Mulla on ollut paniikkituntemuksia jo lapsuudesta lähtien, 25 v siis olen nyt. Pari vuotta sitten paniikit paheni ja tuli masennusta hakeuduin mielenterveystoimistoon, jossa sain terapiaa ja lääkityksen. Lopettelin kuitenkin mielialalääkityksen viime syksynä parin vuoden käytön jälkeen,kun alkoi olla parempi olo. Olen huomannut että tämä kevät on jälleen pahaa aikaa. Iltaa kohden alkaa ahdistaa yhä enemmän ja viime päivinä nämä tuntemukset ovat olleet pahimmillaan. Olen syönyt varastossa olleita Xanoreita. Yöllä sitten iskee varsinainen paniikkikohtaus, jolloin sydän hakkaa, hikoiluttaa, oksettaa. Olen alkanut pelätä, että sydämessä on jotain vikaa, vaikka se on tutkittu aiemmin. Mielialalääkkeen lopetuksesta on siis noin 4 kuukautta. Nämä pahat olot alkoi tuossa pari viikkoa sitten, kun oli kaikkea uutta stressaavaa ja kuukautisetkin olivat tuloillaan.Päivisin on ollut sydämen läpätystä, kurkkua puristaa ja vatsavaivoja. Alkaa pelottaa mennä nukkumaan, jos kohtaus tulee. Onko muilla panikoijilla ilta ahdistusta?
Iltaa kohti paheneva ahdistuksen
tunne mulla
61082
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Joo on, alitajuisesti alan jo jotenkin valmistautumaan seuraavaan päivään niin alkaa ahdistamaan..
Tilasin juuri itselleni lääkärin, koska nyt on tunne, että jotain apua täytyy saada. Kuitenkin se on vasta kolmen viikon kuluttua.
Paniikin ja ahdistuksen tunteeseen ei saa vastaanottoa heti. Jos ei mene yksityiselle.
Illat ja aamut on vaikeita. Ahdistaa yö. Pelottaa. Aamu taas tuo ajatuksen, miten jaksan??
Minulla on ollut nyt muutenkin kaikenlaista mielipahaa niin se vaan pahentaa oireita. Tuntuu ettei sydän jaksa. KOko olemus hajoamassa. Väsynyt ainaiseen taisteluun olemassa oloonsa. Minulla tämä on niin yksinäinen "tauti", kotona ei ymmärretä. Koska olen kuitenkin ulospäin ihan jees tyyppi.
Koetetaan jaksaa... palaan aina katselemaan näitä samoja kokemuksia olevia kirjoituksia. Hieman helpottaa.
iltaa myöten. Mä sitä paitsi näen painajaisia. Toivottavasti tänä yönä on parempi kun otin unilääkkeen... Ei tarvis koko yötä "valvoa"...
Mua kanssa helpottaa kun näkee näitä uitten kirjoituksia tietää ettei ole yksin...
Myös tämä lisääntynyt valoisuus ahdistaa, vaikka sen pitäisi olla iloinen asia. Tekee vaan mieli laittaa verhot kiinni. Tänään on ollut ahdistusta, jonka oon saanu hillittyä omin ajatuksin, vaikka kovaa on ollut. Kevät on vaikeaa aikaa, mielialat heittelee ja paniikkikohtauksia.
Kokeile ihmeessä esirukousta.
Lähetä paikkakuntasi Vapaakirkkoon ja Helluntaiseurakuntaan rukouspyyntö, ei tarvitse välttämättä laittaa nimeäkään.
Olemme saaneet niin monta rukousvastausta vuosien aikana. Toivon, että annat sitten myös kiitoksen Luojallesi kun olet taas terve.
Oikeastaan pelkään koko ajan jotakin ja ahdistaa koko ajan. Illat ja yöt ovat kuitenkin kaikkein pahimpia. Silloin varsinaiset kohtauksetkin ovat voimakkaampia ja tuntuu ettei ne lopu koskaan.
En ole uskaltautunut vielä psykiatrin juttusille, vaikka niin olisi pitänyt jo vuosi sitten tehdä.