Täällä olevia kirjoituksia, kun lukee, niin huomaa kuinka osa kirjoittajista puollustelee vain omia oikeuksiaan, mutta onneksi löytyy myös muitakin...
Olisi mielenkiintoista olla näkemässä kuinka kaksi jääräpäätä toimisivat, kun tulevat kapealla mökkitiellä toisiaan vastaan, missä ei kaksi autoa mahdu toistensa ohitse ilman, että edes toinen väistäisi.
Molemmat samalla asenteella liikkeellä "Minähän en väistä, sillä mikään ei minua siihen velvoita".
Molemmilla niskat punoittais ja ohimosuonet sykkis....
Paljon mukavempaa on ajella liikenteessä, niin että ottaa muutkin huomioon ja usein silloin muutkin antavat tilaa ja tinkivät omista oikeuksistaan. Eli pientä nöyryyttä asenteisiin...
Ylimielisellä käytöksellä ei saa, kuin ylimielistä vastakaikua. Voisin epäillä, että "minä itte" tyypit kohtaavat varsin usein "minä itte" tyyppejä liikenteessä, sillä seura tekee kaltaisekseen, melko usein..
Mielestäni, jos kolme liikenteeseen kuuluvaa asiaa laittaa arvojärjestyksen, niin ne ovat:
1. turvallisuus
2. joustavuus
3. liikennesäännöt
Joku varmaan heti kirjoittamaan, että "jos noudattaa liikennesääntöjä, niin silloin liikenne on turvallista ja joustavaa." :o)
Näin minun mielestäni...
Olisi mielenkiintoista olla näkemässä kuinka kaksi jääräpäätä toimisivat, kun tulevat kapealla mökkitiellä toisiaan vastaan, missä ei kaksi autoa mahdu toistensa ohitse ilman, että edes toinen väistäisi.
Molemmat samalla asenteella liikkeellä "Minähän en väistä, sillä mikään ei minua siihen velvoita".
Molemmilla niskat punoittais ja ohimosuonet sykkis....
Paljon mukavempaa on ajella liikenteessä, niin että ottaa muutkin huomioon ja usein silloin muutkin antavat tilaa ja tinkivät omista oikeuksistaan. Eli pientä nöyryyttä asenteisiin...
Ylimielisellä käytöksellä ei saa, kuin ylimielistä vastakaikua. Voisin epäillä, että "minä itte" tyypit kohtaavat varsin usein "minä itte" tyyppejä liikenteessä, sillä seura tekee kaltaisekseen, melko usein..
Mielestäni, jos kolme liikenteeseen kuuluvaa asiaa laittaa arvojärjestyksen, niin ne ovat:
1. turvallisuus
2. joustavuus
3. liikennesäännöt
Joku varmaan heti kirjoittamaan, että "jos noudattaa liikennesääntöjä, niin silloin liikenne on turvallista ja joustavaa." :o)
Näin minun mielestäni...
Vastaukset 28
Vanhimmat
Kokonaisen tieverkoston toimivuus, varsinkin kaupungeissa on asetettu päälaelleen.Mielestäni kolme tärkeintä asiaa ovat:
joustavuus
joustavuus
joustavuus
Säännöt voi tunkea perseeseen. Turvallisuus lähtee joustavuudesta ja huomioimisesta. Jokaisen itseään kunnioittavan automiehen täytyy tietää 360 astetta mitä ympärillä tapahtuu. Vahinko että 95% autoilijoista näkee vain 10 asteen sektorin, ja sekin omaan napaansa.
Vain senverran riittää, että marssijärjestys on selvä. Loput perseeseen!
se sun joustavuus tarkoittaa varmaan sitä että kaikkien pitäis antaa tietä sulle ja sun "loistoautolle", kortti pois sulta ennen kun tapat jonkun.
Kortilla ajeta. Joustavauus on todellakin sitä että köyhät lakoaa edestäni, KUNINGAS TULEE!!!!
Jos ette muista lyödä otsaa maahan tulee niskalaukaus....
menisit hoitoon, taidat potee pahanlaatuista skitsofreniaa...
kymmenen pistettä ja vuoden papukaija merkit.
"Mielestäni, jos kolme liikenteeseen kuuluvaa asiaa laittaa
arvojärjestyksen, niin ne ovat:
1. turvallisuus
2. joustavuus
3. liikennesäännöt"
Tuota voisi vähän jalostaa. Sanottaisiinko niin, että ensisijaisesti ajetaan
liikennesääntöjen mukaan. Niitä voi tilapäisesti rikkoa, jos joustavuus
sitä vaatii, mutta turvallisuus ei vaarannu. Ja turvallisuuden takia on
syytä tarvittaessa unohtaa niin liikennesäännöt kuin joustavuuskin - mutta
vain hetkeksi.
Eli sinä olisit siirtämässä liikennesääntöjen noudattamisen tärkeämmäksi kuin turvallisuus. Mutta siitä huolimatta sääntöjä saisi hieman rikkoa, jos joustavuus niin vaatisi. Samoin sääntöjä saa rikkoa, jos turvallisuus niin vaatii, mutta joustavuuden vuoksi ei saa vaarantaa turvallisuutta.
Lopputulokseksi saadaan siis, että joustavuuden vuoksi voidaan sääntöjä rikkoa. Joustavuus on siis tärkeämpää kuin säännöt. Joustavuuden vuoksi ei kuitenkaan saa vaarantaa turvallisuutta. Turvallisuus on siis tärkeämpää kuin joustavuus. Päästään siis listaan, josta aloitettiin:
1. turvallisuus
2. joustavuus
3. liikennesäännöt.
Jotain mätää tässä nyt on, koska olen samaa mieltä kanssasi.
"Eli sinä olisit siirtämässä liikennesääntöjen noudattamisen tärkeämmäksi
kuin turvallisuus. Mutta siitä huolimatta sääntöjä saisi hieman rikkoa, jos
joustavuus niin vaatisi. Samoin sääntöjä saa rikkoa, jos turvallisuus niin
vaatii, mutta joustavuuden vuoksi ei saa vaarantaa turvallisuutta."
Tuossa uskossa voi helpostikin olla, kunnes lukee, mitä kirjoitin.
Teepä se. Siis lue.
Käydäänpä se aikaisempi viestisi virke kerrallaan läpi.
"Sanottaisiinko niin, että ensisijaisesti ajetaan
liikennesääntöjen mukaan."
Liikennesääntöjä on siis noudatettava ennen muuta. Niin sinä tässä sanot. Toisin sanoen 'Eli sinä olisit siirtämässä liikennesääntöjen noudattamisen tärkeämmäksi kuin turvallisuus.' Ensijaisuus tarkoittaa juuri sitä, että kyseinen asia menee muiden edelle eli ensin. Toissijainen on asia, jonka edelle menee jotain muuta.
"Niitä voi tilapäisesti rikkoa, jos joustavuus
sitä vaatii, mutta turvallisuus ei vaarannu."
Toisaalta taas liikennesääntöjä voi rikkoa, jos joustavuus niin vaatii. Eli tämän mukaan liikennesääntöjä ei noudatetakaan ensisijaisesti, koska joustavuus menee sääntöjen edelle. Toisin sanoen 'Mutta siitä huolimatta sääntöjä saisi hieman rikkoa, jos joustavuus niin vaatisi.'
"Ja turvallisuuden takia on syytä tarvittaessa unohtaa niin liikennesäännöt kuin joustavuuskin - mutta vain hetkeksi."
Tämän mukaan turvallisuus kuitenkin on tärkeämpää kuin joustavuus tai liikennesäännöt. Toisin sanoen 'Samoin sääntöjä saa rikkoa, jos turvallisuus niin
vaatii, mutta joustavuuden vuoksi ei saa vaarantaa turvallisuutta.'
Eli viestissäni kirjoitin juuri niin kuin sinä annoit ensimmäisessä viestissäsi ymmärtää. Sinä ensin kirjoitit, että sääntöjen noudattaminen on tärkeintä - eli ensisijaista - mutta heti samassa kappaleessa kumosit sen pistämällä turvallisuuden ja joustavuuden sääntöjen edelle. Etkö enää itsekään ymmärrä omaa tekstiäsi?
Ymmärrän kyllä, että tämmöisellä keskustelupalstalla jokaisella sattuu virheitä ja tulee kirjoitettua nopeammin kuin ajatus juoksee. Tulee niitä minullekin. Sitä en kuitenkaan ymmärrä, ettei edes omaa kirjoitusvirhettä voi tunnustaa, vaan pitää alkaa vänkäämään vastaan. Kannattaisiko sinun harkita osallistumista vänkäämisen MM-kisoihin?
Usko tai älä, et saa väännettyä viestiäni haluamaasi muotoon
vaikka miten yrittäisit. Saat sen toki käsittää miten haluat, mutta
toistaiseksi pidätän oikeuden päättää omista mielipiteistäni
itselläni. Virheesi siis tuskin on lukutaidossasi, vaikkakin on kai
syytä kehottaa lukemaan viestini vielä kerran.
Siellä se ajatus on ilmaistu yksinkertaisesti ja
selkeästi. Ilmeisesti ei kuitenkaan tarpeeksi.
Motiivisi tähän toimintaan on jokaisen tiedossa. Fiksu ostaisi
tilanteessasi hammastikun. Jatka vaan, kyllä sitä
myötätuntoa jostain saattaa tihkua! Itse en enää
näihin haavannuolentoihisi vastaa, vaan keskityn
nauramaan niille.
Nyt ymmärrän, miksi jänkäsit aikaisemmin niin kovasti. Et nyt pysty edes kirjoitusvirhettäsi myöntämään, joten miten pystyisit myöntämään jotain suurempaakaan virhettä. Sanooko sinulle sana "jääräpää" mitään? Katso peiliin niin näet siitä esimerkin.
Mistään haavojen nuolennasta ei nyt minulla ole kysymys. Minusta vain on kiva saada sinut sotkeutumaan teksteihisi yhä uudelleen ja uudelleen. Jos myöntäisit virheesi edes kerran, niin hauskuus katoaisi. Eli jatka vain samalla linjalla :)
..että annan sinulle ihan vilpittömät kehut. Harva jaksaa jauhaa
noin paljon tyhjästä kuin sinä. Hauskinta on tietysti se, että
peilissä on edelleen se vika, vaikka vinous muualla onkin :D
"Harva jaksaa jauhaa noin paljon tyhjästä kuin sinä."
Näin kirjoittaa mies, joka aloitti jopa aivan uuden ketjun aiheesta "alinopeus", kun aikaisemmat keskustelut päättyivät. Olen myös huomannut, että viimeinen sana jää usein sinulle. Saa nähdä, miten nyt käy. Taitaa tulla ketjun raja vastaan ennen kuin sinä annat periksi.
Siis mielestäsi turvallisuuden takia voi unohtaa liikennesäännöt ja joustavuuden hetkeksi, mutta mitäs, jos turvallisuuden ylläpito vaatiikin enemmän kuin hetken.
Tosin hetkihän on suhteellinen käsite, joten kyllähän siitä saa aikaiseksi pitkän rimpsun, niin halutessaan.
:o)
Joskus on esimerkiksi väistettävä sivulle välttääkseen törmäyksen, ja silloin väistö on tehtävä riippumatta siitä, onko siinä sulkuviiva, suoja-alue tai muu vastaava. Joskus myös on ajettava punaista päin, jos vaikka on tehtävä hälytysajoneuvolle tilaa. Tämä on vaikea tehdä, jos ei riko sääntöjä ja ole joustamaton - helposti nimittäin on silloin poikittain risteävän suunnan autojen edessä.
Tarkoitan siis poikkeustilanteita. Sitten, kun tilanne on ohi, on syytä palata sääntöjen pariin.
Ei tässä asiassa sen kummempaa ole, vaikka kaikki eivät sitä uskokaan ;)
Olkoon sillai, mutta kerrohan se jalostamasi arvojärjestys ja mielummin sellaisessa formaatissa, kuin esittämäni keskustelun alun arvojärjestys, jos löytyisi vaikka jokin kompromissi.
Ei tässä mitään kompromissia tarvita, koska periaatteessa ollaan
samaa mieltä. Se jalostaminen vain tarkoitti sitä, että koitin esittää,
milloin yhdestä voi luopua toisen hyväksi.
En siis kannata sitä, että jatkuvasti rikotaan sääntöjä vaikka sen
voisi tehdä näennäisen turvallisesti. Rikotaan niitä vain silloin, kun
voidaan helpottaa jonkun muun etenemistä vaarantamatta ketään, tai
silloin, kun turvallisuus sitä vaatii. Valitettavan usein kun "joustava"
ja "turvallinen" sääntöjen rikkominen tarkoittaa sitä, että yksi menee
miten haluaa ja muut joutuvat väistelemään.
Turvallisuuden takia ei koskaan tarvitse rikkoa sääntöjä. Sulkuviivan ylitys peräänajon tai törmäyksen estämiseksi on täysin sallittua, jopa pakollista. Kuljettajan on nimittäin aina tehtävä kaikkensa törmäyksen välttämiseksi. Samoin hälytysajoneuvon väistäminen on sallittua.
Joustavuudella tai turvallisuudella sääntöjen rikkomista perustelevat taitavat tehdä sen useimmiten oman edun takia. Oikeaa joustavuutta on omista oikeuksista ja eduista tinkiminen toisten hyväksi esim. antamalla toiselle tilaa vaikka sääntöjen mukaan niin ei tarvitsikaan sillä hetkellä tehdä, ei joustavuuden takia tarvitse liikennesääntöjä rikkoa.
Jos turvallisuuden takia tarvitse rikkoa sääntöjä, pitää katsoa peiliin ja miettiä omaa ajotapaansa. Onko kenties vauhtia liikaa ?
hälytysajoneuvon väistäminen ei anna mitään erityisvapauksia rikkoa liikennesääntöjä noin niinkuin lain kannalta, esim. jalkakäytävälle nouseminen on sakottamisen arvoinen suoritus.
Samoilla linjoilla ollaan tässä asiassa ja myöskin siinä, että sääntöjen rikkominen ei tosiaan ole mikään itsetarkoitus, mutta ei myöskään sellainen tabu mitä ei voisi tehdä.
Keskustelun alussakin tarkoitan juuri päinvastaista toimintaa joustavuudella, sekä sääntöjen rikkomisella, kuin se mitä et kannata, siis siinäkin olemme samoilla jäljillä.
"...ei joustavuuden takia tarvitse liikennesääntöjä rikkoa."
Varsin tyypillistä puhetta juuri sellaiselta, joka tapittaa vain sääntöjä ja tuumaakaan ei väisty, jos hiukankin on epäillystä, että väistäminen saattaisi rikkoa jotakin sääntöä.
"Jos turvallisuuden takia tarvitse rikkoa sääntöjä, pitää katsoa peiliin ja miettiä omaa ajotapaansa. Onko kenties vauhtia liikaa ? "
Turvallisuus, kun ei ole aina itsestä kiinni... ainakaan, jos on liikenteessä ajelemassa.
Varmaan yhden sun toisenkin olisi syytä katsoa peiliin.
Kaikki lähtee liikennesäännöistä. Ne on laadittu turvallisuus ja "joustavuus" huomioiden. Jos kaikki noudattaisivat liikennesääntöjä kaikissa tilanteissa, ei ongelmia pitäisi tulla eikä turvallisuudenkaan vaarantua. Näin ainakin teoriassa, todellisuus on ehkä toisenlainen.
Joustavuus voidaan käsittää monella tavoin. Aika monelle joustavuus tarkoittaa samaa kuin "minä ensin ja muut väistäköön". Minun mielestä joustavuus on sitä, että annan muille tilaa omista oikeuksista tinkien. Esim. päästän tasa-arvoisessa risteyksessä vasemmalta tulevan menemään ennen minua, jotta suma purkautuu, tai annan pyöräilijän mennä suojatien yli vaikka hänen pitäisi odottaa, että minä menen ensin.
Joustavuutta ei ole se, että vaihdan kaistaa ilman vilkkua pieneen rakoon, tai että änkeän keskelle risteystä odottamaan oikealta tulevia ja tukin samalla vasemmalta tulevan liikenteen. Joustavuutta ei ole oikaisu omaan pihaan pyörätien kautta tai puiston läpi invapaikalle pysäköinnistä puhumattakaan. Joustavuutta ei siis ole liikennesääntöjen tulkitseminen oman edun tavoittelemiseksi vaan omista oikeuksista tinkiminen muiden liikkujien hyväksi.
Kaikki aina sanovat, että joustavuus liikenteessä on tärkeää, mutta käsite tuntuu olevan aika venyvä.
Kaikkein tärkeintä liikenteessä on kuitenkin turvallisuus. Tässä pitää vielä painottaa kevyen liikenteen - etenkin lapsien - turvallisuutta. Heillä ei ole mitään mahdollisuuksia autoa vastaan törmäyksen sattuessa.
Liikun useimmiten autolla, mutta aina silloin tällöin kuljen muutaman kilometrin työmatkani polkupyörällä tai jalan. Silloin todellisuus hyppää silmille. Autoilijoiden asenne kevyttä liikennettä kohtaan on todella törkeää. Suojateitä ei kunnioiteta oikeastaan lainkaan, pysähdytään vain silloin kuin on äärimmäinen pakko.
Polkupyöräilijöitä ei väistetä ollenkaan, vaikuttaa siltä, että useimmat eivät edes tiedä, että autoilijan on väistettävä pyöräilijää hyvin monessa tilanteessa. Pahimpia paikkoja ovat kauppojen pysäköintialueilta pyörätien yli tulevat liittymät. Niissähän autojen on väistettävä pyöräilijöitä molempiin suuntiin kulkiessa riippumatta siitä, tuleeko pyöräilijä oikealta vai vasemmalta.
Autoilijat jaksavat aina paasata siitä kuinka jalankulkijat kulkevat punaista päin ja perustelevat omaa vanhalla vihreällä ajoaan tällä. On kuitenkin aivan eri asia kulkea jalan punaisella valolla kuin ajaa autolla punaista päin.
Vaikuttaa että usein joustavuus ymmärretään vastakohdaksi sääntöjen noudattamiselle. Kirosana on liikennesäännöt, joilla rajoitetaan yksilönvapauksia.
Kirjoitat mielestäni hyvin joustavuuden ideasta. Joustavuutta ei ole se että kun itsestä tuntuu ettei ole paljon liikennettä niin voi ajaa ylinopeutta, tai ettei käytä vilkkua, tai
että ajaa vanhoilla vihreillä. Kuinka usein liikenteessä näkee näitä 'joustajia', joiden tarkoitusperiä joutuu arvailemaan. Esim. kehä ykköstä ajaessa nämä 'joustajat' aiheuttavat
jatkuvasti vaaratilanteita ja eivät varmaan ajaisi pitkään ilman kolaria ellei suurin osa kanssa-autoilijoista auttaisi heitä esim. antamalla tilaa.
Moni jalankulkija olisi hengetön ellei varoisi näitä 'joustajia' risteyksessä.
Joustavuus liikenteessä ei oikeasti ole liikennesääntöjen rikkomista vaan omista oikeuksistaan luopumista. On rehellisempää myöntää että on asenneongelma liikenteessä kun
rikkoo liikennesääntöjä.
Yksi joustavuutta vähentävä tekijä on viestinnän puute. Usein on tilanne se, että päätiellä ajaessa voisi aivan hyvin päästää sivutieltä yhden tai kaksi autoa eteen kolmion takaa. Erityisesti ruuhka-aikaan tämä lisäisi sujuvuutta. Sepä ei niin vain onnistu, koska pysähtyä ei maantiellä voi. Jos hiljentää ja antaa tilaa, on nopeus melkein nolla, ennen kuin kolmion takaa tulija uskaltaa tulla. Joskus väläytän pitkiä merkiksi, että annan tilaa mutta kaikki eivät sitä ymmärrä.
Joustavaa liikennettä ei tehdä niin mustavalkoisesti, kuin annat ymmärtää eli esimerkkisi:
"Esim. päästän tasa-arvoisessa risteyksessä vasemmalta tulevan menemään ennen minua, jotta suma purkautuu"
Jos tällä tavoin tasa-arvoiseen risteykseen tulee neljä autoa, niin suma on täydellinen.
Joustavuudessa on usein kyse liikennetilanteen lukemisesta ja sen mukaan ajamisesta eli tuossa risteys esimerkissä ensin olisi syytä katsoa nopeasti muiden aikeet ja sitten päättää mitä itse tekee, eikä aina pysähtyä antamaan toisille tietä. Usein suma purkautuu, kun joku autoista 'uskaltaa' sen purkaa ajamalla risteykseen, mutta toki samalla tarkkailemalla muita ja jos joku on pidemmällä risteyksessä, niin antaa sitten hänelle tilaa tilanteen mukaan.
Joustavuus koostuu monista pienistä asioista ja usein ne ei vaadi juurikaan ponnisteluja, vain oikeaa asennetta. Joustavuudessa ei aina ole kyse omien oikeuksien luopumisesta, sillä jos esim. joku haluaa ajella hitaammin, kuin muu liikenne, niin hän joustaa ajamalla hieman sivummalla ja tarpeen mukaan päästämällä ohitse. Takaa tuleva luo joustavuutta menemällä reippaasti ohitse, kun toinen kerta antaa tilaa ja päästää ohitse eikä jää tilaa antavan perään ihmettelemään. Näin pääsee liikenne rullaamaan joustavasti, vaikka joku haluaakin ajella hitaammin.
Liikennesäännöt ja liikennesäännöt... juuri niihin nojaten moni on "minä itse" tai "minulla on oikeus" asenteella liikenteessä ja se yleensä on vähemmän joustavaa. Harvemmin liikennesäännöt määräävät luopumaan oikeuksistaan ja sellaisen joka niitä palvoo, on varsin vaikea luopua oikeuksistaan muiden hyväksi. Sellainen usein vain kyttää muiden tekemisiä ja varmaankin haaveilee koppalakkia päähänsä. Virtuaali koppalakki, kun on ilmestynyt päälaelle, niin omat sääntötulkinnat löystyvät, sillä pitäähän toista 'kouluttaa' omalla ajamisella, kun kerta on sääntöjäkin rikkonut.
En sano, että liikennesäännöt ovat turhia, mutta ei sovi sokeutua niistä.
Turvallisuus on kuitenkin kaiken lähtökohta, sekä oman, että muiden turvallisuus!
mutta todella harva sen ymmärtää ja vaikka ymmärtäis, niin ei uskalla sieltä eteen tulla.
Rekkojen olen monesti huomannut käyttävän tätä valojen vilautusta toisille rekkakuskeille, jos sellainen on jossain liittymässä odottamassa pääväylälle pääsyä.
Jos tilanne sitä vaatii saa/pitääkin rikkoa
sääntöjä turvallisuuden takaamiseksi.