tärkein. Molempien on oltava uskottavia. Uskottavuus tai luottamus, joka menetettiin, kun molemmat ryhtyivtä yksityisessä elämässään sekoilemaan.
Matti Vanhanen treffipalstalta etsi itselleen viihdykettä, jota saikin roppakaupalla. Tavallisen kansalaisen kohdalta normaalia elämäntilanteen parantamistoimintaa, kun tavanomaisesta elämästä ei löydy ratkaisua. Pääministerin kohdalla asia on vaikeampi. Halut tietysti ovat samat, mutta vaara piilee siinä, että hän vaaransi turvallisuuden omansa ja kansakunnan.
Varmistiko kukaan, Vanhanen itse, toki hänen kohdaltaan mahdoton toteuttaa rempaalaan olevan sielun elämän johdosta tai Suojelupoliisi, ettei kyseessä ollut Mataharin tyyppinen nainen tai sitä, ettei suhde johtanut muun tavoin kiristämiseen. Varomaton teksitiviestittely saattoi olla ansa pääministerille.
Toki arvostelun sijaa löytyy siinäkin, että Matti Vanhanen loi tilanteen, jossa suhteen toinen osapuoli luottavasti uskoi, että pääministeri oli tosissaan hänen kanssaan. On todennäköistä, ettei Susan Ruusunen kyennyt ymmärtämään, että Matti Vanhanen olikin etsinyt vain salaista suhdetta tai suhdetta jossa vain paremman puutteessa harrastettaisiin hänen ehdoillaan julkisuutta. Matti Vanhasella oli ilmeisesti etsintä päällä seurustellessaan Susan Ruususen kanssa, löytääkseen naisen, joka olisi käyttötavaraa itsenäisyyspäivän vastaanotoilla tai asukkaana presidentillisessä asunnossa Mäntyniemessä. Keskustapuoluekin oudoksui Matti Vanhasen suhdetta, kun kyseessä ei ollut puolueen eliittiin kuuluvasta henkilöstä.
Ilkka Kanerva ulkoministerinä syyllistyi samaan varomattomuuteen ja mahdollisiin seuraamuksiin. Ilkka Kanervan kohdalta on kuitenkin todettava, että hänen toimintansa on ollut kaikesta huolimatta astetta paria kevyempää. Todennäköisesti tekstiviestittely ei koskaan johtanut tapaamiseen. Viestittely osoitti harkitsemattomuutta ja olisi saattanut johtaa vaaraan, jos tekstiviestin vastaanottaja leikkimielellä tai tarkoituksella tavannut Ilkka Kanervan salaisessa paikassa. Tässäkin syntyy kysymys, kuka olisi varmistanut ettei kyseessä ollut Mata Hari tai kiristäjä.
Molempien miesten ongelmaksi on tullut kiistäminen milloin mitäkin suhteistaan.
Matti Vanhanen teki lisäksi virheen, joka jatkaa asiaa vuositolkulla, tehdessään rikosilmoituksen. Sekin on osoittanut täydellistä harkitsemattomuutta pääministeritason mieheltä. Syytteen kaatuminen Helsingin Käräjäoikeudessa oli mahdollisimman noloa. Olipa Helsingin Hovioikeuden ratkaisu ihan mikä hyvänsä, ei se pelasta Matti Vanhasta ja ehkä ei hänen puoluettaankaan, joka on tiukasti tukenut häntä.
Puolue on hyväksynyt Matti Vanhasen menettelyn Susan Ruususta kohtaan. Käittämätöntä.
Usein on todettu, että maailmalla nauretaan pääministeri Matti Vanhasen toilailuille ja saamattomuudelle Euroopan Unionissa. Maailmalla tulee liikkumaan varmaan yhä enemmän kertomuksia hänen yksityiselämästään.
Matti Vanhanen treffipalstalta etsi itselleen viihdykettä, jota saikin roppakaupalla. Tavallisen kansalaisen kohdalta normaalia elämäntilanteen parantamistoimintaa, kun tavanomaisesta elämästä ei löydy ratkaisua. Pääministerin kohdalla asia on vaikeampi. Halut tietysti ovat samat, mutta vaara piilee siinä, että hän vaaransi turvallisuuden omansa ja kansakunnan.
Varmistiko kukaan, Vanhanen itse, toki hänen kohdaltaan mahdoton toteuttaa rempaalaan olevan sielun elämän johdosta tai Suojelupoliisi, ettei kyseessä ollut Mataharin tyyppinen nainen tai sitä, ettei suhde johtanut muun tavoin kiristämiseen. Varomaton teksitiviestittely saattoi olla ansa pääministerille.
Toki arvostelun sijaa löytyy siinäkin, että Matti Vanhanen loi tilanteen, jossa suhteen toinen osapuoli luottavasti uskoi, että pääministeri oli tosissaan hänen kanssaan. On todennäköistä, ettei Susan Ruusunen kyennyt ymmärtämään, että Matti Vanhanen olikin etsinyt vain salaista suhdetta tai suhdetta jossa vain paremman puutteessa harrastettaisiin hänen ehdoillaan julkisuutta. Matti Vanhasella oli ilmeisesti etsintä päällä seurustellessaan Susan Ruususen kanssa, löytääkseen naisen, joka olisi käyttötavaraa itsenäisyyspäivän vastaanotoilla tai asukkaana presidentillisessä asunnossa Mäntyniemessä. Keskustapuoluekin oudoksui Matti Vanhasen suhdetta, kun kyseessä ei ollut puolueen eliittiin kuuluvasta henkilöstä.
Ilkka Kanerva ulkoministerinä syyllistyi samaan varomattomuuteen ja mahdollisiin seuraamuksiin. Ilkka Kanervan kohdalta on kuitenkin todettava, että hänen toimintansa on ollut kaikesta huolimatta astetta paria kevyempää. Todennäköisesti tekstiviestittely ei koskaan johtanut tapaamiseen. Viestittely osoitti harkitsemattomuutta ja olisi saattanut johtaa vaaraan, jos tekstiviestin vastaanottaja leikkimielellä tai tarkoituksella tavannut Ilkka Kanervan salaisessa paikassa. Tässäkin syntyy kysymys, kuka olisi varmistanut ettei kyseessä ollut Mata Hari tai kiristäjä.
Molempien miesten ongelmaksi on tullut kiistäminen milloin mitäkin suhteistaan.
Matti Vanhanen teki lisäksi virheen, joka jatkaa asiaa vuositolkulla, tehdessään rikosilmoituksen. Sekin on osoittanut täydellistä harkitsemattomuutta pääministeritason mieheltä. Syytteen kaatuminen Helsingin Käräjäoikeudessa oli mahdollisimman noloa. Olipa Helsingin Hovioikeuden ratkaisu ihan mikä hyvänsä, ei se pelasta Matti Vanhasta ja ehkä ei hänen puoluettaankaan, joka on tiukasti tukenut häntä.
Puolue on hyväksynyt Matti Vanhasen menettelyn Susan Ruususta kohtaan. Käittämätöntä.
Usein on todettu, että maailmalla nauretaan pääministeri Matti Vanhasen toilailuille ja saamattomuudelle Euroopan Unionissa. Maailmalla tulee liikkumaan varmaan yhä enemmän kertomuksia hänen yksityiselämästään.
Vastaukset 4
Vanhimmat
mutta ei tietenkään demariin, kun kerran Vanhaselle yksityselämä on tärkeämpää kuin maamme etu.
Jos ajaa maansa asiaa, pitää olla valmis myös luopumaan jostain. Vanhanen ei ole. Hän ei uhraudu maansa eteen vaan vaatii paapomaan itseään jopa oikeutta myöten. Hän ei sen takia sovi pääministeriksi.
Vanhasen halveksunta sen kun kasvaa, arvostus on jo kadonnut samoin luottamus.
Naisia hyväksi käyttävä, hänen käyttäytymisensä Ruususta kohtaan halveksittavaa.
Eroa Vanhanen.
Eikö näitä nais-sekoiluja ole ollut jo tarpeeksi.
Kansan keskuudessa myös arvuutellaan kukahan mahtaa olla Merikukan lapsen isä.
Suomalaiset ovat niin tiukkapipoista kansaa, että hävettä olla suomalainen.
Meitä nauretaan ulkomailla. Ei eroteta yhteisiä ja yksityisiä asioita.
Siksi, että me pidämme pääministeriä, josta kirjoitellaan jatkuvasti maailman lehdistössä ja nauretaan pilkallisesti hänen edesottamuksilleen.
Kaikkialla maailmassa pidetään kiinni siitä, että minsiterit ovat myös yksityisessä elämässään siistikäytöksisiä. Tätä eivät ole olleet pääministeri Matti Vanhanen tai Ilkka Kanerva. Kohta saatamme saada selvityksen myös Jyrki Kataisen yksityisyydestä tai Aleksande Stubbin.