KOKEMUKSIA VÄLIVUOSISTA!

Mie alotan välivuoden tammikuussa 2006...kesken lukuvuoden siis. Syksyn koulu oli menny iha mönkään ja näin paremmax pitää taukoa ja ladata itteeni. Siitä sitten reilut 7kk olin vaa, en tehny yhtää mitää. En ollu töissä. Kotona vaa oleilin. Yksinää asuin.
Olin jo päättäny ko välivuoden alotin että koulu jatkuu syksyllä 2006 ja niin se jatkukin. Nyt on viimeset viikot menossa. Pahalta on tääki vuos näyttäny mut väkisi oon loppuu käyny.

En kadu välivuotta yhtään, tarvitsin sitä sillon ja päätös oli erittäin hyvä että sen pein.

Henkilökohtainen mielipiteeni on se, että pääsääntöisesti kaikkien kannattaisi pitää välivuosi. Toki jos tietää olevansa elämäntapahaahuilija, on ehkä helpompi tehdä jotain kerralla loppuun eikä jäädä mietiskelemään.. Yksilön oman kehittymisen kannalta suoraan opintoputkeen hyppääminen ei välttämättä monissakaan tapauksissa ole paras vaihtoehto. Välivuodet kasvattavat henkisesti aivan älyttömän paljon käytti ne miten tahansa. Itselleni välivuosien myötä on varmistunut ainakin se mitä EN halua tehdä elämälläni. Itse olen ollut toisen välivuoden töissä (muutama työpaikka) ja toisen opiskellut. Töiden tekeminen auttaa ainakin siinä, ettei ole liian kova hinku sinne työelämään - jos opiskelumotivaatio on kateissa niin töihin vaan!

Toki välivuodet harmittavat, kun vieressä on aina niitä jotka tietävät mitä elämällään tahtovat, ja joskus tuntuu ettei heidän kanssaan voi edes oikein puhua asiasta sen ansaitsemalla merkityksellä. Kuitenkin, jos edes hieman harkitset välivuotta, pidä se ihmeessä. Paahtaa ehtii myöhemminkin: nyt sinulla on oikeus pitää mietintätauko mitä haluat elämältäsi.

En ole ikinä katunut välivuosiani, eivätkä ole ystävänikään. Olen niistä ainoastaan kiitollinen, sillä uskoisin olevani paljon naiivimpi, keskenkasvuisempi ja maailmankatsomukseltani kapeakatseisempi jos en olisi pitänyt niitä. Eipä kiireen yhteiskunnassa näin helposti tai ainakaan heti perään tarjoudu toista näin arvokasta tilaisuutta hengähtää ja miettiä kaikkea olennaista.:)

Henkilökohtainen mielipiteeni on se, että pääsääntöisesti kaikkien kannattaisi pitää välivuosi. Toki jos tietää olevansa elämäntapahaahuilija, on ehkä helpompi tehdä jotain kerralla loppuun eikä jäädä mietiskelemään.. Yksilön oman kehittymisen kannalta suoraan opintoputkeen hyppääminen ei välttämättä monissakaan tapauksissa ole paras vaihtoehto. Välivuodet kasvattavat henkisesti aivan älyttömän paljon käytti ne miten tahansa. Itselleni välivuosien myötä on varmistunut ainakin se mitä EN halua tehdä elämälläni. Itse olen ollut toisen välivuoden töissä (muutama työpaikka) ja toisen opiskellut. Töiden tekeminen auttaa ainakin siinä, ettei ole liian kova hinku sinne työelämään - jos opiskelumotivaatio on kateissa niin töihin vaan!

Toki välivuodet harmittavat, kun vieressä on aina niitä jotka tietävät mitä elämällään tahtovat, ja joskus tuntuu ettei heidän kanssaan voi edes oikein puhua asiasta sen ansaitsemalla merkityksellä. Kuitenkin, jos edes hieman harkitset välivuotta, pidä se ihmeessä. Paahtaa ehtii myöhemminkin: nyt sinulla on oikeus pitää mietintätauko mitä haluat elämältäsi.

En ole ikinä katunut välivuosiani, eivätkä ole ystävänikään. Olen niistä ainoastaan kiitollinen, sillä uskoisin olevani paljon naiivimpi, keskenkasvuisempi ja maailmankatsomukseltani kapeakatseisempi jos en olisi pitänyt niitä. Eipä kiireen yhteiskunnassa näin helposti tai ainakaan heti perään tarjoudu toista näin arvokasta tilaisuutta hengähtää ja miettiä kaikkea olennaista.:)

Kaksi välivuotta on takana, enkä ole katunut kertaakaan!

Olin itsekin ihan ulapalla sen suhteen minne hakisin opiskelemaan. Sitten päädyin kansanopistoon ja se oli kyllä monella tapaa kasvattava vuosi. Siihen sattui yks kriisi, mutta silti se oli hyvä vuosi. Nyt jälkeenpäin huomaan että olin sillon vielä niin "lapsi" että monen asian olisi tehnyt toisin jos olisi nyt vuoden vanhempana mennyt sinne opiskelemaan. Siis kannattaa pitää välivuosia ja antaa ajan kulua ja ELÄMÄN kasvattaa, niin saa opiskeluista paljon enemmän irti.

Toinen välivuosi tuli väkisinkin, kun en kansanopistossa opiskellessani jaksanut lukea pääsykokeisiin ja yhteishaku livahti ohi niin etten huomannutkaan. En myöskään vielä silloin tiennyt mihin hakisin. Tarkoitus oli saada töitä, mutta kesätöiden loputtua jäin työttömäksi ja töitä sain vasta marraskuulla.Se oli ikävää aikaa kun vain lojuin kotona. En suosittele kellekään, kannattaa ennemmin tehdä vaikka keikkatyötä tai vapaaehtoistyötä kuin olla tekemättä mitään.

Kun jäin työttömäksi hain syksyn yhteishaussa AMK:hon jonne en päässyt, vaan pääsin talouskouluun, joka alkoi viime tammikuussa. Voin lämpimästi suositella talouskoulua kaikille, jotka pitää välivuoden!

Ei muuten kannata pelätä, että jos pitää välivuosia on sitten muita opiskelijoita vanhempi. Ei se mee niin, harva pääsee opiskelemaan heti lukion jälkeen. Ainakin yliopistoista ja AMK:sta löytyy aina ikäistään seuraa. Ja siinä vaiheessa kun opiskellaan niin ei sillä iällä enää ole niin suurta merkitystä kun joskus nuorempana!

En myöskään usko, että opiskelupaikan löytäminen vaikeutuu, jos pitää välivuosia. Jos käyttää ne fiksusti ja tekee jotain, niin saattaa jopa helpottua. Se ainakin on varmaa, että välivuosien jälkeen osaa ottaa paljon enemmän irti opiskelusta, kun on kypsynyt ihmisenä.

Ymmärrän, että valinta ahdistaa. Muakin stressas valinnan vaikeus, ja stressaa yhä. Mutta koita silti ottaa rennosti. Vaikka tietäisit jo nyt mitä haluaisit tehdä ja sulla olisi valmiit suunnitelmat, niin elämä ei koskaan mene suunnitelmien mukaan, vaan "tilanne elää" koko ajan. Ja elämä johdattaa joskus jännienkin juttujen kautta, jota ei olisi edeltäkäsin osannut arvata. Joku vuosi ulkomailla saattaa avata jotain ihan uusia ovia tai herättää kiinnostusta johonkin uuteen suuntaan. Tai jostain työkokemuksesta voikin olla yllättäen hyötyä jossain. Ei kaikkea voi tietää edeltäkäsin.

Älä nyt ainakaan tuota stressaa, että olet toisia huomattavasti vanhempi kun menet opiskelemaan (2 vuotta ei ole mitään!). Moni muukin on varmasti pitänyt välivuosia ja pojat ovat käyneet armeijan, joten he ovat ainakin sen vuoden lukiosta tulleita vanhempia. Ja sitten on meitä, jotka tulevat tekemään toista tutkintoaan vuosien, ehkä jopa kymmenienkin jälkeen sen ensimmäisen suorittamisesta.

Itse olen 27, pääsin viime vuonna yliopistoon. Olen valmistunut jo vuosia sitten tradenomiksi, jonka opiskelin suoraan lukion jälkeen. Vasta nyt tiesin, mitä oikeasti haluan opiskella, joten sanottakoon näitä muutamaa työssä vietettyä vuotta sitten vaikka välivuosiksi. Nyt olen erittäin onnellinen, etten päässyt yliopistoon silloin heti lukiosta. Olen ehtinyt nähdä sen verran elämää ja saanut realistisemman kuvan työmarkkinoista, joten voin suunnitella opintojani työelämälähtöisesti - aion siis joskus työllistyäkin alalleni :) Olen lähestulkoon sitä mieltä, ettei suoraan lukiosta edes saisi mennä jatko-opintoihin, harvalla on tuolloin kykyä hahmottaa ja omaksua opetettavia asioita kunnolla. On toki poikkeuksia aloissa ja ihmissä, joten olet itse aina se paras henkilö päättämään omista asioistasi.

Itse olen pitänyt lukion jälkeen useamman välivuoden. Yksi niistä meni tietysti asevelvollisuuden suorittamiseen. Muuten työskentelin erilaisissa työtehtävissä. Tarkoituksenani oli saada parempi kuva eri aloilta, jotta voin tehdä päätöksen opiskelujen aloittamisesta kyseisellä alalla. Pidin yhteensä 4 välivuotta.

Hyviä puolia välivuoden pitämisessä oli mm. kokemus eri alan töistä. Sinulla on mahdollisuus syventää tietämystäsi, sekä hakea motivaatiota opiskeluun. Osa työpaikoista oli itsellä motivaation nostattajia myös käänteisessä mielessä:en missään nimessä halunnut kyseiselle alalle, tai ainakaan vastaavanlaisiin töihin. Toinen hyvä puoli on raha, jota kannattaa säästää. Opiskelujen aikana tulot eivät ole mielettömät, joten säästöjä olisi hyvä olla.

Omalla kohdallani välivuosista en voi sanoa negatiivista, koska löysin oman alani. Välivuoden pitäminen kannattaa olla tavoitteellista (=kiinnostusten kartoittaminen ja motivaation kerääminen), koska muuten siitä ei ole apua. Kannattaa myös ottaa huomioon, että vaikka työ (tai siitä saatu raha) on mukava etu verrattuna opiskeluajan tuloihin, on koulutustasi syytä jatkaa. Tänä päivänä monet, jotka jämähtävät kyseisenä aikana työhönsä, voivat mahdollisten irtisanomisten jälkeen olla ikävässä tilanteessa, jos ei koulutusta ole. Tsemppiä sinulle päätöksen tekoon!

Pidin lukion jälkeen välivuoden. Periaatteessa vuosi ei ollut välivuosi, koska opiskelin vuoden konservatoriolla ja samalla avoimessa yliopistossa. Minä koin vuoden kuitenkin välivuotena, koska tiesin koko ajan, että tämä on väliaikaista. Halusin yhden vuoden tehdä jotain rentoa, opiskella niin, että ei ole isoa tulosvastuuta ja tavotteena ei ole tutkinto. Tämä oli minulle hyvää aikaa miettiä mitä oikeasti haluan tehdä. Vuoden aikana minulle selvisi, että päätavoitteeni on päästä opiskelemaan yliopistoon ja opiskella opinto-ohjaajaksi. Nyt olenkin onnellinen yliopisto-opikselija.

Laskeskelin tossa että oon jo 20 kun pääsen lukiosta (suoritan 4 vuodessa) pidän vielä välivuodenkin, joten tulen olemaan ikäisistäni aika jäljes, mut kuka välittää! =)

Kirjotin 2007, enkä tiennyt kirjoitusten jälkeen yhtään, mikä haluaisin olla isona. Hain kouluihin mutta en ees mennyt pääsykokeisiin kun ei kiinnostanut mikään. Olin aina sanonu et en sitten varmasti pidä välivuotta(never say never), haluan nopeesti ammatin et saa ruveta tekemään lapsia.

Noh, asia kuitenkin meni niin että sain jatkaa töitä kesätyöpaikassani, ja olin sitten vuoden kaupassa töissä, vaikka olin suunnitellut au pair juttuja tai muuten vaan ulkomaille muuttamista kun mua ei periaatteessa pidätellyt mikään suomessa.. Hieman ehkä kaduttaa että en vaan ottanut ja lähtenyt...

...mutta se rahamäärä mitä tienasin vuoden aikana (pistin säästöön n.puolet palkasta) auttaa mut varmasti pahojen päivien yli nyt kun kerran vihdoin ja viimein lähden opiskelemaan. Ei todellakaan tarvi mitään opiskelulainoja ottaa. Ja pääseehän sinne ulkomaille vaihtoon yliopistostakin!

Eli summa summarum: En todellakaan kadu välivuottani, sain pääni selväksi ja nyt tiedän että en halua mitään muuta niin paljon kun päästä kauppikseen sisälle.

Niin joo, en tiedä kiinnostaako sua, mutta kävin myös ammatinvalintaohjaajalla, ja sekin auttoi päättämään mitä tässä alkaisi nyt tekemään kun en toista välivuotta enää halunnut pitää. Sitäkin suosittelen kovasti jos tuntuu ettei yhtään tiedä miksikä haluaisi isona, tiedän että mikään ei vituta niin paljon kun se että muut kaverit pääsi kouluihin, sä oot tyhjän päällä etkä edes tiedä mitä sä haluaisit tehdä ja kaikki kyselee ja hoputtaa päättämään.

Iästä ei tosiaan kannata huolehtia, olen parhaillaan valmennuskurssilla, ja siellä on tosi paljon eri-ikäisiä ihmisiä, ihan muutama abi vain. Samaa sano mun kaverit jotka pääsi kouluihin, että luokalla oli ihmisiä 18-30 vuoteen asti.

Mutta sen vielä sanon, että mieti kahteen kertaan tää toinen välivuosi homma. Katsos kun tarpeeksi kauan lykkää sitä kouluun hakemista, niin loppujen lopuksi sinne ei sitten haekaan kun tottuu siihen että saa kerran kuussa palkan ja sillä hyvä. Kaikille ei tietysti näin käy, mutta muakin varoiteltiin tästä ja ajattelin nyt varoittaa suakin:)

Tää välivuosi toi mulle sen innokkuuden päästä kouluun, ja nyt teenkin kaikkeni sen eteen että sinne pääsen. Töissä olemisessa oli sekin hyvä puoli, että tajusin etten todellakaan halua olla kaupan kassa lopun elämääni ja haluan saada sellaisen ammatin missä tykkään olla, se on oikeesti aika suuri juttu.

Toivottavasti ees vähän autto tää mun vuodatus sua! Tsemppiä, mitä nyt sitten ikinä päätätkään tehdä!! Äläkä vaivu epätoivoon, et oo parin vuodenkaan päästä liian vanha menemään kouluun!

(Voisin tässä samalla muuten haukkua meidän koulun oponkin maanrakoon, se sano mulle että mulla ei oo mitään mahdollisuuksia päästä kauppikseen lyhyellä matikalla ja uskoin kun luulin sen tietävän asioista jotain, mutta vittu se tienny mistään mitään. Kehotan kaikkia ottamaan itse asioista selvää eikä aina uskomaan sitä opoa!)

Olin töissä reilun vuoden ennen opiskelujani. Sain rahaa opintojani varten ja tavallaan karsittua yhden ammattivaihtoehdon pois. Itselleni selkeni vuoden aikana mille alalle haluan. Kerkeäähän tässä elämässä olla töissä ihan riittävästi. Välivuoden jälkeen olin pirteä ja tosi motivoitunut opiskelemaan.
Eikös niitä hakuja voi tehdä netin kauttakin ja kyllä ne hakupaperitkin perille tulee vaikka välikäsien kautta.

Näitä on tosi kiinnostava lukea. Ite kävin ammatinvalintaohjaajalla ja suosituksina ykkös sijalla oli opettaja tai kuvataiteilija (heh :)). En siis ole mitenkään taiteellinen. Ei tunnu kuitenkaan myös tuo opettaminen omalta jutulta. Näistä sai kannustustusta, että välivuosi on hyvä tapa miettiä että mikä se oma juttu on. Olen nyt hakemassa Scandinvavian Geisha Schooliin tulevaksi vuodeksi, jos sieltä tärppäisi välivuodeksi paikka. On vissiin sinnekin vaikea päästä.

Nämä kommentit ovat vuodelta 2008. Näin 9 vuotta myöhemmin samakaltaisessa tilanteessa ollaan. Opiskelupaikkaa ei herunut ja nyt miettimään mitä mä keksisin ennen ensi vuoden hakukokeita yliopistoon. Olisko jotain kivoja vinkkejä, kuinka käyttää vuosi sekä hauskasti että hyödyllisesti ajatellen ensi vuoden kauppiksen pääsykoetta.

Minä kirjoitin ylioppilaaksi aikoinaan marraskuussa. Kahden viikon kuluttua siitä aloitin työharjoittelun päiväkodissa, jatkoin seuraavaan elokuuhun. Koska en kevään hauissa päässyt yliopistoon, vietin seuraavan lukuvuoden kansanopiston avoimen yliopiston linjalla. Opiskelin siellä avoimessa yliopistossa kasvatustieteitä sekä erästä kieltä ja lisäksi erilaisia opiston omia kursseja (kieliä, psykologiaa ym.). Sen jälkeen olin kesällä vielä kaksi kuukautta päiväkotiharjoittelijana. Seuraavana syksynä aloitin opinnot yliopistossa ja nyt olen sekä lastentarhanopettaja (kasvatustieteen kandidaatti) että maisteri mainitsemastani kielestä, joten 1,5 vuoden väliaika opintojen välissä ei mennyt millään tavalla hukkaan.

Itse olin tämän kuluneen vuoden välivuodella, jonka käytin ammattiin valmistumiseen. Ajattelin, että parasta olisi käyttää välivuosi siten, että siitä saisi kaiken hyödyn irti jatko-opintoja varten. Siispä päätin lukiopohjalta lähteä aikuisopistoon takomaan ammattitutkintoa, jolla työllistyä muuallekin kuin K-marketin kassalle. Aloitin opintoni syyskuussa, ja 9 kuukautta myöhemmin valmistuin vartijan ammattitutkintoon. Olen nyt kesän ollut alani töissä, ja tänä yhteishakuna sain opiskelupaikan tuotantotalouden puolella. Lämmittää tietää, että voin tehdä varmasti töitä opintojeni aikana alalla, jolla on työntekijöille tarvetta.

Tuolta löytyy
https://valivuosi.net/valivuosikokemuksia

9-luokka -> 1v valmisteluin.
ammis -> 2v duunissa valmisteluin
amk -> 4v duunissa valmisteluin
yamk/maisteri -> 2v duunissa valmisteluin
-> ulkomaille.

Siis miten joku voi katua VÄLIVUOTTA?? HALOO...

Mä oon ikuinen opiskelija, minimi riittää.suosittelen.

Työn ja talouden opiskelin. Historia ja teologia kiinnostaa. Harrastuksena retkeily.

ei pakko mennä inttiin, luistaa voi.

itse teen puolipäivää ja oon vapaalla-ihanaa