Italian tie on oleva myös meidän tiemme!

Berlusconillako sitten on liikaa väriä, vauhtia ja vaarallisia tilanteita?

Eipä luottamus sosialistien kykyihin hoitaa maan asioita ollut kummoinen, kun epäluottamusäänestys päättyi epäluottamuslauseeseen, uusiin vaaleihin ja Berlusconin kolmannen kauden toteutumiseen!

Kansa luottaa enemmän oikeisto-Berlusconiin kuin vasemmisto-prodiin tai mikä se hänen seuraajansa nyt onkaan. Taisi olla Wetteroni tai muu makarooni.

Hyvä vaan, kun Berlusconi näyttää Vanhaselle mallia siitä, miten otetaan virastot Lipposen nenän edestä ja toimitaan muutenkin oman maan etuja ajatellen. Mallioppilas-Suomi saa hyvää oppia Berlusconilta ja Italian Keskusta-Oikeistolaiselta hallitukselta.

Italian tie olkoon meidän tiemme - omaetumme etusijalla EU-asioissa olkoon se tärkein! ;)

En ole huomannut ainakaan virallisessa Kepussa merkittävää ilakointia Berlusconin vaalimenestyksesstä. Kerropa sinä niistä ihailjoista. Kepulaiseksi ei kelpaa sellainen saittilainen, onka sinä olet nimennyt kepulaiseksi. Yritän nyt muistella Berlusconin yhteyksiä suomalaisiin. Muistaaksen hän sopi Paavo Lipposen kanssa, että suurin osa maatalousvirastoa tulee Suomeen. Lisäksi Berlusconi kertoi hurmanneensa Tarja Halosen. Lisäksi Italian osalta täytynee muistaa, että siellä kommunistit putoavat hallituksesta, eivät nouse sinne.

Kannattaa varmasti luottaa enemmän Wikipediaankin kuin jonkun yksittäisen palstalaisen arvioon Berlusconin kepulaisuudesta:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Forza_Italia

Ihan selvästihän tuossa artikkelissa Berlusconin puolue kokoomukseen rinnastetaan, joskin myös muutama lipposlainen sosialidemokraatti tunnustautuu nykyään berlusconilaiseksi. Sitä paitsi Forza Italia istuu europarlamentissakin kokoomuksen kanssa samassa puolueryhmässä.

Tuohon elintarvikevirastotarinaasi on syytä lisätä vielä sekin, että vaikka täällä tiedettiin hyvin, että Italia haluaa ehdottomasti elintarvikeviraston itselleen, pääministerimme Paavo Lipponen keksi tuoda vuoden 2003 eduskuntavaalikeskusteluun uutisen, että Berlusconi on muks muuttanut mielensä ja luvannut sen Suomelle. Mitään dokumenttia Lipposella ei tietenkään ollut esittää, ja niinhän siinä sitten kävikin, että koko lupaus osoittautui ankaksi.

Loppu hyvin, kaikki hyvin, kun Matti Vanhasen hallitus sittemmin neuvotteli Suomelle paljon suuremman ja kansantaloudellisesti arvokkaamman EU-viraston, joka on aloittanut täällä jo toimintansa.

tunkiolta kusiruumaan.

Näin on käynyt Kapille parin viime päivän aikana.
Sekös sitten tuntuu harmittavan.

Miten muutoin yllä oleva vuodatus on selitettävissä? Ei ainakaan minään järjellisenä keskustelunavauksena.

Muutama kymmenen miljoonaa italialaista äänesti Berlusconin jälleen valtaan. Mutta Kapi Korhonen Suomesta tietää tämänkin asian paremmin.

Avasin siksi noin, kun sitä ennen jo kymmenkunta avaustakin oli tehty, joissa oli riemuittu keskustaoikeiston voitosta Italiassa. Ikään kuin sillä meille olisi jotain merkitystäkin. No – saattaa sikäli olla, että kun nyt valtaan pääsi myös se ainakin puolifasistinen Pohjoisen liitto, se jyrää 60 miljoonalaiselle Italialle niin kovat vaatimukset EU:ssa, että tällaisen viiden miljoonan kansan ääni ei kuulu enää piipityksenäkään. EU:ssa kun näkyy painavan maan ja kansan koko ihan toisin kuin Natossa, jossa jokaisella maalla on vain yksi ääni.

Ja kepulaisiksi päättelin nuo iloitsijat siksi, että nimenomaan keskustalisina ilmoittivat iloitsevansa, joten ihmettelen, että joku ihmettelee, mistä päättelen heidän olevan kepulaisia.

Italia kyllä meni nyt oikeaan suuntaan sikäli, että siellä syntyi käytännössä kaksipuoluejärjestelmä. Parlamenttiin pääsi enää vain kuusi puoluetta – edellisessä oli 20 – ja keskustaoikeisto ryhmittyi Berlussconin ympärille, keskustavasemmisto Veltronin tueksi. Italiassa historiallisesti suuri ja merkittävä kommunistipuolue (muistattehan esim. Pietro Togliatin, jonka kunniaksi nimettiin autotehtaat Neuvostoliitossa) tipahti kokonaan parlamentista.

Berlusconi on jo kahdesti epäonnistunut pahoin. Edellisellä vaalikaudella hän sai olla vallassa sen kokonaan, viisi vuotta, mutta jätti maan kurjaan tilaa. Talouden tila oli huonompi kuin vaalikauden alussa ja valtionvelka sekä budjettivaje olivat kasvaneet jyrkästi. Vasemmiston voitto oli sitten helppo. Mutta ei Prodi saanut asioita paremmalle tolalle, siitä paljolti ”kiitos” Berlusconin johtaman opposition, jonka häikäilemättömän toiminnan rinnalla meidän demarioppositiomme on vain ”harrastelijain puuhastelua”, Kari Kyrön selitystä lainatakseni.

Berlusconi vakuuttaa nyt olevansa toinen mies, ja sanoo, ettei mene nukkumaan yhtenäkään iltana, ellei ole voinut tehdä päivällä jotain hyvää työtä kansansa hyväksi. Luulenpa, että Berlusconi tulee nukkumaan varsin vähän. Kuinkahan jaksaa, nyt jo 71-vuotias mies.

Italian vaalitulos ymmärretään muualla EU:ssa vain siksi, että se on Italian vaalitulos. Missä tahansa muussa EU-maassa Berlusconi olisi jo kauan istunut vankilassa, sillä niin kiistattomat ovat näytöt hänen korruptiostaan ja muusta mafiamaisesta toiminnastaan , jolla hän mm. on kaapannut lähes kaiken mediavallan Italiassa. Medialla on merkitystä, se nyt jo meilläkin tiedetään.


Mutta yksi hyvä puoli tuossa tuloksessa siis joka tapauksessa on: käytännössä kaksipuoluejärjestelmän syntyminen. Varmaan se rauhoittaa ja vahvistaa politiikkaa. Jo olisi ihme, ellei vieläkään Berlusconin liittoutuma saisi parempia tuloksia aikaan, kun Veltronin johtama oppositiokaan ei varmasti tule olemaan sellainen häirikkö kuin oli edellinen oppositio.

Että siitä vaan mallia meillekin. Kepu ja kokoomus yhteen pian, niin keskustavasemmistonkin on samoin liittouduttava. Vihreät joutuvat lopulta hakemaan puolensa, eli haluavatko he olla kokoomuksen puisto-osasto vai toimia vihreiden arvojensa mukaisesti, jolloin heidän paikkansa olisi varmaan linjan toisella puolella, kuten on lähes kaikkialla muualla länsimaissa.

Perussuomalaisilla saattaa olla sama vaikeus: haluavatko he olla vähäväkisemmän kansan asialla vai Oivamaisesti mieluummin porvaria, vaikka se porvaripolitiikka olisikin kannattajakunnan etujen vastaista. Yksi on varmaa: ruotsalainen kansanpuolue tulee säilymään meillä itsenäisenä niin kauan kuin meillä on hiukkakin ruotsinkielistä vähemmistöä; siinä mitkään vaalilakien äänikynnykset eivät ole esteenä, sillä niitä alennetaan aina tarpeen mukaan.

tavote, perkele!