talo 1700-luvun tyylin on ainoa oikea tapa rakentaa suomessa:-)
ei vettä lattiaan, ei styroksia tai
lasi/kivivillaa mihinkään, ...
171298
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
, tärkeä lisäys:-)
Perinteisesti alkuasukassuomalaiset ovat asuneet luolissa ja havumajoissa, nyt kun ilmasto on lämmennyt niin hyvällä syyllä voisi lakisääteisesti tulla pakolliseksi, rakennusmääräyksien voimalla ryyditettynä tietysti, että luola on ainut tapa rakentaa uudisrakennus, myös savimaille
Sähköä ei aikanaankaan tarvittu lämmitykseen, nuotio riitti hyvin, siis jokaiseen asumukseen lakisääteinen nuotiopaikka, tosin aika monella nokinenällä sellainen jo kotonaan onkin
koska sulla ei ole vastavirtaleivinuunia:-)
Eräs skenaario on, että suomen talous on parin vuoden päästä niin kuralla, että omavaraisesti täällä eletään.
Jos Nokian ja Stora Enson ei kannata suomessa työllistää, ei kenenkään muunkaan.
tässä skenaariossa:
http://www.imdb.com/title/tt0319262/
Suomen asutuksen alkuaikoina on ílmasto ollut täällä lämpimämpi kuin nyt.
Kyllä Suomessakin voidaan rakentaa hyvinkin, järkevästi ja nykyaikaisin menetelmin.
Nestekierto hyvin eristetyssä betonilattiassa takaa tasaisen ja hyvän lämmön. Lattilämmityksen huonekohtainen säädettävyys ja betonilaatan paksuus vaikuttavat lämmönsäätönopeuteen.
"Lattilämmityksen huonekohtainen säädettävyys"
Tämähän se on vesikierron heikkous. Kahteen vierekkäiseen huoneeseen menee saman lämpöistä vettä, vaikka tarvittaisiin erilämpöistä.
..jos olisit ollut ihan hiljaa asiasta josta et tiedä mitään!
Sillä ei ole merkitystä onko vesi kierrossa saman lämpöistä tai ei, voit miettiä millainen lopputulos on jos saat roiskeena pisaran kuumaa vettä päällesi vai tulikuuman padallisen niskaasi
Tietysti joka huoneeseen tehdään oma säädettävä silmukansa, jonka virtaus säädetään yksilöllisesti huonekohtaisesti ja lisäksi sitä ohjatann huonetermostaatilla.
Kirtävän veden lämpötilaa ohjataa ulkotermostaatilla.
Todella miellyttävä lämmitysmentelmä.
olisipa kiva jos et kommentoisi asioita joista et ymmärrä mitään.
Onko sinulla vesikeirtoisessa huonekohtaiset säätöpiirit? En usko. Korkeintaa termostaatit on/off toimilaitteilla.
Mitenkäs se silmukkakohtainen "säätö" toimii kun toiseen huoneeseen paistaa aurinko ikkunasta sisään ja toiseen ei.
Kokemusta on, valitettavasti.
Siinä huoneessa, johon aurinko paistaa, termostaatti huomaa että oho lämpö riittää ja sanoo naks. Kierto menee kiinni ja lattia lopettaa lämmittämästä.
Tietysti betonilaatta pysyy vielä tunteja lämpimänä ja antaa lämpöä huoneeseen. Se ei kuitenkaan ole vesikierron vika vaan lattian varaavuuden. Sama ongelma on sähkökaapeleillakin.
Mitä käytännön eroa on on-off-termostaatilla ja säätöpiirillä?
Kerrotaan nyt oikein esimerkillä, että ymmärrät.
Olohuoneessa on säätimen mittaus. Aurinko paistaa pakkaspäivänä ikkuoista sisään. Hyvä, saadaan ilmaista lämpöä. Oumannikin ilahtuu tästä ja säätää kiertoveden lämpöä pienemmälle. Pohjoispuolen nurkkahuone alkaa viiletä. Termostaatti täysin auki, ei auta, lattiassa kiertää vain 22 asteinen vesi.
Mitenkäs sitten kun kiertoveden lämpö on sopivaa siihen lämpimämpän huoneeseen.
Se oumannin sisämittaus heitetään mäkeen, kun sille ei ole mitään tarvetta, jos on myös termostaatit. Jos se halutaan välttämättä säilyttää niin silloin sen korjausarvo pitää olla hyvin pieni.. Sisämittaus on kätevä jos talossa ei ole termostaatteja ollenkaan tai on mekaaniset patteritermostaatit.
Minulla homma menee niin ettei kiertoveden lämpötilaan vaikuta kuin ulkolämpötila. Silloin jokaiseen huoneeseen syötetään juuri sen lämpöistä vettä kuin on tarpeen. Termostaatti pistää kierron kiinni jos lattialämpöä ei tarvita.
Silloin on lämpökäyrä pielessä. Lämpökäyrä ja piirin esisäätö pitää olla sellaiset että lämpö riittää, kun mitään ylimääräistä lämpöä ei huoneeseen tule. Kun ylimääräistä lämpöä tulee termostaatti vähentää kiertoa.
Minulla lämpökäyrä on hieman yläkantissa kun yläkerran kipsilattialle pitää olla kuumempi vesi. Alakerran betonilattioissa termostaati rajoittavat kiertoa hieman myös silloin kun lämmöntarve on suurimmillaan. Yläkerran kipsilattioissa kierto on lähes jatkuvaa, paitsi silloin kun aurinko paistaa sisään tai lämpöä tulee jostai muusta.