Turvaudutko kirjaan kun elämäsi on solmussa ja tunteet myllyssä.
Reivaatko itse ajatuksiasi vai annatko muiden ohjata?
Sanotaan että ihminen voi itse päättää mitä ajattelee.
Reivaatko itse ajatuksiasi vai annatko muiden ohjata?
Sanotaan että ihminen voi itse päättää mitä ajattelee.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Luen. Ei kai kukaan selviä ilman kriisiä elämässään. Viidenkymmenen ikäisenä nousee pintaa vanhoja juttuja. Avioero kurkkii nurkan takana.
Viisainta on aivan omilla aivoilla tulla toimeen.
Umpisolmut ja umpikujat on opittava avaamaan tai sivuuttamaan.
Ihmissuhde kirjallisuus on mielestäni täyttä hömppää.
Luen kyllä paljon mutta enimmäkseen elämäkertoja, joko muiden tai kirjoittanan itsensä tekemiä.
Minusta niissä monissa on ollut sanomaa joka on jollain tavalla auttanut jossain vaikeassa tilanteessa.
Näin nuukuusviikolla ei tekisi pahaa lukea esim. Viidakon lapsi (Sabine Kuegler), tai saman tekijän Paluu viidakkoon. Se on räikeää vastakohtaa meidän kulttuurille mutta erittäin mielenkiintoista ja antaa ajattelemisen aihetta.
Jos oikein on asiat solmuuntuneet, ei voi/pysty lukea mitään, koska silloin on putkinäkö päällä ja asiat keskittyvät omaan minään. Sekin on tullut koettua.
Olen joskus lukenut hyvin ahkerasti, kuitenkin
pääasiassa kotimaista kirjallisuutta.
Pitkän tauon jälkeen olen selaillut elämänkertoja,
kun tuntuu vaivaavan se "putkinäkö" eli voin lukea
monta sivua kirjasta kun huomaan etten ole
keskittynyt lukemaani ollenkaan.Täytyy palata
taaksepäin ottamaan teksti kiinni uudestaan.
Eteenpäin. Kirjoista ei kannata akuuttiin tilanteeseen apua hakea. Pohtimalla yksin ja mahdollisesti ystävän kanssa ne solmut aukenevat. On luotettava siihen kuuluisaan maalaisjärkeen.
En ole koskaan lukenut kirjaa enkä lue.Omilla aivoilla ajattelen,siihenkään ei moni pysty ku pitää niiden puolesta ajatella.Ei ole niin pahaa kriisitilannetta tullut että enkö ole mainiosti selvinnyt siitä.Peukkua nostan teille jotka osaa käyttää omia aivoja.Ja tää on varmaa monelle tuttua et pitää ajatella toiselle.Herra minjeee.....lol
No huh - huh Sinun kirjoitustasi!
Ole huoletta, pitäydy vain ja ainoastaan omien
asioittesi järkeilyssä, lukeminen on yhdistettynä hyöty sekä huvi.
Paljosta jäät vaille, mutta kerroithan ettet ole
koskaan lukenut, et sitä tajua:/
Kuka Sinut on "valtuuttanut" muiden puolesta ajattelijaksi?
Minun kohdallani saat helpotuksen, *huokaus*.
Kyllä luen! Tämä nyt on uusi juttu mutta kun meillä täällä töissä on vähän ongelmallinen työkaveri niin sattui silmään Ingalill Roossin kirja "Energiavaras". Kun toista ihmistä ei pysty muuttamaan niin on pakko muuttaa itseään ja omaa käytöstään ettei nyt ihan mennen tullen yli kävellä.
Olen kyllä kaiken kaikkiaan liian kiltti ihminen, kyllä muut minua ihan liikaa oljailee. Mutta minkäs teet kun on kiltiksi syntynyt niin sitä vaan on sellainen.
Mutta joskus minä vielä sanon suorat sanat...
muita kirjoja ei ole olemassakkaan, ellei keskity matematiikkaan :DD
Kyllä kai se oman järjen käyttö sallittua on vaikka kirjoja lukeekin. Eivät ne ole oppikirjoja sentään. Samanlaista viihdykettä ja lohtua voi saada mm. elokuvista, tv:stä, radiosta, netistä.
Kuten sanoin akuutissa tilanteessa ei edes voi lukea!
Suosittelen lukemista kaikille, se on terveellinen ja mukava tapa irtatutua arjesta. :D
Luen ihmissuhde- ja elämäntaitokirjallisuutta
"kasoon" tulevaa varten.
Kuten jo joku aikaisemmin mainitsi, ongelman ollessa "päällä" on vaikea lukemalla aukaista solmuja.
Itsekseni pohdin yleensä ongelmiani, mutta joskus on hyvä turvautua minut tuntevan ystävän apuun nähdäkseen "oman varjonsa".
sihe tarkotuksee,mut mää kirjotan sitäki enempi. Se auttaa !
Minulla tuntuu helpotukselta kun oivalla asioita esim. pelko. Pelko on ihmisen pahin vihollinen. Pelot syntyvät kaukaisuudessa tapahtuneista asioista joita ei ole käsitellyt. Ymmärtää käyttäytymisesnsä on aika kiva juttu.
Kyllä jonkin verran luen, jo ihan työnikin puolesta täytyy lukea.
suosittele jokin hyvä kirja
"Vilpittömästi teidän".
Se on siitä hyvä että sen voi ymmärtää kahdella eri tavalla.
Mutta se on vähän vaikea.
Ei ehkä ihan "Anni Polvaa".
Ja toimii vielä tähänkin päivään.