Olen jo vuosien päivät haaveillut anoreksiasta. Tiedän sen voivan johtaa kuolemaan ja vakaviin sairauksiin helposti, mutta silti.
En kuitenkaan ole anorektikko, vaan ihan normaalipainoinen, painoindeksin mukaan hivelen alarajaa normaalipainolle, mutta silti vyötäröni on iso ja minulle jopa on sanottu suoraan että olen pönäkkä..
Nyt en ole viikkoon syönyt muuta kuin kasvisravintoa ja ruuan määrää olen vähentänyt kun olen totutellut kehoani pikkuhiljaa näläntunteeseen. Paino on pudonnut neljä kiloa, josta olen tyytyväinen. Minusta vain on kaunista kun luut paistavat ihon läpi eikä rasvasta ole tietoakaan.. olen vaikka valmis kuolemaan paljon nuorempana kuin voisin elää, kunhan eläisin lyhyen aikaa onnellisen elämän tikkuna.
Onko muita luurankojen ihailijoita, ihmisiä jotka eivät ole anorektikoita mutta haluaisivat olla vaikka siitä kärsisivätkin? Olen oikeastaan jopa alkanut nauttia itseni kiusaamisesta vaikka se kostautuu masentuneisuutena l:
En kuitenkaan ole anorektikko, vaan ihan normaalipainoinen, painoindeksin mukaan hivelen alarajaa normaalipainolle, mutta silti vyötäröni on iso ja minulle jopa on sanottu suoraan että olen pönäkkä..
Nyt en ole viikkoon syönyt muuta kuin kasvisravintoa ja ruuan määrää olen vähentänyt kun olen totutellut kehoani pikkuhiljaa näläntunteeseen. Paino on pudonnut neljä kiloa, josta olen tyytyväinen. Minusta vain on kaunista kun luut paistavat ihon läpi eikä rasvasta ole tietoakaan.. olen vaikka valmis kuolemaan paljon nuorempana kuin voisin elää, kunhan eläisin lyhyen aikaa onnellisen elämän tikkuna.
Onko muita luurankojen ihailijoita, ihmisiä jotka eivät ole anorektikoita mutta haluaisivat olla vaikka siitä kärsisivätkin? Olen oikeastaan jopa alkanut nauttia itseni kiusaamisesta vaikka se kostautuu masentuneisuutena l:
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mulla on anoreksia, aivan mahtavaa olla näin laiha, osastollakin jopa, siellä vaeltelin ylisuuressa aamutakissa kevyesti kuin haamu. Ruuan pakottaminen aiheutti kauheat ripulit, ei varmaan sovi ruoka mulle, voivoi ei kannate kai syödä, eiks se ole sama kuin allergia? ei saa syödä sitä mitä ei kestä.
Painoindeksi on hurjat 14! Miten sitä onkaan näin paksu vaikka on laiha. Sydärinkin olen meinannu saada, eli meinasin kuolla alta kakskymppisenä. Näkö on suonontunut ihan hulluna, tissitkin katos melkein kokonaan. Saanko lapsiakaan? Tärisin, vapisin ja tukka lähti aikas reippaasti, iho kuivui. Mutta olempa laiha, sehän tärkeintä oli, sitä kun OLI niin helvetin tyhmä.
Totuus:
Nyt Olen kovaa vauhtia toipumassa, ymmärsin viimein ja kasvoin aikuiseksi, näytän jo kilojen kertyessä melko hyvältä, sain jopa mallin työni takaisin, en kuollu vaikka joskus sitä toivoin, olen laiha ja aion pysyä, mutta tälläkertaa se on kaunista.
Mies ystävä kävi suutelemassa niskaani, en halunnut näyttää tekstiäni, se niin rakastaa ja arvostaa saavutustani, oli laittanut katkarapu pastasalaatti kun tietää että syön terveellisesti, hänkin toivoo minun vielä toipuvan täysin, kiitos hänen ymmärtäväisyyden.
ÄLÄ toivo tätä itsellesi, vaikka mikä minä olen saman läpikäyneenä sanomaan, mutta elämässä jäisi liikaa asioita mitä kaipaa.
kyllä oli niin sairaan siistiä, kun vietiin ambulanssilla sairaalaan, ja minä tärisin ja vapisin, enkä pysynyt jaloillani vaan heti kun sairaalan ovet suljettiin takanani tasapaino petti ja minut raahattiin huoneesseeni. olin vuoden pakkohoidossa. kaikkein kivointa oli ehkä kun kuusi hoitajaa yritti yhtäaikaa laittaa minulle nenämahaletkua, minä huusin potkin syjin ja kiroilin. ja se oli aika rumakin vielä. tuossa nenässä sellainen letkunpala teipattuna. ei ainakaan kenellekään käynyt epäselväksi mitä sairastin kun kävelin kaupungilla. aika huimaa euforian tunnetta on myös pyörtyä kolme kertaa peräkkäin jolloin sinut joudutaan kantamaan sänkyyn ettet pyörtyisi enää neljättä kertaa. kun taju ei vaan pysy.
minäkin paranin, painoltani. en mieleltäni. haluaisin tietenkin olla viela laiha, mutta tuota vuotta en haluaisi enää koskaan takaisin. en koskaan. se oli elämäni helvettiä. toivottavasti kenenkään ei tarvitse kokea samaa vain ymmärtääkseen seuraukset.
... aloin itkemään kuin luin äskeisen viestin.
toivavasti voit jo paremmin. jakselemisia sinulle!
voin jo paljon paremmin. anorektinen olen yhä mieleltäni, mutten ulkoisesti. kovasti yritän koko ajan laihduttaa, mutta järkevästi, sillä ikinä en enää halua kokea sitä mitä minä jouduin vuoden aikana kokemaan. pakkosyöttöjä, lukittuja ovia, ilkeitä hoitajia, syyllistämistä, kiristystä, turhia
aneluja...
toivon niin, että te ihmiset ymmärtäisitte ajoissa oman tilanteenne vakavuuden. anoreksia on sairaus, jolla on vakavia seurauksia. minun sydämeni olisi pettänyt jos minua ei olisi pistett letkuihin. ja tänään olen onnellinen siitä että elän.
helvetti mua viehättää tossa tekstissä?
oon tosi, tosi pahoillani että oot joutunu kokemaan tollasta ja hienoa jos voit jo paremmin, mutta mua toi viehättää aivan älyttömästi. siis osasto yms.
tiiän et oon sairas mieleltäni mut nyt säikäytin jo itteniki ton takia..:s
minustakin oli hienoa joskus jos olisi joutunut osastolle, koska silloinhan olisin todellinen anorektikko. mutta totuus räjähti päin kasvoja: en ehtinyt edes kauan sairastaa ja nauttia laihuudestani kun minut jo raahattiin suljetulle. ja sen sairaalan yksi ainoa tavoite on: lihottaa. ennen ei sieltä ulos pääse. vittumaista. kaikki utopistiset kuvitelmat sairaalasta kaikkosivat kyllä saman tien. olihan se kokemus. olen paljon rikkaampi kuin ennen, tutustunut mielenkiintoisiin ihmisiin ja sairauksiin. ennenkaikkea omaan sairauteeni. saanut kantapään kautta kokea mitä se saa aikaan. ne veivät minulta anoreksiani, josta minä vieläkin haaveilen, mutta muuten en olisi enää elossa.
toivottavasti pystyt puhumaan jollekin tunteistasi, sillä ne eivät kuulosta kovin terveiltä. olisi hyvä jos saisit puhua jollekin aikuiselle ja saisit uusia näkökulmia itsellesi. ehkä sitten joskus huomaat kuinka sairaita omat ajatuksesi ovat olleetkaan. tsemppiä!
minäki haluaisin olla sellanen kunnon tikku, en ihan sellanen niinku luuranko luuranko, mut et luut näkyis kuitenki, omasta mielestäni se on kaunista. Sairastan kyllä anoreksiaa, ja olen alipainoinen BMI:n mukaan, mutta olen kuitenkin ulkoisesti normaalin näköinen. Olen nyt paastolla ja haluaisin että painoni tippuisi väh 32kg. nyt olen mitoiltani 157/42, jännittää vaan miltä lopputulos näyttää :P
http://lasiluuranko.suntuubi.com/?cat=11&img=433
tuollainen haluaisin olla :)