Ajattelin vähän purkaa turhautumistani...Minulla oli yli kaksi viikkoa sitten todella paha migreenikohtaus, ei pariin vuoteen - kiitos estolääkityksen- ollut sellaista sattunut. Tuli sitten laatoitettua koko kylppäri uusiksi yms. Sen jälkeen nukuin kolme vuorokautta enemmän tai vähemmän kokonaan ja kun piti yrittää päästä normaaliin elämään, niin ei onnistunut kun päällä oli omituinen väsymys, huimaus ja haluttomuus kaikkeen tekemiseen. No, lauantaina aamuyöstä aloin näkemään elämäni ensimmäisiä auroja. Ihan kauheaa, otan osaa teille aurojen näkijät. Mutta siinä vaiheessa alkoi herättämään, että pitäisi varmaan mennä lääkäriin. Eli siis millään kohtauslääkkeellä (imigran injektio, zomig, maxalt yms ei kokonaan missään vaiheessa kotona kipu katkennut)
No, pääsin sitten tänään maanantaina sairaalasta. Kaikki kuvattiin, verikokeet olivat hyvät jne. Laitettiin neljä färkkilää, imigrania, kipupiikkejä, tablettia yms. No, hävisi sitten viimein viime yönä pahimmat, mutta koskeepa vaan. Nyt yritetään kortisonilla katkaista kipua, lääkitystä vähän muutettiin. Eli propralin lisäksi tuli yötä vasten yksi deprakinen kaltainen lääke jonka nimeä en muista.
migreenimenneisyydestäni olen jotain kirjoitellut täällä aiemmin. Lyhyesti: koko ikäni on koskenut, 2004-2006 vuodet kroonikko, eli 900 kohtausta tuona aikana. Kokeiltu yli kymmenen estolääkitystä, propral viimein auttoi ja vuonna 2007 kohtauksia vain noin 40! Ja nyt sitten taas tämmöinen helevetti. Muusta elämästö; ruokavalio tarkasti mietitty migreenin mukaan eli ei sitä aiheuttavia aineita. Käytännössä teen kaiken ruuan itse mahdollisimman puhtaista ruoka-aineista. Harrastan paljon liikuntaa, lihaskuntoa pitääkseni lihakset vetreinä, joogaa, pilatesta ja hyvinä aikoina tanssia yms. Ja mieltä olen hoitanut terapiassa yms. ettei jäisi mitään typeriä kuormituksia jotka lisäisivät migreenin syntyä.
No, meni työpaikkakin tässä souvissa. Tietenkään potkuja ei voi suoraan antaa, mutta sanottiin suoraan että eipä sitten enää sulle vuoroja(niin eikä sairasrahojakaan, kyseessä tietenkin rekryfirma joka korvaa vaan tapaturmat ja sellainenkin yksi sattui minulle talvella). Olisi alkanut työt puoli kuusi ja ketään ei saanut yöllä kiinni ja puoli kuudelta olinkin jo ensi avussa tipassa. Ja meni sitten ensi vkon pilatesohjaaja-kurssikin, koska en saa rasittaa itseäni ennen kuin tilanne alkaisi vähän tasoittumaan, enkä kyllä pystyisikään rasittamaan.
Nyt ottaa päähän ihan muutenkin kuin kivun muodossa. Minulla on ollut illuusio että olen jo sinut tämän sairauden takia ja asiat joita sille "uhraan" ovat vaan omaksi parhaakseni. Mutta nyt ei jaksa hurskastella. Ahdistaa, että tämmöinen sairaus jonka niin moni kuittaa vaan päänsärkynä, voi pyörittää koko saakutin elämää.
Mutta kiitos jos luit tämän, lähinnä minua kiinnostaisi tietää että onko kenellekään ollut hyviä kokemuksia tuosta kortisonista, onko kenelläkään hyviä kokemuksia tuollaisen särkykierteen jälkeisestä elämästä.
No, pääsin sitten tänään maanantaina sairaalasta. Kaikki kuvattiin, verikokeet olivat hyvät jne. Laitettiin neljä färkkilää, imigrania, kipupiikkejä, tablettia yms. No, hävisi sitten viimein viime yönä pahimmat, mutta koskeepa vaan. Nyt yritetään kortisonilla katkaista kipua, lääkitystä vähän muutettiin. Eli propralin lisäksi tuli yötä vasten yksi deprakinen kaltainen lääke jonka nimeä en muista.
migreenimenneisyydestäni olen jotain kirjoitellut täällä aiemmin. Lyhyesti: koko ikäni on koskenut, 2004-2006 vuodet kroonikko, eli 900 kohtausta tuona aikana. Kokeiltu yli kymmenen estolääkitystä, propral viimein auttoi ja vuonna 2007 kohtauksia vain noin 40! Ja nyt sitten taas tämmöinen helevetti. Muusta elämästö; ruokavalio tarkasti mietitty migreenin mukaan eli ei sitä aiheuttavia aineita. Käytännössä teen kaiken ruuan itse mahdollisimman puhtaista ruoka-aineista. Harrastan paljon liikuntaa, lihaskuntoa pitääkseni lihakset vetreinä, joogaa, pilatesta ja hyvinä aikoina tanssia yms. Ja mieltä olen hoitanut terapiassa yms. ettei jäisi mitään typeriä kuormituksia jotka lisäisivät migreenin syntyä.
No, meni työpaikkakin tässä souvissa. Tietenkään potkuja ei voi suoraan antaa, mutta sanottiin suoraan että eipä sitten enää sulle vuoroja(niin eikä sairasrahojakaan, kyseessä tietenkin rekryfirma joka korvaa vaan tapaturmat ja sellainenkin yksi sattui minulle talvella). Olisi alkanut työt puoli kuusi ja ketään ei saanut yöllä kiinni ja puoli kuudelta olinkin jo ensi avussa tipassa. Ja meni sitten ensi vkon pilatesohjaaja-kurssikin, koska en saa rasittaa itseäni ennen kuin tilanne alkaisi vähän tasoittumaan, enkä kyllä pystyisikään rasittamaan.
Nyt ottaa päähän ihan muutenkin kuin kivun muodossa. Minulla on ollut illuusio että olen jo sinut tämän sairauden takia ja asiat joita sille "uhraan" ovat vaan omaksi parhaakseni. Mutta nyt ei jaksa hurskastella. Ahdistaa, että tämmöinen sairaus jonka niin moni kuittaa vaan päänsärkynä, voi pyörittää koko saakutin elämää.
Mutta kiitos jos luit tämän, lähinnä minua kiinnostaisi tietää että onko kenellekään ollut hyviä kokemuksia tuosta kortisonista, onko kenelläkään hyviä kokemuksia tuollaisen särkykierteen jälkeisestä elämästä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kysyn sulta vielä oletko kiinnittänyt huomiota kohtauksia ennen siis.. että mikä laukaisee sen. Alapa miettimään mitä teit sitä ennen. Se voi olla yksilöllistä mutta ahdistus, stressi, masennus, alkoholi, kofeiini, suklaa, kirkasvalo, välkkyvä valo (aurinkolaseja tarvisi), liika vaatiminen itseltä, siivous, voimakas urheilu, liika kuumuus, hartioiden jäykkyys (voi hieroa itse), loisteputkivalo, tietokoneen näyttö (muista aurinkolasit, eri vahvuuksia on), joku menneisyyden tapahtuma tai henkilö josta jäi ahdistusta -tai nykyinen(?), -voi aiheuttaa migreeniä. Luehan lisää näistä jostain ja koita estää välttelemällä. Valoa taas tarvii mutta totuttautuu hitaammin valoon ja käyttää aurinkolaseja yms. Unen vähyys kanssa yksi tekijä joskus.
Perehdy aurattoman ja aurallisen syntymekanismeihin, jospa saat jotain apua.
Koska lääkkeet ei aina auta, muutakin pitää keksiä asiaan. Siksi kirjoitin tuon.
Ja ahdistuksesta taas pääsee kun selvittää mikä itseä ahdistaa ja ne asiat itselle.
Toivottavasti sopivia lääkkeitä olisi ja zemppiä. Itsellä auralliseen taipumusta.
Jep, olet oikeassa noissa huomioissa, mutta kuten alkuperäisessä viestissä mainitsinkin niin on elämä niin kontrolloitua kuin mahdollista ja vähennetty ruuat/olosuhteet jotka voivat migreenin laukaista. Ja tosiaankin on kaikki sellaiset syy ja seuraussuhteet selvitetty mitkä on mahdollisia ja mitattavia :)
Nyt luulen että yksi syy on varmaan pahenevat allergiat ja kipua on edelleen. Mutta kuten lääkäritkin sanoivat, niin migreeni on niin mystinen sairaus että se voi käyttäytyä miten vain. Ja kaikkeen kun ei voi vaikuttaa, nytkin on seinänaapurilla menossa keittiöremppa ja poran ääni tunkeutuu aika kivasti aivoihin :)
Otan osaa tuon tautisi vuoksi, tiedän mitä helvettiä se on. Itsellä horttoni sekä migreeni. Estolääkityksenä nykyään bisoprolol, klortriptyl mite ja tietysti kohtaulääkkeet ja lisähappi. Lääkityksen avulla pärjännyt.
Kortisonit ovat minulla tarvittaessa eli minulle kirjoitetaan 100 tabletin pakkaus ja otan kuurin, kun tarvin. Hyvä teho minulle eikä haittavaikutuksia. Tietysti syön niitä mahdollisimman vähän.
Hei ja kiitos viestistä :) Millaisella ohjeella otat kortisonikuurin? Itselläni on vielä vähän se ongelma että kun kortisonia on jouduttu lykkäämään polvien nivelkulumiin niin ovat olleet varovaisia tuon aineen kanssa. Nyt olisi vielä muutama päivä tuota kuuria jäljellä, ei ole kuitenkaan täysillä auttanut, mutta olen jo kuitenkin ihan liikenteessä ollut ja kohtauslääkkeillä selvinnyt.
Kuukauden päästä on aika vakkari neurolle niin varmasti siellä taas saa säädettyä niin hyvälle tolalle asiat kuin voi, mutta aina kiinnostaa miten toisilla menee tämän taudin kanssa ja millaisia notkahduksia on tapahtunut ja miten niistä on selvitty :)
Elikkä mulla on kortisoni alenevin annoksin lähtien 60mg:sta, sitten 50, 40, 30, 20 ja 10. Ja tottakai kortisonin kanssa täytyy olla aina varovainen. Itsellä ei ole tullut sivuvaikutuksia ja syön kuurin vasta, jos kipu jatkuu yli kuukauden.
Estolääkkeet toimineet hyvin. Sekä migreeni että horttoni vähentyneet. Tavallista "pikkusärkyä" on ajoittain, mutta kovat kohtaukset tosiaan vähentyneet sanotaanko 80%. Myös mulla ollut vuosia elämästä, jolloin kipuja ja kohtauksia.
Koita selvittää laukaisevia tekijöitä. Onko esim purenta kunnossa? Narskutteletko hampaita. Mitkä ruuat pahentaa jne. Itsellä esim. sauna on usein ollut laukaiseva tekijä. ja vuodenaika horttonissa. Se "puhkeaa" mulle aina näin keväisin. En tiedä onko valon lisääntymisellä jotain tekemistä asian kanssa.
Nyt kun kivut hallinnassa, elämänlaatu huomattavasti parempi. Mutta täytyy sanoa, että oli pitkätie saada apua kipuihin.
Tsemppiä sulle!
joo, mulla on purentakisko ja päivittäin teen venytysharjoituksia leuan alueelle - periaattessa lihasjumi ei tee migreeniä, mutta pahimmassa tapauksessa voi tulla vyyhtipäänsärkyä. Ja botoxiakin on laitettu muutamiin kasvon lihaksiin. Asentoihin tulee kiinnitettyä huomiota ja on pakko harrastaa paljon lihaskuntoa ylläpitävää ja vetreyttävää liikuntaa.
Ja ruuista, periaattessa kaikki histamiiniä/lisä- ja väriaineita sisältävät. eli ruokavalioni on aikasenlailla suppea, tuoretta kalaa, vihreitä salaatteja, viljoista ruista tai kauraa. Pyrin käyttämään niin alkumuodossa puhdasta ruokaa kuin on mahdollista. Eniten harmittaa se, että oli pakko siirtyä kasvisyöjästä käyttämään vaaleaa lihaa, alkoi loppumaan nimittäin ruuat jotka ei tekisi migreeniä - pavut, tomaatit, peruna yms. aiheuttaa. Tuntuu että meikäläisen elämä on yksi sotilasoperaatio migreenin takia, säännöllinen ja kurinalainen. Välillä miettii että onko liiaksikin säännöllisyyttä, mutta sitten ne pienetkin notkahdukset kuten vaikka karkin syönti "palkitaan" parin päivän migreenillä.
Kyllä tässä taas alkaa saamaan ihan elämänilostakin kiinni, vaikka nytkin päässä tuntuu. Viikko sitten oli kyllä toiset fiilikset, mutta jos asioita ei pysty voittamaan pitää vaan alkaa niihin sopeutumaan. Kyllä se varmasti joskus taas tulee kivuttomampi jakso, toivottavasti ei tarvitsisi taas kolmea vuotta odotella :)
Hyvä Luoja sentään, että on ihmisellä itsekuria..! 8) Ihan alkoi hävettää, kun itse vikisen jo siitäkin, että niin monessa elintarvikkeessa on arominvahventeita tai synteettisiä makeutusaineita..
Sen todellakin tiedän, mitä tuskaa elämäsi osaa olla, itselläkin on miltei viikon mittaisia kohtauksia, joita mikään mömmö ei hetkauta suuntaan eikä toiseen.
Mutta eipä tosiaan voi kuin ihailla kaltaisesi ihmisen ihmisen elämänhallintataitoja! Tsemppia jatkoon ja ihanaa, mahdollisimman särytöntä kesää!
Ilman niitä viikon mällejä, en tässä olisi kirjoittelemassa. En ymmärrä, miksi lääkärit eivät sitä anna ansin kokeeksi, vaan suoraan epilääkettä,kokeeksi,vaikka, niinkuin minulla sanottiin 11 lääkkeen jälkeen että ei olisi saanut antaa kertaakaan. Nyt olen eläkkellä. Vaarikaa kunnon hoitoa.