OINONEN: EU:STA VOI EROTA
Nyt se on sitten alkanut, nimittäin Euroopan Unionin uuden perustuslain eli
Lissabonin sopimuksen käsittely. Jokainen ymmärtää, että EU:n nykyinen yhteinen
valuutta, parlamentti ja armeija ovat toimineet savisena kivijalkana, joiden
päälle nyt aiotaan rakentaa Euroopan liittovaltio -niminen huojuva talo.
Tähän taloon ollaan tekemässä seiniä ja ikkunoita luomalla unioniin
ulkopoliittiset elimet. Samalla luodaan määräenemmistöihin perustuva
päätöksentekojärjestelmä. Taloon tulee myös ovi, jonka avaamalla unionista
pääsee pois. Euroopan unionista voi siis erota. Onneksi!
Suomella on yllin kyllin esimerkkejä ongelmista ajaa etujaan, osittain liian
myötäilevän hallituksemme takia. Uuden sopimuksen myötä edellytykset ajaa
asioitamme tulisivat heikkenemään entisestään.
MILLAISTA DEMOKRATIAA?
Enemmistöpäätös on demokratiaa, mutta kysynpä vain millaista demokratiaa, kun
sitä sovelletaan kansainvälisesti niinkin eripuraisella mantereella kuin
Euroopassa. Olemmeko todellakin valmiit antamaan käytännön päätösvallan Suomea
koskevissa asioissa vieraille valtioille?
Tulevaisuudessa nykyisen Euroopan unionin kuusi suurinta maata voisivat
parlamentissa päättää asioista keskenään, kaikkien unionin jäsenmaiden puolesta.
Vaikka euromeppien paikat on jaettu Brysselin politbyroossa poliittisten
suuntausten mukaisesti, esimerkiksi Saksan lähes sata edustajaa puhaltavat
tarvittaessa yhteen hiileen. Siinä vaakakupissa ei Suomen tusina edustajaa
vaikuta kovinkaan paljoa.
Edellisen perustuslain kaatuminen Ranskassa ja Hollannissa pidetyissä
kansanäänestyksissä pelästytti euromaanikot. Jotain oli tehtävä. Niinpä
päätettiin epäileväisen kansan uunottamiseksi muuttaa perustuslakisopimuksen
nimi Lissabonin sopimukseksi ja muokata sisältöä. Tuloksena on sillisalaatti
josta ei ota selvää Erkkikään.
VERI PUNNITAAN
Helmikuun lopussa pidettiin Helsingin yliopistossa seminaari, jonka aiheena oli
Lissabonin sopimus ja sen tuomat muutokset. Luennoitsijat myönsivät, etteivät
täysin ymmärrä tämän sopimuksen sisältöä. Arvon kollegat. Jos sopimusta eivät
ymmärrä oppineet oikeustieteilijätkään, niin miten mahtaa olla meidän
kansanedustajien laita?
Muutamien viikkojen sisällä tämän salin niin sanottu veri punnitaan. Silloin
katsotaan, onko teillä edustajilla kanttia puolustaa Suomen
itsemääräämisoikeutta, vai oletteko valmiit luovuttamaan sen lopullisesti pois?
Onko puolueilla edes kanttia antaa yksittäisten kansanedustajiensa päättää
itsenäisesti oman tunnon kysymyksenä Lissabonin sopimuksesta, vai
varmistetaanko sopimuksen läpimeno jälleen kerran saneluun perustuvalla
puoluepoliittisella ryhmäkurilla?
MIKSI EI KANSANÄÄNESTYSTÄ?
Lopuksi usein kansan keskuudesta esitetty kysymys: Miksi sopimuksesta ei pidetä
kansanäänestystä? Nöyryyttääkö hallitus kansalaisia epäämällä heiltä
mahdollisuuden sanoa oman mielipiteensä, ja pitääkö hallitus suomalaisia niin
hölmöinä, etteivät he kykene äänestämään sopimuksen puolesta tai vastaan?
Perussuomalaiset eivät tule äänestämään perustuslakisopimuksen hyväksymisen
puolesta.
--
Lisätietoja:
[email protected]
puh. 050-512 2472
Nyt se on sitten alkanut, nimittäin Euroopan Unionin uuden perustuslain eli
Lissabonin sopimuksen käsittely. Jokainen ymmärtää, että EU:n nykyinen yhteinen
valuutta, parlamentti ja armeija ovat toimineet savisena kivijalkana, joiden
päälle nyt aiotaan rakentaa Euroopan liittovaltio -niminen huojuva talo.
Tähän taloon ollaan tekemässä seiniä ja ikkunoita luomalla unioniin
ulkopoliittiset elimet. Samalla luodaan määräenemmistöihin perustuva
päätöksentekojärjestelmä. Taloon tulee myös ovi, jonka avaamalla unionista
pääsee pois. Euroopan unionista voi siis erota. Onneksi!
Suomella on yllin kyllin esimerkkejä ongelmista ajaa etujaan, osittain liian
myötäilevän hallituksemme takia. Uuden sopimuksen myötä edellytykset ajaa
asioitamme tulisivat heikkenemään entisestään.
MILLAISTA DEMOKRATIAA?
Enemmistöpäätös on demokratiaa, mutta kysynpä vain millaista demokratiaa, kun
sitä sovelletaan kansainvälisesti niinkin eripuraisella mantereella kuin
Euroopassa. Olemmeko todellakin valmiit antamaan käytännön päätösvallan Suomea
koskevissa asioissa vieraille valtioille?
Tulevaisuudessa nykyisen Euroopan unionin kuusi suurinta maata voisivat
parlamentissa päättää asioista keskenään, kaikkien unionin jäsenmaiden puolesta.
Vaikka euromeppien paikat on jaettu Brysselin politbyroossa poliittisten
suuntausten mukaisesti, esimerkiksi Saksan lähes sata edustajaa puhaltavat
tarvittaessa yhteen hiileen. Siinä vaakakupissa ei Suomen tusina edustajaa
vaikuta kovinkaan paljoa.
Edellisen perustuslain kaatuminen Ranskassa ja Hollannissa pidetyissä
kansanäänestyksissä pelästytti euromaanikot. Jotain oli tehtävä. Niinpä
päätettiin epäileväisen kansan uunottamiseksi muuttaa perustuslakisopimuksen
nimi Lissabonin sopimukseksi ja muokata sisältöä. Tuloksena on sillisalaatti
josta ei ota selvää Erkkikään.
VERI PUNNITAAN
Helmikuun lopussa pidettiin Helsingin yliopistossa seminaari, jonka aiheena oli
Lissabonin sopimus ja sen tuomat muutokset. Luennoitsijat myönsivät, etteivät
täysin ymmärrä tämän sopimuksen sisältöä. Arvon kollegat. Jos sopimusta eivät
ymmärrä oppineet oikeustieteilijätkään, niin miten mahtaa olla meidän
kansanedustajien laita?
Muutamien viikkojen sisällä tämän salin niin sanottu veri punnitaan. Silloin
katsotaan, onko teillä edustajilla kanttia puolustaa Suomen
itsemääräämisoikeutta, vai oletteko valmiit luovuttamaan sen lopullisesti pois?
Onko puolueilla edes kanttia antaa yksittäisten kansanedustajiensa päättää
itsenäisesti oman tunnon kysymyksenä Lissabonin sopimuksesta, vai
varmistetaanko sopimuksen läpimeno jälleen kerran saneluun perustuvalla
puoluepoliittisella ryhmäkurilla?
MIKSI EI KANSANÄÄNESTYSTÄ?
Lopuksi usein kansan keskuudesta esitetty kysymys: Miksi sopimuksesta ei pidetä
kansanäänestystä? Nöyryyttääkö hallitus kansalaisia epäämällä heiltä
mahdollisuuden sanoa oman mielipiteensä, ja pitääkö hallitus suomalaisia niin
hölmöinä, etteivät he kykene äänestämään sopimuksen puolesta tai vastaan?
Perussuomalaiset eivät tule äänestämään perustuslakisopimuksen hyväksymisen
puolesta.
--
Lisätietoja:
[email protected]
puh. 050-512 2472
Vastaukset 4
Vanhimmat
Oinosen jutusta saa sen kuvan, että EU:n parustuslain hyväksyminen vasta tekee EU:sta eroamisen mahdolliseksi. Kuitenkin EU:sta voi erota muutenkin.
kuinka vaikeaa se on.
"- Kuolemanrangaistus voisi uhata valtionvihollisia, EU kriittisiä mellakoita, tai vallankumouksellisia tahoja.
(Lissabonin sopimukseen on lisätty muutamia kohtia koskien kuolemanrangaistusta.
"except in the case of war, riots, upheaval.")
Tämä on se määritelmä joka sallii kuolemanrangaistuksen Euroopan Unionissa, tämä lukee suoraan Lissabonin sopimuksessa. Käytännössä erittäin laaja käsite, se voidaan ulottaa myös oppositioon joka myöhemmin haluaa erota unionista, minkäänlainen "upheaval" ei ole sallittua. EU vastaisesta mielenosoituksesta voi saada kuolemantuomion, sillä "riots" toiminta, eli mellakat ja mielenosoitukset kielletään. "
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=500000000000002&conference=664&posting=22000000034461849
jota nämä asiantuntijat eivät täysin ymmärrä :)
EU:sta vapautuminen on elinehto terveemmälle talouspolitiikalle. Itsetarkoitus ei saa olla varojemme kasaaminen muutamälle ökylle Suomessa sen paremmin kuin niiden kasvava luovuttaminen ulkomaillekaan.