Kuinka tämä nyt käytännössä onkaan eli ruotsinkielisten kielikiintiöt Suomen yliopistoissa - miksi ne ovat niin suuret, että niille ei kaikille riitä edes ruotsinkielisiä hakijoita.
Voiko suomenkielinen hakea niille kielikiintiöpaikoille, joille ei riitä ruotsinkielisiä hakijoita - vai joutuuko kaikki suomalaiset samaan tiukkaan pääsykoevalintaan?
Toisaalta kummastuttaa, kun kaikilla suomenkielisillä on kuitenkin edessä virkamiesruotsin tenttaaminen, niin miksi ruotsinkielisten täytyy päästä lähes suoraan yliopistoihin - siis ilman kunnon karsintaa?
Voiko suomenkielinen hakea niille kielikiintiöpaikoille, joille ei riitä ruotsinkielisiä hakijoita - vai joutuuko kaikki suomalaiset samaan tiukkaan pääsykoevalintaan?
Toisaalta kummastuttaa, kun kaikilla suomenkielisillä on kuitenkin edessä virkamiesruotsin tenttaaminen, niin miksi ruotsinkielisten täytyy päästä lähes suoraan yliopistoihin - siis ilman kunnon karsintaa?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Molemmilla kieliryhmillä on pääsykokeet. Ruotsinkielisillä on käytännössä useimmille aloille alempi pisteraja, koska useimmille aloille tarvitaan ruotsia kunnolla osaavia. Jos suomenkieliset suostuisivat osaamaan ruotsia, kiintiöiden tarve vähenisi huomattavasti.
Molempien ryhmien on suoritettava toisen kotimaisen virkamiestutkinto. Tässä ei ole mitään epätasa-arvoista.
Pääset ruotsinkielisen opiskelupaikalle kun osoitat riittävät ruotsinkielen taidot, ihan niin yksinkertaista se on.
"Pääset ruotsinkielisen opiskelupaikalle kun osoitat riittävät ruotsinkielen taidot, ihan niin yksinkertaista se on."
Näinhän se EI juuri ole.
Ruotsinkielisille kiintiöpaikoille pääsevän TÄYTYY täyttää KAKSI vaatimusta:
1) Ylioppilaaksi pääsy RUOTSINKIELISESTÄ oppilaitoksesta
JA
2) Pyrkijän täytyy olla rekistöröitynyt RUOTSINKIELISEKSI, eli olla ns. "rasti-ruutuun" ruotsalainen.
Kannattaisi ehkä kiskoa se pää sieltä pakkoruotsivessanpytystä ja alkaa ajatella omilla aivoilla!
Tämä seuraava teksti löytyy tämän vuoden oikeustieteellisen tiedekunnan valintaoppaasta:
Ruotsin kieltä taitavina pidetään Helsingin yliopiston rehtorin päätöksen 2006:167 mukaisesti hakijoita, jotka täyttävät yhden tai useamman seuraavista ehdoista:
– hakija on saanut koulusivistyksensä ruotsin kielellä
– hakija on suorittanut Helsingin yliopiston Kielipalveluiden ruotsin kielen
kokeen keskiarvona taitotaso 5 tai yleisen kielitutkinnon ruotsin kielessä keskiarvona taitotaso 5
– hakija on osoittanut valtionhallinnon ruotsin kielen kielitutkinnossa hyvää taitoa
– hakija on suorittanut Test in Swedish for University Studies (TISUS) -kokeen hyväksytysti
– hakija on suorittanut ruotsin kielestä vähintään arvosanalla hyvä sellaiset
korkeakoulututkintoon sisältyvän kielikokeen tai kieliopinnot, jotka osoittavat ruotsin kielen (toisena kotimaisena kielenä) suullista ja kirjallista taitoa
– hakija on suorittanut korkeakoulussa vähintään 35 opintoviikon tai 70 opintopisteen opinnot tai arvosanan cum laude approbatur ruotsin kielestä tai korkeakoulun antaman todistuksen mukaan vastaavasta oppiaineesta
– hakija on suorittanut ruotsiksi ammattikorkeakoulututkinnon, alemman korkeakoulututkinnon tai ylemmän korkeakoulututkinnon tai suorittanut
alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon ruotsin kieli pääaineena tai kirjoittanut korkeakoulussa kypsyysnäytteen ruotsiksi.
Ruotsin kieltä taitavana hakevan on vastattava valintakokeessa ruotsinkielisiin kysymyksiin ja kirjoitettava vastauksensa ruotsin kielellä.
kuin mitä aloittaja kysyy.
Sinä vastasit tallaiseen kysymykseen (mitä ei siis kysytty):
Kuinka suomenkielinen voi hakea ruotsinkieliseen opetukseen ja/tai koulutusohjelmiin.
_________
Sillä ei ole mitään tekemistä ruotsinkielisten kiintiöiden kanssa, mistä aloittaja kysyy.
Itse toimin yliopiston lääketietellisessä tiedekunnassa, ja meillä ruotsinkieliset pääsevät 10 pistettä heikommilla pisteillä sisään kuin suomenkieliset - tämä on sitä "kiintiöjärjestelmää", joka on sisäänleivottuna ja parhaan mukaan PIILOTETTUNA kaikissa Suomen yliopistoissa ja tiedekunnissa.
Aloittajahan kysyy:
"Voiko suomenkielinen hakea niille kielikiintiöpaikoille, joille ei riitä ruotsinkielisiä hakijoita - vai joutuuko kaikki suomalaiset samaan tiukkaan pääsykoevalintaan?"
VASTAUS on: EI voi hakea.
Tarkemmat tiedot on tässä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1500000000000005&conference=4000000000000024&posting=22000000034462522
Nimimerkki "Harhautusta vain?" kirjoittaa sinällään oikein, mutta yksi erittäin oleellinen seikka puuttuu siitä:
Ruotsinkielisten kielikiintiöt eivät ole opetuskieliriippuvaisia. Kiintiöt koskevat niin suomenkielisiä kuin ruotsinkielisiä sekä myös englanninkielisiä opetusohjelmia - siis kaikenkielistä yliopisto-opetusta.
Edellä on esitetty se oleellinen ero nimimerkin "vähän pomppas" kirjoitukseen, jossa hän on sekottanut kiintiöt ja erikieliset opetusohjelmat keskenään - niillä ei siis ole mitään tekemistä keskenään - VAIN ÄIDINKIELI RATKAISEE kiintiövalintaan pääsyssä.
ei ole näin. Sisäänotossa on erillinen kiintiö ruotsinkielellä ja suomenkielellä pyrkiville. Kiintiöstä toiseen ei voi loikata, mutta kuka tahansa voi pyrkiä ruotsiksi, kunhan on joku noista edellämainituista ehdoista takana.
Opetus sisällä on kaikille samaa, saa itse valita, lukeeko ruotsiksi vai suomeksi. En ole erikielisistä opetusohjelmista puhunut mitään, kun meillä on vain yksi sellainen! Kyse oli nimenomaan kiintiöistä ja molempiin pääsee syntyperästään tai väestörekisterimerkinnöistään huolimatta.
Tämä pakkoruotsipulputus on yksi pahimpia sairauksia Suomessa. Jospa suomenkieliset vihdoin pääsisivät herravihastaan ja alkaisivat elää ja toimia, niin olis maassa asiat paljon paremmin. Meidän alalla esim. ruotsinkielisiä tarvitaan, heitä ei ole tarpeeksi nytkään eikä niitä mistää saada lisää, kun suomenkieliset eivät ole halukkaita opettelemaan edes auttavasti ruotsia.
Itse olen aivan ummikkosuomalainen eikä ruotsinkieli kiinnosta, mutta silti tämä vouhkaaminen on jo naurettavaa.
Äidinkieli ei ratkaise enää mitään, ainoastaan kielen käyttötaito.
Kukaan ei ole tässä puhunut ruotsinkielisistä koulutusohjelmista sanaakaan.
Vastasin aloittajalle, miten hän voi saada ruotsinkielisille kuuluvan "kiintiöpaikan". Vastauksena oli: osaamalla ruotsia. Änkyröitte vastaan, joten pastesin määritelmät, joiden mukaan ruotsinkielisenä saa pyrkiä.
Kyllä, esimerkiksi Helsingin oikeustieteellinen on kaksikielinen tiedekunta ja sinne hakee molemmissa kiintiöissä väkeä. Kielitaidon perusteella voi hakea kummassa ryhmässä vain. Kuka tahansa suomalainen voi hakea testituloksen taidoistaan, jos väkisin haluaa tunkea ruotsinkielisen kiintiöön.
"Itse olen aivan ummikkosuomalainen eikä ruotsinkieli kiinnosta, mutta silti tämä vouhkaaminen on jo naurettavaa."
mummo täältä kaakonkulmalta, ja ihmettelen todella suuresti, miksi niin monessa yliopistossa puhutaan vielä Suomea. Kun ruotsi kuitenkin on todettu kaikkein parhaaksi kieleksi aina Kimmo Sasia ja Pasilaa myöten! Pasilastakin ulostetaan vain suomenkielisiä duunareita ja palkataan ruotsalaisia tilalle. Eikö se todista, miten tärkeä ruotsin kieli on Suomessa?
Helsingin yliopiston kanslerin päätöksellä ruotsinkielisten opiskelijoiden kiintiötä nostettiin 50 % eli 20:stä 30:een. Oikeustieteen opiskelijoiden ainejärjestö Pykälä ry kanteli kiintiön kasvattamisesta oikeuskanslerille.
Yhdistyksen mielestä ei ole oikein, että ruotsinkielinen pyrkijä voi päästä oikeustieteelliseen tiedekuntaan jopa kuusi pistettä heikommalla pistemäärällä kuin suomenkielinen. Lukuisilta suomenkielisiltä evätään siten heille kuuluva opiskelupaikka, Pykälä ry totesi.
Pykälä ry korosti, että jo ennen kiintiön kasvattamista noin kymmenen suomenkielistä pyrkijää menetti joka vuosi opiskelupaikkansa ruotsinkielisille. Lisäksi lähes 200 karsiutunutta suomenkielistä pyrkijää sai enemmän pisteitä kuin heikoin opiskelupaikan saanut ruotsinkielinen.
Oikeuskansleri Jorma S Aallon mielestä päätöstä voidaan arvostella: "Hallitusmuodon yhdenvertaisuusperiaatteen valossa voidaan arvioida, että pääsykokeen erillinen kiintiö, joka perustuu vain kielitaitoon sellaisenaan, loukkaa kiintiöön kuulumattoman oikeutta yhdenvertaiseen kohteluun", Aalto toteaa.
Vaasan seudulla oppisopimuksia vain ruotsinkielisille:
Äidinkieli ratkaisee Vaasan ympäristössä, pääseekö koulunsa päättävä alle 25-vuotias nuori oppisopimuksen kautta jatkokoulutukseen.
Ruotsinkielisten kiintiö on 60 prosenttia alueen oppisopimusten määrästä. Vaasassa suomenkielisten kiintiö täyttyy jo vuoden vaihteessa. Nyt kun koulut ovat loppumassa ja nuoria työntyy sopimusmarkkinoille, on kiintiössä varaa vain ruotsinkielisille.
"Äidinkieli ei saisi olla este sopimusten solmimiselle", arvostelee Vaasan alueen koulutustarkastaja Carita Puro. Vaasalaiset haluaisivat yhdistää eri kiintiöt tai edes muuttaa niiden määriä. Opetusministeriön vastaus tiedusteluun on ollut kielteinen.
Montako netin kielipolitiikka-palstaa on lakkautettu neljän viime vuoden aikana? Itse en ole pysynyt laskuissa mukana - ainakin yli kymmenen on omassa muistissa.
Silmiinpistävää kaikkien palstojen lopettamisessa on ollut se, että mitään selitystä niiden lopettamiselle ei ole annettu.
No, jokainen toki tietää mistä kenkä puristaa - ja kenen kenkä.
Nykyistä kielipoliittista linjausta pakkoruotseineen on vaikea, lähes mahdoton loogisesti ja moraalisesti Suomen kansalle perustella.
Suomen ruotsalaisuusaktivistit tietävät tämän, ja heille olisikin kauhistus, jos suuri yleisö rupeaisi ihan tosissaan peräämään suomenkielisen enemmistön oikeuksia ja enemmistön kannalta oikeudenmukaisempaa kielipolitiikkaa. Siksi kaikki kriittinen julkinen keskustelu pitää vaientaa.
Kansan huomio ei missään tapauksessa saa kohdistua Suomen kielipoliittisiin epäkohtiin.