Siis Suomella ja meillä suomalaisilla. Kohta saavutetaan jo 1970-luvun ennätyksiä. En nyt tarkoita niitä kolmen Veen (Väätäisen, Virénin ja Vasalan) saavutuksia, vaan inflaation vauhtia, jonka ennustellaan tosiaankin saavuttavan 1970-luvun vauhdin kenties jo piankin.
1970-luvulla inflaatio ei ollut niin vaarallista makrotaloudellemme, kun oman rahan arvoa aina tarpeen tullen alennettiin devalvaatioin. Tavallisen kansalaisen ostovoima kyllä putosi, mutta ei kovin pitkäksi aikaa, sillä pian palkat taas tulivat perässä. Ja esim. asuntovelallisia inflaatio auttoi niin, että se muutamassa vuodessa söi isonkin velan pieneksi, vaikka pankkikorot olivatkin korkeat.
Mutta nyt ollaan eurossa, eikä mistään tuollaisesta kikkailusta ole apua, vaan inflaatio syö vääjäämättä kansalaisten ostovoimaa, Ja tietenkin se kohtelee kovimmin sellaista kansalaista, joka joutuu käyttämään suhteellisesti suurimman osan tuloistaan ruokaan, vaatteisiin, asumiseen, matkakustannuksiin ja muihin välttämättömyyksiin. Esim. 1000 euroa kuukaudessa eläkettä saavan ostovoiman se muuttaa tänä vuonna jo nyt tehdyin päätöksin 900 euroksi, ja syksyllähän on luvassa vielä suuria korotuksia moniin palveluihin. Näin laskevat ekonomistit, ja heidän laskelmistaan voi lukea vaikkapa tänäisestä Hesarista.
Siis lujaa menee taas, pitkästä aikaa. Ja suuntakin on sama kuin oli viimeksi runsaat 30 vuotta sitten.
Tuosta tasaverosta – joka sekin kohtelisi suhteellisesti kovimmin pienituloisia – sanoin äsken jotain Maltilliselle oikeistolaiselle. Toistan siitä tässä oleellisimman:
Tasavero olisi suurelle osalle suomalaisista huono juttu. Nimittäin jos se perusvähennys olisi vain 5000 euroa, se kohtelisi ankarasti pienituloisia, jotka joutuisivat maksamaan tuloihinsa suhteutettuna prosentuaalisesti korkeinta veroa.
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Kauppakamari Tasavero ei heiluttaisi keskituloisten verotusta/1135235564217
Varsinaisia kapitalisteja eli pääomatuloillaan eläviä muutos kyllä kohtelisi ankarasti, kun niidenkin veroprosentti nousisi samaan kuin palkkatulon.
Eikä tasavero taida meillä toteutua, sillä 67 % suomalaisista vastustaa tasaveroa, ja sitä kannattaa vain 33 %. Eli kyllä kansa tietää (tässä kuten Nato-asiassakin ;))
http://www.hs.fi/paivankysymys/1135235572224
1970-luvulla inflaatio ei ollut niin vaarallista makrotaloudellemme, kun oman rahan arvoa aina tarpeen tullen alennettiin devalvaatioin. Tavallisen kansalaisen ostovoima kyllä putosi, mutta ei kovin pitkäksi aikaa, sillä pian palkat taas tulivat perässä. Ja esim. asuntovelallisia inflaatio auttoi niin, että se muutamassa vuodessa söi isonkin velan pieneksi, vaikka pankkikorot olivatkin korkeat.
Mutta nyt ollaan eurossa, eikä mistään tuollaisesta kikkailusta ole apua, vaan inflaatio syö vääjäämättä kansalaisten ostovoimaa, Ja tietenkin se kohtelee kovimmin sellaista kansalaista, joka joutuu käyttämään suhteellisesti suurimman osan tuloistaan ruokaan, vaatteisiin, asumiseen, matkakustannuksiin ja muihin välttämättömyyksiin. Esim. 1000 euroa kuukaudessa eläkettä saavan ostovoiman se muuttaa tänä vuonna jo nyt tehdyin päätöksin 900 euroksi, ja syksyllähän on luvassa vielä suuria korotuksia moniin palveluihin. Näin laskevat ekonomistit, ja heidän laskelmistaan voi lukea vaikkapa tänäisestä Hesarista.
Siis lujaa menee taas, pitkästä aikaa. Ja suuntakin on sama kuin oli viimeksi runsaat 30 vuotta sitten.
Tuosta tasaverosta – joka sekin kohtelisi suhteellisesti kovimmin pienituloisia – sanoin äsken jotain Maltilliselle oikeistolaiselle. Toistan siitä tässä oleellisimman:
Tasavero olisi suurelle osalle suomalaisista huono juttu. Nimittäin jos se perusvähennys olisi vain 5000 euroa, se kohtelisi ankarasti pienituloisia, jotka joutuisivat maksamaan tuloihinsa suhteutettuna prosentuaalisesti korkeinta veroa.
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Kauppakamari Tasavero ei heiluttaisi keskituloisten verotusta/1135235564217
Varsinaisia kapitalisteja eli pääomatuloillaan eläviä muutos kyllä kohtelisi ankarasti, kun niidenkin veroprosentti nousisi samaan kuin palkkatulon.
Eikä tasavero taida meillä toteutua, sillä 67 % suomalaisista vastustaa tasaveroa, ja sitä kannattaa vain 33 %. Eli kyllä kansa tietää (tässä kuten Nato-asiassakin ;))
http://www.hs.fi/paivankysymys/1135235572224
Vastaukset 24
Vanhimmat
kun on parempaakin keskusteltavaa!
Nyt on aika ilmoittaa tällainen asiaton viesti oheiselle Ilmoita asiattomasta viestistä-linkille
...on todella asiaton joten ehdotan sitä heti poistettavaksi. Sen sijaan JKK:n kirjoitus ja MPP:n vastine ovat mitä suurimmassa määrin palstalle kuuluvia ajankohtaisia aiheita varsinkin kun Vanhasen hallitus on ansiokkaasti ollut veronkorotuksillaan kiihdyttämässä inflaatiota.
sehän on vanhanaikaista, mikä ei kiinnosta ketään.
Onpa kaunista katsoa kuinka liikuttavan yksimielisiä olette Keriksen kanssa hallituksen talouspolitiikan turmioillisuudesta.
Onko veljet löytäneet vihdoin yhteisen sävelen.
...minulla on uskoa ihmisen kehitykseen, enkä niin ollen anna ennakkoluuloilleni valtaa olettaa, että "Nasaretista ei voi tulla mitään hyvää". Päinvastoin, ilahtuneena olen huomannut, että yhä useammin Sepon esitykset kertovat melkoisesta tietopohjasta, terävänäköisyydestä ja asian ajattelusta; sanontatapa voisi olla ehkä toinen, niin olisi vielä vakuuttavampi.
Voin hyvinkin kannattaa Sepon mitä tahansa järkeviä näkemyksiä. Sellaisena en kylläkään pidä hänen uskoaan, että Korhosen linjan voittaminen kepussa vahvistaisi puolueen porvarillisuutta ja parantaisi porvariyhteistyötä; kyllä se on tasan tarkkaan päinvastoin. Mutta olisiko se paha juttu? Siis enää Seponkaan mielestä, kun hän noin voimakkasti on ruvennut kritisoimaan tämän hallituksen "saavutuksia"?
Ja kun vielä jättäisi Kapien näkemisen kaikkialla ja toistuvat viittauksensa minuun muidenkin puheissa,sillä minulla ei ole täällä muihin niin suurta vaikutusvaltaa kuin hän näyttää uskovan. Kun vielä noin tapahtuisi, niin voisimme jopa päästä keskustelemaan asioista vaikka toisiamme tukien.
Kommentoin avaustasi jo pelkästään siitä ilosta, että se on harvinaista herkkua täällä juoruämmäkeskustelun keskellä.
Maltillinen palkkapolitiikka tuli tiensä päähän, kun työantajat halusivat lähteä liittokohtaisiin ratkaisuihin ja Kokoomus nosti esille tasa-arvotuponsa. Nyt saadaan sitten tämän seurauksena iloita inflaatiosta. Lipposen hallituksillä inflaation torjuminen oli talouspolitiikan keskeinen ellei peräti keskeisin tavoite. Siinä onnustuttiin erinomaisesti tulopoliittisten kokonaisratkaisujen ja ns. kolmikantaperiaatteen kautta.
Asuntovelallinen luonnollisesti pitää inflaatiosta, mutta kansaneläkeläisen ja sosiaalitukien varassa elävien kukkarosta se aina vie pussin pohjalle mahdollisesti jääneet viimeisetkin sentit. Yleisesti voi sanoa, että inflaatio kurjistaa kaikkein köyhimpiä ja kipeimpiä entisestäänkin. Ei se keskituloisiakaan pitkään ilhaduta, sillä veronmaksajina he joutuvat jatkossa osallistumaan siihen, että nämä köyhimmätkin taas pääsevät junaan mukaan.
Inflaatio tarjoaa aina myös rahastuksen mahdollisuuksia. Ihmiset tietysti ostavat sen mukaan kuin rahaa on, mutta kaikkeen pakolliseen menoon tämä ei päde. Itse huomasin, että esim. nuohousmaksuni oli noussut noin 25 % viime vuodesta. Se ylittää roimasti kaiken keskivertoinflaation. Tällaisia nostonpaikkoja on kaikilla niillä, jotka toimivat puolittain monopolin asemassa.
Inflaation nousua kiihdyttävät lisäksi jotkut ylikuumenneet alat kuten rakentaminen. Rakentamisbuumi lähti liikkeelle pankkien voimasta, kuinkas muuten. Kun laina-aikoja keksittiin pidentää jopa ikuisiin lainoihin asti, voitiin ottaa aikaisempaa suurempia lainoja. Myös lainanottokynnys madaltui, kun takaisinmaksujen suuruus alkoi pitempien takaisinmaksuaikojen valossa näyttää realistiselta. Ihmiset sitovat itsensä loppuelämäksi pankkien velkaorjuuteen. Rakentamisen meno onkin aika villiä ja rakennusmiehistä alkaa olla huutava pula, kun samaan aikaan myös korjausrakentamisen tarve on kasvanut.
Voi olla, että jossain vaiheessa rakentamiseenkin tulee taas äkkijarrutus, jos työvoiman tarve ei kasvakaan niin nopeasti kuin on ounasteltu. Ikääntyvä väki ei tarvitse uusia asuntoja, kun entisissäkin alkaa olla liiaksi siivottavaa. Nuoret ikäpolvet ovat aika pieniä kooltaan ja ulkomailta mahdollisesti tulevalla väellä tuskin on halua ostella ensi alkuun asuntoja. Maan sisäinen muuttoliike voi tosin pitää rakentamista pitkäänkin nosteessa. Halu sitoa rahaa asuntoihin tarkoittaa kuitenkin, että se on poissa muusta kulutuksesta. Tätä kautta inflaatio voi sitten vaikuttaa työllisyyteen negatiivisesti, jos asumiskulujen suhteellinen osuus kasvaa ja alkaa syödä muuta kulutusta. Työnantajat tuskin suostuvat pitkäaikaisesti siihen, että nostetaan reilusti palkkoja, jotta kulutusta saadaan kiihdytettyä. USAssa asuntovelkakriisi on todellinen eikä se siellä tarvinnut mitään Holkerin hallitusta kuten meillä erheellisesti luullaan oman lamamme osalta.
joka vuosi?
Kerran vuodessa nuohotaan. Mulla on varaava takka, jossa pidetään talvisin tulta aika säännöllisesti, joten kerran vuodessa nuohoaminen tuntuu tarpeelliselta. En tiedä tarkkaan sitä, onko nuohoaminen suoritettava jonkun säännöksen mukaan kerran vuodessa.
Asiaa kaikki. Kannattaisi monen ajatella tuota historiastakin sanomaasi, niin alkaisi nähdä paremmin todellisuutta myös nykyhetkessä niin, ettei yhtä kevyesti enää heittelisi riemunkiljahduksia nykyisen hallituksen "saavutuksista".
Tietenkään kaikki nyt tapahtuva huono kehitys ei ole hallituksesta johtuvaa, ei sen enempää kuin oli Holkerinkaan hallituksen aikana tapahtuneessa. Mutta se tuppaa jurppimaan - kun ei enää oikein jaksa sille vain vinosti hymyillä - että kaikki vähäinenkin hyvä kehitys luetaan vain hallituksen ansioksi ja sen merkitystä paisutellaan niin, ettei vain nähtäisi huonoa kehitystä, joka alkaa jo olla selvästi suurempaa.
Me keskustaiset ollaan porvareita. Punikin ruikutus on musiikkia korvillemme. Ho ho hoo!
...mutta koetan ottaa sen tosissani ja arvelen, että porvari jo nyt nukkuu huonosti ja hänen naurunsa voi olla väkinäistä.
Inflaatiolukuja tarkasteltaessa pitää ymmärtää myös tilastojen tausta. Kuten tietysti kaikissa asioissa
Asumisen osuus inflaatiosta on kolmannes 1,3 %. Siitä valtaosa tulee uusien asuntojen hinnan noususta, toki melkoinen osa myös sähkön hinnan kallistumisesta ja korkojen noususta.
Elintarvikkeiden osuus inflaatiosta oli melko tarkkaan yksi prosenttiyksikkö. Siitä alkoholijuomien osuus suurin, kiitos oluen halpamyynnin loppumisen ja alkoholiveron nousun. Vihannekset ovat myös kallistuneet, kuten ainaat aina keväisin kun kotimaiset tuotteet tulevat myyntiin. Tänä vuonna hieman aiemmin kuin ennen, kiitos lauhan talven. Helmi- maaliskuun ero, 0,9 % tulee vaatteiden alennusmyyntien loppumisesta.
Mitä näin muodostuva inflaatio sitten tarkoittaa. Sähkö jakautuu suht tasaisesti kaikille, eniten kärsivät sähköllä omakotitalojaan lämmittävät. He eivät ole yhteiskuntamme vähäosaisia, mieluummin päinvastoin. Sellaisesta tuhlauksesta pitääkin maksaa. Alkoholin kallistuminen tietysti koskettaa kaiken syrjäytyneimpiä, mutta tavallista ihmistä ei juurikaan. Halvan kaljan loppuminen saattaa sinua rassata, mutta terveempää elämää viettäviä eläkeläisiä tuskin.
...maaliskuussa tapahtunutta 1 %:n inflaation kasvua, mutta ei juurikaan riitä selittämään sitä vuodessa tapahtunutta 3,9 %:n inflaatiota, joka on paljon merkityksellisempi. Juuri se on syönyt mm. kymmenesosan pienistä eläkkeistä, kuten nuo linkittämäni tutkimuksetkin kertovat.
Vaikka maailiskuun prosentin hyppäys ei tulisikaan merkitsemään sitä, että tästä alkavassa vuodessa inflaatio kasvaa joka kuukausi samalla määrällä eli vuodessa 12 %, kyllä se antaa osaltaan vauhtia sille kehitykselle, joka on kestänyt jo jonkin aikaa, ja näköpiirissä olevista tekijöistä johtuen se jatkuu ja jopa kiihtyy. Syksyllä tapahtuvat hoiva- ja muiden palvelumaksujen korotukset sitä taas pomppauttavat melkoisesti ja kohdistuvat eniten heikoimmassa asemssa oleviin.
Mihin unohdit bensan ja muut polttoaineet? OK, niiden rajut korotukset kyllä johtuvat öljyn maailmamarkkinahintojen noususta, mutta eikö nyt olisi aika sille polttoaineverojen alennukselle, jota vaatien kepu kurkku suorana huusi oppositiossa ollessaan?
Alkoholijuomien osuus elintarveikkeiden hinnoissa ei voi juopoimmallekaan olla suurin kokonaismäärästä, vaikka ne olisivat suhteellisesti eniten nousseetkin.
Maaliskuun prosentin hyppäys selittyy vaatteiden (alennusmyyntien loppuminen) ja vihannesten hinnalla.
Aiemmin luettelemieni lisäksi toki myös polttoaineet, suhteessa eniten diesel, ovat kallistuneet. Ei niidenkään hinnannousu kohdistu pahiten vähäosaisimpiin, sillä paljon ajavat ovatniitä hyväosaisimpia.
On toki hienoa nähdä niin sinun kuin ennenkaikkea MPP:n olevan niin kovin huolissaan tästä inflaatiosta jonka vaikutus siis kohdistuu pahiten - ei suinkaan vähäosaisimpiin - vaan työssäkäyviin suhteellisen hyvin toimeentuleviin asuntovelkaisiin perheisiin, onhan se ollut alue jonka demarit ovat tähän mennessä täysin unohtaneet. Ja josta Kokoomus on kannatuksensa haalinut
Raittiilla vähän omaa autoa käyttävällä eläkeläisellä jolla ei ole sähkölämmitteistä omakotitaloa tilanne ei näytä ollenkaan pahalta. Kaiken köyhimpiä inflaatio ei auta jos kohta ei pahiten puraisekaan, ja jos etuuksia tarkistetaan inflaatioita vastaavasti saattaa heidän suhteellinen asemansa jopa kohentua.
Kyllä minäkin uskon moniin asioihin. Mm. siihen, mitä omin silmin näen, jota omakohtaiesti koen, ja myös siihen, josta luotettavaksi osoitettuja tietoja esitetään. Kuten tuohon inflaatioon ja sen vikutuksiin, jotka ovat raskaimmat pienituloisimmalle ja pieniä eläkkeitä saaville muuten köyhimmälle väestönosalle, jonka vähäisistä tuloista ylivoimaisesti suurin osa menee jokapäiväiseen hengissä pysymiseen - elämäksi sitä ei voida ehkä sanoa.
Horjumisestani ja ajoittaisista epäilyksistänikin huolimatta uskon minä myös Jumalaan tai ainakin johonkin korkeampaan voimaan, kun joskus näen sellaisen olemassaolosta ilmentymiä, eikä kukaan ole pystynyt luotettavasti osoittamaan, että mitään sellaista ei olisi.
Niin vahvaa uskoa minulla ei ole mihinkään, että voisin sinun laillasi uskoa johonkin sellaiseen, joka erittäin hyvin näytöin ositetaan paikkansapitämättömäksi. Olen sen verran hyvää eläkettä saava, etten kehtaa puhua omakohtaisista kokemuksista, mutta tunnen kyllä jonkun sellaisenkin, joka on jo saanut kaikkea tuota ikävää kokea.
Mutta sinun uskonvarmuutesi on ihailtavaa! Eikö tuttavapiirissäsi ole ketään köyhää? Etsipä sellaista vaikka lehti-ilmoituksella, jos haluat totuuden ymmärtää; sellaisen löytäminen ei liene vaikeaa, sillä melko suuri osa suomalaisista on niitä, joita tuo tapahtuva koettelee. Mutta et ehkä halua uskoasi horjuttaa.
Yritetään jotenkin pysyä asiassa, ei aivan päättömiä voi kirjoittaa.
Inflaatio lasketaan kuluttajahintaindeksistä, johon eivät oikeasti alennusmyynnit vaikuta, eivät edes loppuunmyynnit.
Asumiskustannusten nousuun vaikuttavat nimenomaan energiahinnan nousut ja asuntopula, joka nostaa sekä asunintojen hintoja että vuokria.
Sähkön hinta vaikuttaa kaikkiin, koska sähkö on välttämättömyystarvike. Välttämättömyys tarvikkeiden hintojennousu vaikuttaa eniten alimmissa tuloluokissa, koska heillä on pienempi pelivara.
Muistin virkistämiseksi tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksi viime vuodelta, siinä on ainakin nähtävissä muutoksen suunta.
http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_hinnat.html#keskihintoja
Otan talteen, kiitos! Piti hieman pähkäillä ennen kuin tajusin että tuossa kuluttajahintaindeksissä on lähetty lukemasta 100 uudestaan 2005, ja 2007 se oli noussut lukemaan 104,1. Viime vuoden vuosimuutos siis näkyy olleen 2,5 %. Jos ja kun tämän vuoden inflaatio tulee olemaan 4 % luokkaa, niin pomppaus on melkoinen.
Asuminenhan on viime vuosina kallistunut eniten, mutta paljon siitä ei jää jälkeen alue muut tavarat ja palvelut.
Kiva (tai vähemmän kiva) paljastavuudessaan on myös tuo eräiden keskihintojen taulukko. Täysmaito ja liha ovat 25 vuodessa hinnaltaan n. kaksinkertaistuneet, juusto jonkin verran enemmän, kahvi ja sokeri eivät juuri ollenkaan, mutta bensiini lähes kolminkertaistunut.
on melko suuri eläke, mutta ei tämä ole mitenkään minuun vaikuttanut. Minä uskon noihin inflaatiolukuihin ja inflaatiohan nostaa eläkkeitä. Näyttäisi siltä, että pärjään jatkossakin. Mutta, kerropa sinä, mistä sinä voit todeta, että totuus on toinen kuin edellä selostettiin. Tähän astihan olet kehunut, että sinä pärjäät. Onko niitä ongelmia läheisilläsi vai ketä olet niin tarkasti seurannut, että voi väittää noiden inflaatiolukujen olevan virheellisiä.
...on melko suuret eläkkeet, enkä todellakaan ole omassa asiassani tässä enempää kuin yleensä muulloinkaan, vaan minulla on myötätuntoa heikompiosaisia kohtaan, ja kun en juuri muuta voi heidän hyväkseen tehdä, puhun edes. Ja totta puhun tuossakin; ihme on, jos et ymmärrä sitä, mitä tässäkin ketjussa eräät muutkin lisäkseni ovat tuoneet esille.
Typerintä mitä kuulla voi on käsitys, että iflaatio olisi eläkeläisille edullinen. Eläkkeitähän korjataan aina jälkikäteen ja indeksillä, jossa 50 % on palkkaindeksiä ja 50 % elinkustannusindeksiä. Systeemi on näihin saakka ollut automaatio eläkkeiden jättämiseksi palkoista jälkeen. Oma sotilaseläkkeeni, joka on myönnetty 1981 vuoden alussa ja oli silloin 66 % silloisesta korkeimmasta toimiupseeripalkasta, on nyt 57-58 5 korkeimmasta opistoupseeripalkasta. Nyt kun elinkustannusindeksi noussee jopa enemmän kuin palkkaindeksi, tilanne hieman tasoittuu, mutta tietenkään inflaatio ei ole eduksi eläkkeensaajille enempää kuin palkansaajillekaan. Tutkipa tuota Niinpä niin hyvää viestiä ja koeta myös ymmärtää:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000034421129
Minulla on lähiomaisissani sekä erittäin hyvin toimeentulevia, johtavassa asemassa olevia hyväpalkkaisia, myös menestyviä yrittäjiä, mutta myös pienellä eläkkeellä eläviä ja pienipalkkaisia, ja myös nuoria, asuntovelallisia ja varsin pienipalkkaisia perheellisiä. Jotta kyllä minä noita asioita lähipiirinikin kautta tunnen, ja jos ihminen haluaa jostain jotain tietää ja myös ymmärtää, hän kyllä ottaa asioista selvää niin, ettei hänellä ole tuollaisia harhaluuloja kuin sinulla.
asiantuntija eläkkeissä. Et ole ilmeisesti tietoinen taitetusta indeksistä, joka nyt on voimassa ja joissa elinkustanjusinfdeksi vakuttaa 80% ja palkkaindeksi 20%. En sanonut, että inflaatio on eläkeläisille edullinen, mutta kyllä hintojen nousu siis korvataan vähintään kotuullisesti. Muilta osinkaan ei sinulla ollut mitään edellisen kirjoituksen puolesta.
lähipiirin otin tähän huvikseni mukaan. Ajattelin, että jos sanon noin, sinä lähdet kehumaan oman ja lähipiirisi ainakin uskomaasi menestystä. Ja sinähän juoksit kuin pässi narussa.
Lukuisia kertoja olen tuosta itsekin puhunut, ja korostanut sitä, että se on Paavo Lipposen hallitusten "lahja" eläkeläisille (tehtiin 1996), kun kaikki muut eläkkeitä pienentäövät "lahjat" annettiin Ahon hallituksen aikana, jolloin kahtena vuonna eläkkeet jätettiin kokonaan korottamatta. Mutta onneksi vero nousi rajusti niin, että esim. minun nettoeläkkeeni saavutti 1990 tason uudestaan vasta 1996.
Mutta kun ehdin olla jo eläkeläinen - vaikka myös koko ajan työssä - jo 15 vuotta ennen tuon taiteun indeksin käyttöönottoa, niin se taas kummitteli mielessäni.
Mutta et tainnut ihan onnistua huvittelussasi. Sillä kun utelit lähipiiristäni, niin kerroin, että
>> mutta myös pienellä eläkkeellä eläviä ja pienipalkkaisia, ja myös nuoria, asuntovelallisia ja varsin pienipalkkaisia perheellisiä. Jotta kyllä minä noita asioita lähipiirinikin kautta tunnen
Aloituksessasi on niin paljon asiaa, jotta vastauksestani tulisi kokonaisuutena mielekäs, vastaan ainoastaan inflaatio osioon.
Inflaatio oli -70-luvulla ns. kysyntäinflaatiota. Tämän tyyppinen inflaatio on tyypillistä nousukauden alulle ja sen huipulle. Oman markan aikana inflaatio oli myös rahapoliittinen tekijä, käytännössä liikkeelle lasketun rahan määrällä oli merkitystä. Inflaation merkitys oli aika vähäinen, mikäli ajattelee kansantalouden kokonaisuutta. Suomessa ei (kvantiteettiteorian mukaisesti) rahalla ollut siis itsellään arvoa, vaan sillä on pelkkä vaihtoarvo tai välinearvo. Teorian mukaisesti, rahaa ei haluta sen itsensä takia, vaan niiden tuotteiden takia joita sillä voi ostaa.
Nykyinen inflaatio on kustannusinflaatiota, tämän tilanteen on aiheuttanut yleisen kustannustason nousu, joka ei perustu kansalaisten ostovoiman lisääntymiseen. Inflaatioon vaikuttavia tekijöitä on paljon, niistä tärkeämmät ovat valtiovallan toimet, jotka ovat nostaneet kustannuksia nimenomaan alueilla jotka ovat kilpailuttamisen ulkopuolella mm. veroluonteiset maksut, julkisen vallan tuottamat palvelut t.m.s. Inflaatio ei kerro taloudellisesta nousukaudesta, oikeastaan on sattumaa, että nousu jatkuu edelleen.
Yhteinen raha on muuttanut tilannetta melkoisesti, koska rahan arvoa ei voida säädellä maan sisäisillä toimilla. Siksi inflaation torjunta olisi ehdottoman välttämätöntä tehdä, etenkään kustannusinflaatioon ei olisi varaa.
Ihmisten ostovoiman vähentyessä uhkana on deflaatio ja se on jopa todennäköinen mikäli lama alkaa nopeasti, tai siihen ei varauduta. Deflaatio on kansantaloudelle erittäin tuhoisa, toisaalta se on erinomainen tapa siirtää isojakin omaisuusmassoja erittäin varakkaalle väestönosalle.