On tässä sellainen pilottihanke meneillään, että ikkunalasin ison ilmavälin molemminpuoliset lasipinnat vuorattu tavallisella keittiökelmulla, pyrkimyksenä vähentää lasipinnan lämmönläpäisykerrointa ja konektiovirtauksia ilmavälissä.
Kysyisinkin sellaisen filosofisen kysymyksen, että miten on, pystyykö kelmulla saavuttamaan jotain selektiivisiä etuja, esimerkiksi jos sekä sisemmän että keskimmäisen lasin ulommalle pinnalle pistää kelmun pintaan, tällöinhän ikkunoiden sisäpuolisten pintojen emissiivisyys on pieni (heijastaa valoa ja lämpöä takaisin) ja ulkopuolisten pintiojen emissiivisyys suurempi (absorboi lämpöä).
Että näin?
Kysyisinkin sellaisen filosofisen kysymyksen, että miten on, pystyykö kelmulla saavuttamaan jotain selektiivisiä etuja, esimerkiksi jos sekä sisemmän että keskimmäisen lasin ulommalle pinnalle pistää kelmun pintaan, tällöinhän ikkunoiden sisäpuolisten pintojen emissiivisyys on pieni (heijastaa valoa ja lämpöä takaisin) ja ulkopuolisten pintiojen emissiivisyys suurempi (absorboi lämpöä).
Että näin?
Vastaukset 5
Vanhimmat
selektiivilasit, joissa on tuollaiset kalvot.
Käsittääkseni niiden avulla U-arvo paranee.
Jos emissio on pieni, niin silloin kappaleen lähettämä säteilyenergia on pieni.
Absorbtio taas on kappaleen vastaanottama säteilyenergia.
Nämä kaksi eivät riipu toisistaan.
Heijastuminenkaan ei riipu emissiosta, mutta se vaikuttaa absorbtioon.
Konvenktiovirtaukseen ei pinnalla oleva kelmu vaikuta.
> Jos emissio on pieni, niin silloin kappaleen lähettämä säteilyenergia on pieni.
> Absorbtio taas on kappaleen vastaanottama säteilyenergia.
> Nämä kaksi eivät riipu toisistaan.
Ei sen enempää, kuin että tietyllä allonpituudella emissio- ja absortiokertoimet ovat aina yhtä suuret.
Juju onkin siinä, että näiden selektiivipinnoitteiden paksuus on lähellä valon aallonpituutta, mikä synnyttää hassuja interferenssi-ilmiöitä, joiden seurauksena aallonpituus X pääsee nätisti läpi ja Y heijastuu lähes täydellisesti.
Lopputuloksen kannalta ei edes ole väliä, mihin lasipintaan selektiivipinnoite laitetaan. Käytännössä se on kuitenkin hyvä laittaa suojaan umpiolasielementin sisään.
Ja hommahan toimii näin: lyhytaaltoista, näkyvää, valoa läpäisevä selektiivipinnoite päästää auringon valon ja lyhytaaltoisen lämpösäteilyn sisään. Selektiivipinniote kuitenkin estää lämpöä karkaamasta ulos, koska se heijastaa pitkäaaltoisen säteilyn takaisin. Tämä heijastus sattumoisin puree aivan yhtälailla lämpösäteilyyn, joka "pyrkii lasista ulos" ts. pinnoite lasin *ulkopinnallakin* vähentää lämmönhukkaa.
Aurinkosuojalaseissa sitten leikataan tuon lyhytaaltoisenkin lämpösäteilyn läpäisyä - ja tiukimmissa versioissa puututaan myös näkyvään valoon.
selektiivipinnoite kalvot sisältävät
metallioksidia eli se toimii vähän samalla
tavalla kun uv lakka ( siinähän on tavallisen
lakan sekaan lisätty pigmenttiä )eli se jarruttaa
säteilyn läpimenoa tietääkseni tavallisella
tuorekelmulla ei ole näitä ominaisuuksia.
selektiivipinta asennetaan aina säteilyn suuntaan
eli jos halutaan estää lämpösäteilyn karkaaminen
sisältä ulos tulisi selektiivipinta sijaita
sisälasin sisäpinnassa taas vastaavasti jos
halutaan vähentää auringon haitallista säteilyä
tulisi selektiivipinta sijaita ulkolasin ulkopin-
nassa välilasien selektiivipinnoitteilla ei
saavuteta juuri mitään lisäetuja voi käydä
samalla tavalla kun henkilölle joka käyttää
itsestääntummuvia silmälaseja, nimittäin ne eivät tummu autossa sisällä lainkaan vaikka
paistaisi kuinka paljon hyvänsä. Säteily-
kalvot toimivat reflektorina heijastaen takaisin
kalvopintaan tietyssä kulmassa saapuvat säteet.
Sitten kysyit konvektiovirtauksista sen verran
voin todeta, että virtaus on riippuvainen
lasiruutujen keskinäisestä etäisyydestä ja
oikeastaan kahden sisimmäm lasin muodostaessa
ns. lämpösasielementin jossa ruudut ovat noin.
15mm etäisyydellä toisistaan ei käytännössä
elementin sisäistä virtausta tapahdu ja jos
elementissä on ilmaa raskaampi kaasu täytteenä
on konvektio miltei mahdoton. mutta sensijaan
lämpölasielementin ja ulkolasin välissä sitä
tapahtuu mitä etäämmällä lasit ovat toisistaan
sen suurempi virtaus lukuina suurinpiirtein
jokaista ilmavälin neljää paksuussenttiä kohti
n.0,5 m / sek eli jos sinulla on 170mm paksu
ikkuna niin siinä konvektion jäähdyttävä
vaikutus on suurempi kuin 130mm paksuilla karmeilla. jos sinulla on muuta kysyttävää
ohjaa ne mieluiten suomi24 kauhajoki palstalle
luen sitä viikoittain tänne palstalle eksyin
vahingossa.
säästö. Säästät lämmityksessä 30 eur/vuosix5 vuotta= 150 eur. Sitten laitat ikkunaremonttiin 10 Keur....