset olivat todella paljon kalliimpia.
Liekkö Bavarian hinnoitttelu ja markkinaosuus saanut aikaan, että muut ovat joutuneet tarkistamaan menetelmiään ja hinnoittelua ?
Se kyllä täällä ihmetyttää, miksi Bavariaa verrataan esimerkiksi Viron pajalla tehtyihin FG veneisiin.
Kyllähän robotti on aina halvempi, kuin virolainenkin työntekijä.
Jotkut haluavat maksaa/(ja on rahaa) käsityöstä ja ostavat veneen millä voi pärjätä kilpailussa.
He sen tehkööt.
Mitä sitten ?
Bavariat ovat yleensä Suomessa leppoisassa perhekäytössä, ihan niinkuin tilatoyotat.
Onhan se mukavaa mennä rantakahvilaan katsomaan
Porsheja ja muita, mutta lähdeppä sillä ipanoiden kanssa Lappiin laskettelemaan.
Oswaldo
Ehkäpä tämä johtuu siitä, että vain laatuveneiden omistajilla on varaa lätkäistä ilmoituksensa hesariin. Suurinosa hetken mielijohteesta veneenostaneista laittaa veneensä ilmaispalveluihin. Siis nimenomaan juuri nämä -04-07:väliltä olevat veneet. Ollaan itsekin huomattu monen vuoden-pari purjehtineen bavaristin lopettavan veneilyn "Ei ollutkaan meidän juttu": tapauksiin. Nykyään tuntuu, että monet aloittavat veneilyn tai "purjehduksen" suurinpiirtein sen perusteella, että luulee veneensä olevan jonkinlainen statussymboli (no ehkäpä jokin muu merkki olisikin, mutta...), eivätkä sillämielin, että viihtyisivät merellä. Siellä sitten ajetaan pavalla 7m/s myötätuulessa moottorilla ja ruokitaan ennakkoluuloja entisestään.
Tämän kaltaiset mainostekstit kannattaisi oikeastaan lopettaa. Jokainen tietenkin kuvittelee olevansa "keskivertoasiakasta" jollain tavalla parempi ja hyvin harvalla on kanttia myöntää tehneensä emämunauksen uuden veneen valinnassa.
Joku voi tykätä Bavariasta nimenomaan halvan hinnan takia ja siksi, että muillakin on samanlainen. Jollekin joku toinen venemerkki on muiden valintakriteereiden mukaan parempi valinta. Markkinaosuuksia tärkempi valintaperuste on jollekin meistä vaikkapa purjehdusominaisuudet tai rakenteiden lujuus. Jos nyt saksalaisen veneen välttämättä haluaa, miksei Dehler?
Yhden ainoan saksalaisen venemerkin ´pakkosyöttö´ ja kotimaisten homeskandien vastakkain asettelu kyllästyttää jo!
Saitko Bavaria-kauppiaaltasi alennusta, kun lupauduit kirjoittamaan mainoksiasi ilmaisille foorumeille?
Mitähän olet purjehdusurallasi tehnyt yli 30 vuoden aikana? Ymmärsin kirjoituksestasi, että olet keskittynyt Bavarioiden kohderyhmän tuntemiseen.
Ymmärrän kyllä, että haluat tällaisen vapaan foorumin lopettamista. On myönnettävä, että päätökseni ostaa saksalainen massatuote oli rohkea teko. Olen kuitenkin erittäin iloinen siitä, että lähes kaikki yllätykset veneeni osalta ovat olleet positiivisia. Oikeastaan ainoa pettymys liittyy tuohon jutussani mainitsemaani jälkimarkkinointiin, joka on valitettavan huonoa suomalaisen maahantuojan puolelta. Onneksi ei ole kuitenkaan ollut mitään suurempia ongelmia sillä sektorilla.
Minua ei kiinnosta muiden Bavarian ostaneiden ostoperusteet, kerroin vain omistani. Dehler ei sopinut minulle siksi, että mm. sen sisätilojen pohjaratkaisut eivät mielyttäneet ja hinnaltaan se oli vielä silloin selvästi Bavariaa kalliimpi. Nyttemmin hintataso keskieurooppalaisilla veneillä on lähentynyt toisiaan. Valitettavasti kotimaisten veneiden hinnat ovat jatkaneet edelleen nousuaan.
Sain Bavariakauppiaalta alennusta ohjehinnoista, mutta en todellakaan mainosbuffien kirjoituksen ehdolla. Toit muuten vasta itse esille tuon homeskanditermin? Itse en olisi sellaista käyttänyt, koska arvostan vanhaa suomalaista purjeveneteollisuutta.
Olen harrastanut matkapurjehdusta tuon yli 30 vuoden ajan. Harrastus on vienyt kaikki kesälomat ja kesäviikonloput sekä lukuisan määrän iltoja ja viikonloppuja telakalla veneideni kunnostuksen ja varustelun parissa. Purjehdusalueeni on käsittänyt merialueen Itämereltä Välimerelle.
Bavaristit ja muutkin veneilijät juttelevat asioistaan satamissa ja purjehdusseuroissaan. Siellä olen heihin tutustunut ihan luonnostaan. Mukavaa porukkaa!
En kertonut haluavani vapaan foorumin lopettamista, vaan halusin kyseenalaistaa vapaan foorumin käyttämisen typerän tuntuiseen mainontaan. Sellaiseksi tekstisi luokittelin. Hienoa, että olet onnellinen bavaristi! Teillähän on omakin fooruminne, ainakin se ruotsinkielinen. Kirjoittelethan sinne? Minäkin olen tyytyväinen omaan veneeseeni, joka ei ole bava eikä "homeskandi".
Miksi pahoitit mielesi siitä, että minä olen tehnyt sellaisen päätöksen, jonka tein ja olen vielä jälkeenkinpäin tyytyväinen? Myönnän kyllä, että en olisi tällaiseen kirjoitteluun ryhtynyt, jos tällä palstalla ei olisi noita Bavarian luulosairaita mollaajia. On kuitenkin eri hauskaa kuulla (lukea), että sinäkin olet tyytyväinen omaan veneeseesi ja päätöksiisi. En todellakaan toivo sinulle tai ajatuksillesi minkäänlaisia rajoituksia tai sivujen sulkemista.
Eikö ole piinallista joka kevät odottaa veneen veteenlaskua? Kaikkein ikävintä on kuitenkin taas lokakuun lopulla nostaa se räntäsateessa ylös.
En tosiaankaan pahoita mieltäni jonkun ihmisen venevalinnasta. Sehän on jokaisen oma päätös. Harmittaa vain, että Suomen ainoan aktiivisen purjehdusfoorumin kestoaihe on kyllästyttävä Bavaria-kinastelu tai "homeskandi".
Jos olet tyytyväinen veneeseesi ja harmittelet lokakuun lopun telakointeja, miksi et kerrankin seilaisi kauemmaksi. "Sapattivapaa" ja 3-4 vuoden purjehdusreissu on poikaa! Elämän kohokohta monelle. Sen tiedän kokemuksesta.
bavariassa ei ole merkittävästi enemmän tilaa kuin vastaavan pituisessa skandissa.sen minkä pullistetussa kansirakenteessa voittaa,on mielestäni merkityksetöntä.väität tehneesi oman venemerkin valinnan "ehkä keskiverto veneilijää rationaalisemmin".ehkä oli oikea ilmaisu,koska päädyit tilan ahneuden takia tinkimään turvallisuudesta ja laadusta.uusi gelcoat näyttää kauniilta ja ainahan vene on pari jalkaa liian lyhyt.rationaalisuutesi vahvin merkki on todeta,että juuri 2005 mallien jälkeen hankkimasi 2006 vuoden veneet ovat paranneltuja versioita.juuri noin ajattelee fiksu ihminen,kun markkinamies kertoo tämän vuoden mallista lastentautien jo häipyneen.kun tutkit rakenneratkaisuja,mittasitko todellisen laminaatin paksuuden,katsoitko köliprikkojen koon,rustein kiinnityksen ja maadoituksen,peräsimen yms. tarkemmin kuin tavallinen renkaisiin potkija?millä välineillä tutkit ja millä ohjelmistolla teit lujuuslaskelmia?purjeventtä hankittaessa rationaalisen valinnan taustalla on ensisijaisesti oltava rakenteiden turvallisuus ja (pitkäikäinen) kestävyys.sen jälkeen tulevat hyvät purjehdusominaisuudet.totuus bavarian ostosta on se,että siinä saa eurotukulla eniten tilaa.rationaalisuus:köyhän ei ole järkevää ostaa halpaa,joten olisi tyydyttävä pienempään tai käytettyyn.
Tuollaista pötköä ilman välilyöntejä virkkeiden välissä ja ilman isoja alkukirjaimia virkkeiden alussa ei todellakaan jaksa lukea.
Minäkin luulin kaikenlaista ennen Bavarian ostoa. Rationaalinen toimintani johti kuitenkin ostopäätökseen, jota en ole katunut. Päinvastoin.
Vertaapa noita sisätiloja FG 33:n ja B33/34:n välillä. Pienenä miehenä sinulla ei liene ongelmia korkeuden suhteen, mutta meikäläiselle esimerkiksi keulapunkan pituus oli yksi tärkeä argumentti.
Lujuuden suhteen ei ole ollut minkäänlaisia ongelmia. Aika koviakin kelejä olemme jo ehtineet parin kesän aikana kokea. Paikat eivät notku tai natise yhtään sen enempää kuin missään aikaisemmin purjehtimassani kotimaisessakaan. Pohjan muoto verrattuna vanhoihin veneisiini on toki erilainen ja ei niin miellyttävä kovassa aallokossa. Messuilla muiden uusien veneiden pohjia vertaillessa on havaintona ollut samanlainen suuntaus kaikilla valmistajilla.
kyrsi, mutta aivan liian hapokasta tämä on! Erityisen kummallinen on kirjoituksesi sitä taustaa vasten, että kerrot olevasi kokenut purjehtija. Sisätilatko nyt tosiaankin ovat keskeisintä purjeveneessä. Jos vietät veneessäsi paljon aikaa, eikö olisi kohtuullista satsata veneeseen vähän enemmän. Bavaria on minusta ihan ok purjevene, kun sellaisen vuokraa Välimereltä tai Karibialta. Silloin muut seikat vievät huomion, eikä surkeilla purjehdusominaisuuksialla tai heikoilla rakenteilla ole paljon merkitystä. Samoin Lontoon taksi on itä mainioin kulkuväline Lontoossa, helppo nousta kyytiin, väljät tilat ja hyvä näkyvyys ulos. Mutta missään tapauksessa en haluaisi omistukseeni moista koslaa, Bavariaa tai Lontooon taksia.
jos minulla olisi ollut haluja käyttää 50000 € enempi rahaa tuohon hankintaan. Silloin ei kuitenkaan ollut tuota sinun kohtuullista tarjoustasi käytettävissä.
Voitaneen siis todeta että käytettävissäsi oli vain Bavariaan riittävä rahasumma, ja jätämme rationallisen valinnan tekemisen niille, joilla todella on valinnanvaraa.
käytettävissä kyllä huomattavasti enemmänkin, mutta haluja suuremman summan käyttämiseen ei ollut. Miksi sitäpaitsi olisin ostanut liian lyhyen punkan 50000 €:lla? Matkaveneilijänä en ollut halukas maksamaan myöskään niistä paremmista purjehdusominaisuuksista. Jotka muuten ovat Bavariassani paremmat kuin neljässä aikaisemmassa kotimaisessa yhteensä;) Vähän liioitellen.
Pahoittelen kirjoitusvirhettäni.
Voi olla että muutamat kotimaiset huippumerkit luovat monille vanhoille kotimaisille pikkuveneille katteetonta sädekehää, onhan se oma puolivalmiste melkein swaani, ainakin samaa maata. Mutta jos pitkä henkilö koko ajan kärsii liian lyhyestä punkasta ja mataluudesta, uusi Bavaria tuntuu ruhtinaalliselta ja rahallinen satsauskin kirpaisee ihan riittävästi ilman skandilisääkin.
Sinällään ihan järjetön keskustelu. Herätti kuitenkin uteliaisuuteni: Mikä sai keskustelun aloittajan laatimaan tänne pitkän mainostekstin ko venemerkistä? Ei minulle kyllä tulisi mieleen kirjoittaa tänne spontaanisti liuskan verran puffia omistamastani venemerkistä vaikka olen veneeseeni erittäinkin tyytyväinen. Onko käynnissä jonkinlainen markkinointikampanja - jos on, niin keskustelufoorumi on sille väärä paikka.
vielä kerran. En olisi ryhtynyt kirjoittamaan, jos tällä palstalla ei aika-ajoin esiintyisi Bavarian antimainontaa, joka ei perustu tietoon vaan luuloihin. Taustalla voi ihmisillä olla oman vanhan veneen arvon alenemisen pelko tai ihan aiheellinen pelko kotimaisen purjevenevalmistuksen loppumisesta. Tätä viimemainittua pelkoa ei kuitenkaan voida poistaa kieltämällä tosiasiat, vaan purjeveneiden valmistajien on syytä miettiä missä meni pieliin ja ryhtyä pikaisiin toimenpiteisiin kotimaisen teollisuuden pelastamiseksi. Toivotaan, että tuo aikaisemmin mainitsemani Tekesin rahoittama kehittämishanke ehtii tuottamaan tuloksia ennen luonnollista loppua.
Lopetan tähän, ellei joltakulta löydy jotain rakentavampaa näkökantaa puoleen tai toiseen.
Jos kyseessä on markkinointitempaus, niin nyt se on kääntynyt kyseistä tuotemerkkiä vastaan. En usko lähtökohdaksi tätä, sillä ammattimainen markkinointi tunnistaa tällaiset riskit riittävän ajoissa ja osaa välttää ne.
Jos kyseessä ei ole markkinointitempaus, niin keskustelun aloittaminen, jossa perustellaan tämän tyyppisiä henkilökohtaisia valintoja, viittaa kirjoittajan heikkoon itsetuntoon ja itseluottamuksen puutteeseen.
Itseensä tyytyväisellä ja tasapainoisella henkilöllä ei ole tarvetta perustella henkilökohtaisia valintojaan muille tällä tavoin.
Kunhan ranskinmiesten räkänokat pääsevät skolesta....
Bavariota tulee tänäkin keväänä maahantuojan kautta pitkälti yli 50. Suurin osa isoja.
Se on markkinajohtaja. Sille ei mahda mitään.
Ne kuuluisat markkinavoimat ovat päätöksensä tehneet.
Jo monena vuonna peräkkäin Bavarian hyväksi.
Eihän tämä jatku ikuisesti, eihän ?
FG mies
Suomalainen kahdehtii niin, ettei sallisi kenelläkään muulla olevan asiat hyvin, jos ei itselläkään ole. Jenkeissä on tapana kadehtia niin, että haluttaisiin itselläkin olevan yhtä hyvin kuin menestyvällä naapurillaan. Meiltä itään päin mentäessä kateus johtaa murhiin.
ja kun Bavariaa ei tarvitse kadehtia pelkkien hämärien mielikuvien pohjalta vaan, kuten edelläkin mainittiin, monella on hyviä kokemuksia Bavariasta vuokrattuaan sellaisen.
Sekö kismittää ja aiheuttaa kateutta, ettei rahat riitä kuin uuteen halpikseen tai johonkin käytettyyn skandiin? Kadehtitaanko niitä, joilla on varaa ostaa joku Bavaa nopeampi ja hienompi X, jämäkämpi matkavene HR tai Najad, vai niitä jolla on ollut varaa hankkia kotimainen luksusvene Baltic tai Swan? Mistä bavaria-kehunnassa on kysymys? Veneet ei tule kehumalla paremmiksi eikä sättimällä huonommiksi.
ottaa pattin, on viereinen uusi vene.
On vanha ahdas ja homeinen linta alla.
Ja fyrkkaa ei kertakaikkiaan ole.
Kyllähän ainakin rouva on kateellinen ja haaveilee uudesta ja kiiltävästä.
Sinne voisi jopa pyytää maalaisserkut visiitille.
Nykyhomevehkeesen ei missään tapauksessa !
Yäk. home.
T : Köyhä työläinen
Eipä ota pattiin. On alla vanha ja monet meret kokenut luotettava, mutta ei-homeinen vene. Joskus välillä säälittää nuo uusien veneiden kiillottajat pikkupulmineen ja selittelyhaluineen. Enpä vaihtaisi omaani uuteen massatuotantoveneeseen, koska sellainen ei vastaa omia vaatimuksiani.
PS. Mitä, jos parantaisit veneesi tuuletusta ja siivoaisit homepesäkkeet perusteellisesti pois?! Jos lisäksi tykkäät kiiltävistä kyljistä, ruiskumaalaa ne polyuretaanilla. Ei maksa paljon, jos teet kaiken itse. Kyllä sen jälkeen kehtaat pyytää ne maalaisserkkusi visiitille puhtaaseen ja hoidettuun veneeseesi.
on halvempia kuin halvin uusi Bavaria. Jos niitä kalliimpia kerran kadehditaan niin missähän ne kadehtijat ovat?
sinne ei mahdu
Kun lukee näitä juttuja, niin kyllä nuo bavariat melko hyvää kateutta aiheuttaa.
-ostoon on ei varaa parempaan!
hyvä käytetty. Vaatii tietysti enemmän vaivaa ennenkuin löytää sen oikean, jonka sitten laittelee uutta bavaa paremmaksi ja hienommaksi. Minun mielestäni on kumma, että Bavariaa pidetään "halpana". Isoista rahoista on kysymys!
Venemessuilla ja telakointialueilla bavarioita katselleena ei voi kuin ihmetellä, miksi sellainen vene on ollut niin monen haave. Uusissa veneissä näyttää olevan muita "halpiksia" kuin bava. Yachting Monthlyn testissä Bavarian sisustuksen sanottiin olevan "valovuoden jäljessä" erästä saman hintaluokan kilpailijaansa. Meidän Vene-lehtemme ns testit eivät uskalla esittää mitään todellista kritiikkiä mistään veneestä, koska lehti tuntuu olevan tuontifirmojen mainosfoorumi ja testit ovat lyhyitä esittelylenkkejä sisäsaariston suojassa.
esittelyjä, "ankkuriboxiin mahtuu kätevästi ankkuri ja köyttä".
Kerro mitä on bava valovuoden jäljessä?? Hintaluokka suomessa?? Ei Suomessa voi tehdä kunnollisia purjehdustestejä, tuo lätäkkö on siihen vähän pieni ja enimmän kautta heikkotuulinen.
oli varaa sijoittaa lähes kymmenkertaisesti vanhan pikkuskandin hinta uuteen veneeseen.
ihan oikeasti. Vaikkapa lyhyehkö non-stop lenkki stadista Gotlannin ympäri tai edes G.Sandön ympäri. Sehän vastaisi useimpien perhepurjehtijoiden avomeriretkiä (ne harvat, jotka seilaavat valtamerille, eivät luultavasti piittaa nykyisistä testeistä). Niinkin pienellä legillä testaajat ehtisivät muodostaa käsityksen miten vene toimii avomerellä, miten hyvät on sen meripunkat, miten turvavaljaiden kiinnityspisteet ja juoksunarut on järjestetty, miten kantaa purjeensa, miten helppo on yöllä laittaa myrskyfokka (jos sellainen ylipäätään kuuluu varustukseen) jne jne. Nythän kovan tuulen ominaisuudetkin arvioidaan vain muutamien lukuarvojen perusteella ja hellan suojatanko on "tärkein" varuste. Onkohan reivejäkään koskaan kokeiltu venetesteissä? En muista, että vakiopurjeiden reivien lukumäärääkään mainittaisi.
Syksyinen koepurjehduslenkki Itämerellä ei luulisi olevan testaajille ylivoimainen. Vai tulisiko testaajien yötyökorvaukset lehdelle liian kalliiksi? Nythän ensimmäisen oikean testipurjehduksen tekee vasta veneen omistaja, joka on ehkä ratkaissut venevalintansa lehden "testin" perusteella!
Sen Yachting Monthlyn vertailutestin voit lukea ihan itse. Oli muistaakseni helmikuun numerossa.
ihan kelpo. Mutta ihan oikeasti varoituksen sana. Maahantuojan kanssa ei sitten mikään asia suju. Vene kyllä osataan hyvin myydä, mutta sen jälkeen olet oman onnesi varassa. Surkea maahantuoja.
yllätyin, kun maahantuojalle lähettämääni sähköpostikyselyyn vastattiin ja toisella viestillä tekemäni tilaus tupsahti kotiin ihan ajallaan. Ihmeiden aika ei ole ohi.
...ihan Bavariaan tms. liittymättömissä asioissa lueskelemaan paria 80-luvun lopulla Vene-lehden tekemää venevertailua. Niissä oli todella ajettu useaa venettä usean päivän ajan. Tuntuivat selvästi nykyisiä "koepurjehduksia" paremmilta.
Tosin edelleenkin ehdottaisin minäkin, että pitäisi tehdä pidempiä testejä. Ehkä hieman veneen luonteen (ja maahantuojan ilmaiseman kohderyhmän) mukaisesti modifioiden. Perheen matkaveneeksi kohdistetun veneen testi olisi esim. 2 2 -perhe vähintään viikon veneessä. Jollekin toisentyyppiselle veneelle voisi se non-stop Stadista Gotlannin ympäri 4-5 viiden hengen jätkämiehistöllä olla se oikeampi testi.
Arvaan, että jälkimmäisessä huomio kiinnittyisi sinun listaamiisi asioihin, enenmainitussa enemmän esim. siihen kuuluisaan lieden suojatankoon. Olennaista on, että kukin vene tulisi testattua todennäköisille käyttäjilleen olennaisten asioiden perusteella.
Juuri palasimme Saaristomeri / Åland kierrokselta ja huomioni kiinnittyi siihen että Ruotsalaisia Bavoja näin vain yhden ja esimerkiksi Hanseja näin ruotsalaisilla ainakin viisi. Lisäksi tietysti Ruotsalaisten omat hienot veneet Arcona, HR, CR yms.
Halusin veneen, joka purjehtii hyvin, jossa on lyijyköli ja läpi kannen tuleva masto. Fingulf ja X olivat hiukan liian kalliita, enkä halunnut rungon kerrosrakennetta. Lisäksi X:n sisustus ei ole minun mieleeni. Veneessäni on Lloydin-sertifikaatti ja muutenkin veneeni on oman ymmärrykseni mukaan tehty hyvin. Minulla on kokemusta veneistä ja veneiden rakenteesta lapsuudesta saakka. Pohjapalkisto on veneessäni liimaamisen lisäksi laminoitu runkoon. Runko ja kansi on laminoitu sekä keulasta että perästä toisiinsa. Rungon ja kannen saumassa on leveä liimapinta ja ne ovat pultattu hyvin toisiinsa kiinni. Runko on täyttä laminaattia. Laipiot on laminoitu runkoon molemmilta puolilta. Halusin siis ehdottomasti välttää kerrosrakennetta, jossa on kaksi ohutta kuorta. Eksoottisia kuituja ei veneessäni ole säästelty. Suuri purjeala vaatii rakenteelta huomattavasti enemmän ja siksi veneestä tulee väkisin vähän kalliimpi kuin pelkät cruiserit. Jokainen ostakoon veneensä sen hetkisen tarpeen mukaan. Bavaria-miehistöt ottivat minut kiitettävästi vastaan monta kertaa viime kesänä rantautuessani, ja samoin itse yritin tarjota kaikille rantautujille apuani. Itse en ihmettele Bavarian suosiota, mutta ei se minusta silti mikään erityisen edullinen ole. Siinä on hinta/laatu-suhde hyvin kohdallaan. Samoin uskon omasta veneestäni.
Mitä hyötyä sinulle on ollut siitä kannen läpi tulevasta mastosta?
enemmän mahdollisuuksia maston säädettävyydelle ja purjehdusominaisuuksien muuntelulle. Kannen läpi tuleva masto on rakenteellisesti tukevampi ratkaisu. Masto toimii myös hyvänä tuuletusventtiilinä.
Minkälaisia säätöjä teet mastolle, joita ei voi tehdä kannella olevalla mastolla? Millä perustelet sen, että se on rakenteellisesti tukevampi? Viimeisin perustelusi lienee ns. loppukevennys.
Löytyy se tieto rikin trimmauksesta monesta muustakin lähteestä, mutta Tuo Dedekamin kirja on ehkä yleisimmin käytetty referenssi.
Tuuletukseen voi läpi menevää mastoa käyttää vain telakoidessa. Paikallaan ollessaan maston tulee olla vesitiivis.
Niin, täällähän keskustellaan aiheesta ja mielestäni olisi ihan kohtuullista, että väitteiden esittäjät pystyisivät jotenkin muulla tavalla kun epämääräisillä kirjaviittauksilla perustelemaan kantojaan.
veneissä sekä veneissä, joissa on suhteellisen suuri purjepinta-ala (performance-veneet), varustetaan köliin tukeutuvalla mastolla, koska rakenne on helpompi tehdä vahvaksi. Kansi vastaa yhtä ylimääräistä saalinkiparia. Kanteen kohdistuvat sivuttaisvoimat ovat vähäisemmät. Koska kannen rakenteen ei tarvitse olla niin jämäkkää, veneen painopiste saadaan alemmaksi, mikä parantaa suorituskykyä.
Ei ollut tarkoitettu loppukevennykseksi. Olen ollut siinä uskossa, että masto on sisältä auki ylös asti. Täytyypä tarkistaa. Jos näin on, niin masto voi toimia erinomaisena venttiilinä.
Lisäksi ukkosenjohdatin on helppo kytkeä maston jalasta suoraan kölipulttiin.
ovat käsittääkseni oikeita. Kuten mainitsit, helpompi tehdä vahvaksi, ei siis tarkoita, että kannella seisovat mastot olivat aina heikompia, on voitu nähdä vaivaa ja käyttää rahaa ja tehdä jopa vahvmmiksi kuin monet läpimenevät.
On myös toinen näkökulma. En tiedä senkään oikeellisuudesta, mutta se liittyy veneeseen kiinnitettyyn pieneen kilpeen. Minunkin veneessä sellainen on. Vittävät nimittäin, ettää Lloydsin luokituksissa on määritelty, ettei masto saa mennä kannen läpi. Tämä siksi, että maston katkettua muodostuu kanteen iso reikä. Veneen pyöriessä isossa aallokossa reiästä tulee vettä sisälle. Näin ei tapahdu, jos masto seisoo kannella. Pitääkö paikkansa? Aika monissa Lloydsin lukitelluissa veneissä masto kuitenkin seisoo kannella. Luokitukisakin on varmaan erillaisia samalla luokituslaitoksella.
Juttu Lloydsin sertifikaatista ei voi mitenkään pitää paikkaansa, vaikka niitä vaatimuksia ei käsillä tarkistettaviksi olekaan. Lisäksi on äärimmäisen harvinaista, että masto katkeaisi kannen alapuolelta.
Teos: Illustrerad Segel- & Riggtrim
Tekijä: Ivar Dedekam
ISBN 82-91443-08-4
Olisiko nyt vähemmän epämääräinen viite? Aivan kaikkia perusasioita ei täälläkään tarvitse perustella, jos parilla Google-haulla saa jo riittävät taustatiedot. Yhtäpitäviä lähteitä on runsaasti niin netissä kuin kirjallisuudessakin. Etsiminen ei ole suuri vaiva, jos asia kiinnostaa. Hyödynnettävissä olevaa oppimäärää ei tämän tilan puitteissa edes pysty esittämään.
asialla tuskin on merkitystä tavalliselle itämeren purjehtijalle tai paljon muillekaan purjehtijoille.
Kerro sinä sitten minkälaisia sellaisia säätöjä käytät läpimenevässä mastossa, joita ei voi tehdä kannella olevaan mastoon?
Ja ilmeisesti olet ihan tosissasi. Jos siis ymmärsin oikein niin mainitsemistasi syistä kahdella muuten identtisellä veneellä joista toisessa masto seisoo tuettuna kannella ja toisessa kölin päällä, on niin havaittava nopeusero, että se vaikutti ostopäätökseesi? Toki tavallisesti ns. performance veneissä masto menee läpi ja niiden suorituskyky on tavallista cruiseria parempi mutta syytä on kyllä turha hakea siitä meneekö masto läpi vai ei. Ja kannen läpimenevässä veneessä on parempi ilma paremman tuuletuksen vuoksi?
Kukin tietysti tekee ostopäätöksensä oman subjektiivisen harkintansa mukaan.
Edellisessä veneessäni oli kannella seisova masto, joten kokemusta sellaisestakin on. Jos olisi ollut kaksi samanlaista performance-venettä eri mastoratkaisuilla, olisin subjektiivisessa ymmärryksessäni valinnut kannen läpi menevän, enkä uskoisi edelleenkään katuvani päätöstäni. Tiedän myös, että päinvastaista mielipidettä perustellaan erittäin hyvin argumentein. Ihmisillä nyt vaan on erilaiset tarpeet ja siksi erilaisille veneille löytyy ostajansa.
Kesällä ihmettelin veneeni hyvää tuuletusta, vaikka venttiileitä on niukalti. Tulin siihen ajatukseen, että masto ilmeisesti edesauttaa asiaa.
sen kirjan täytyy olla alle paljon alle yksisivuinen.
-Kesällä ihmettelin veneeni hyvää tuuletusta, vaikka venttiileitä on niukalti. Tulin siihen ajatukseen, että masto ilmeisesti edesauttaa asiaa.-
Tai sitten veneesi on läpimätä skandi josta tuuli puhaltaa läpi.
Vuosimallia 2007.
taas täällä oikein järki loistaa
No, eihän sen maston tarvitse kannen alapuoleta mennäkkään poikki. Riittää, kun meneen alempien saalinkien kohdalta/alapuoleta. Eipä pysy mastontynkä enää tiukkana kolossa. Useimmissa pääsee pois paikoiltaan ainakin sen verran, että maston alaosasta falskaa.
Lloydsin luokituksesa olen näin kuullut ja jostain syystä näyttää olevan niin, että lähes poikkeuksetta Lloydsin sertifikaatin omaavissa veneissä masto seisoo kannella. Rungon pitäisi kaikissa olosuhteissa säilyttää vesitiivytensä mahdollisimman pitkään.
menee saalinkien alta poikki, niin ymmärtääkseni suurimpana vaarana pelätään mahdollisuutta, että alapää voi päästä heilumaan holtittomasti veneen sisällä. Siitä minulla ei ole mitään tietoa, että sellaista olisi joskus tapahtunut. Monesti on kuitenkin köliin tukeutuva masto mennyt poikki siten, että jäljelle jäänyttä tynkää on voinut käyttää hätärikaukseen ja on selviydytty näin pois nopeammin vaikeasta tilanteesta. Veden tulon katosta olevasta reiästä ei luulisi olevan erityisen vaarallinen tilanne. Köli pitää venettä oikeinpäin ja kannella lähes korkeimmalla kohdalla olevan reiän tukkiminen ei pitäisi olla erityisen hankalaa.
Minkähänlaisesta lähteestä käsin voi päätellä jonkin mastorakenteen yleisyydestä Lloydsin sertifikaatin suhteen? Jos kannella seisova masto olisi vaatimus, miten sertifikaatteja ylipäänsä voisi olla köliin stepatuilla mastoilla toteutetuissa veneissä. Sertifikaatin vaatimuksethan eivät ole neuvoteltavissa. Nyt olisi lähdeviitteen paikka, muutoin uskottavuus on heikoissa.
Useimmissa kannen läpi menevissä mastoissa on aika tiukat tuet läpiviennissä. Sehän on oleellinen osa koko rakenteen ajatusta.
juttu liittyy bavariaan!
yrittää ehtiä noita lähteitä etsiä. Sertifikaatteja on erilaisia. Kyltissä on sertifikaatin numero, yleensä alkuosa veneen vamistenumero jos jokainen veve erikseen luokiteltu, mutta voi olla myös niin, että rakenteet Lloydsin "suosituksen" mukaisia, jolloin ihan eri juttu.
Minäkin mietin juuri, missä veneessä, jossa kannen läpi menevä masto, on Lloydsin kilpi. Ei tuu mieleen, mutta varmaan niitäkin on.
Mulla on ollut 4 venettä, joissa kannen läpi menevä masto. Tiedän nuo "kumijutut". Ei ne kuitenkaan niin tiukkoja ole kuin uskoisi. Onpa kerran kovanpuoleisessa kelissä jopa pudonnut salongin lattialle, liikkuminen kaulukksessa melko normaalia. Kumien tarkoitushan on pelkästään estää kansiläpivientiä hankaamasta mastoa.
Kaikki Nautorin, Balticin ja Siltalan veneet lähtevät Lloydsin sertifikaatin kera. Listaan voisi lisätä monta muutakin tunnettua veistämöä.
Toinen vihje, se kumi ei ole hankaussuoja, vaan tukipiste. Omassani masto kiristetään isolla vinssillä ja taljalla taaempaa kumia vasten, jotta etummaisen saisi fairyn kanssa paikoilleen. Eipä kumit hievahtelekaan käytössä. Edellisessä veneessä kumien paikalla oli puut, jotka kiristettiin isolla pultilla mastoa vasten. Myös paikoillaan valettuja kauluksia käytetään.
Minulla ainakin kannen läpi menevä masto on kiinni mastonjalassa kahdella maston sivulla olevalla pultilla. Ei ole vaaraa että masto hyppäisi pois paikaltaan missään tilanteessa. Maston pää on tulpattu paksulla alumiinilevyllä, ainoa vesivuodon mahdollisuus on sähköjohtojen reikä, jonka johdot tukkivat aika tiiviisti.
mainitsemissasi on vain hull constructin sertificate, mutta tutkin mielenkiinnosta asiaa lisää kunhan ehdin.
Nuo kumit laitetaan kaikissa veneissä samalla tavalla, eli pääpiirteissään juuri kuten kuvailit asiaa. Ei siinä mitään uutta ole. Juu, tukipiste siitä muodostuu, mutta varsinaisen tuen antaa kansi ja mastonkaulushela, kumit on välissä vaan pehmikkeenä... Mulla on noissa neljässä ollut aina kumit tulla välissä, ei puuta. Minkälainen on paikoillaan valettu kaululus?
Valu tehdään niin, että joko tiivistetään kannen alapuolelta kannen ja maston väli, tai asetellaan siihen muovi muotiksi. Sitten kaadetaan väli täyteen polyuretaania tai muuta sopivaa valettavaa massaa.
Eikö ole olemassa ainakin kaksi Lloyds luokituslaitosta. Germanischer Lloyds, sekä Englantilainen Lloyds?
Edellisestä veneestäni, josta tulee masto kannen läpi katkesi kesken purjehduksen keulastaagi. saalingit tulivat taakseppäin eikä keulaan tullut muita vantteja. Onneksi masto tuli kannen läpi, sillä se esti maston kaatumisen!
Jos masto katkeaa se ei hakkaa reikää kannessa suuremmaksi, kansi kestää sen. Todennäköisemmin masto murtuu kannen kohdalta. Näin minulle sanottiin kun tarkastettiin mastovaurioita.
Ainakin Seldenin mastoissa on kannen kohdalla tiiviste, jonka tarkoitus on estää vedentulo mastosta köliin, joten ei se mielestäni vaihda ainakaan paljoa ilmaa, tosin John Mast mastoissa tiivistettä ei ole.