Hieman ihmettelin tuota viimeisimmän Tekniikanmaailman (7/08) energiateemanumeron kertomaa kodinlaitteiden lämmitysenergian tuotosta ja sen hyödyntämisestä talon lämmityksessä. Erityisesti taisi kyse olla energiansäästölamput vs. normaalit hehkulamput. Jutun mukaan tuo hukkaenergia joka laitteista syntyy ei oikein tulisi tehokkaaseen käyttöön talon lämmityksessä.
Voikohan asia olla ihan näin sillä ainakin meillä veikkaisin, että tuosta hukkaenergiasta siirtyy leijonanosa talon lämmitykseen. Ongelmana taitaa olla ainakin jutun mukaan se, että lämpö tulee "väärään paikkaan", mutta kyllä kai koneellinen ilmanvaihto aika hyvin pyörittää talon ilmaa katonrajasta ja vitten se kuitenkin päätyy lopuksi LTO-laitteen kautta lämmitettynä korvausilmana taloon. Myös kaikki alakerrassa syntyvä lämpö, joka nousee katonrajaan tulee hyödynnetyksi yläkerrassa.
Voikohan asia olla ihan näin sillä ainakin meillä veikkaisin, että tuosta hukkaenergiasta siirtyy leijonanosa talon lämmitykseen. Ongelmana taitaa olla ainakin jutun mukaan se, että lämpö tulee "väärään paikkaan", mutta kyllä kai koneellinen ilmanvaihto aika hyvin pyörittää talon ilmaa katonrajasta ja vitten se kuitenkin päätyy lopuksi LTO-laitteen kautta lämmitettynä korvausilmana taloon. Myös kaikki alakerrassa syntyvä lämpö, joka nousee katonrajaan tulee hyödynnetyksi yläkerrassa.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Suomessa vähän niin ja näin.
Silloin kun ei tarvita lämmitysta ei myöskään tarvita valoa, karkeasti sanottuna. Myöskään näiden ympäristövaikutkset ei tunneta (valmistus ja ovat käytön jälkeen ongelmajätettä, kaikki vie enemmän energiaa). Eri asia jossakin etelässä jossa ei tarvitse lämmitystä ollenkaan.
Olen samaa mieltä kanssasi että valaistuksen lämmitysvaikutukset usein aliarvioidaan, ainakin virallisesti. Kaikki sähkölaitteet tuottavat lämpöä joka aika suoraan lämmittää asuntoa, ei voida sanoa että on väärässä paikassa, sen verran aina ilma liikkuu että lämpökin siirtyy.
Esim. Motivan laskurit ovat aika pahasti päin mäntyä, kaikki tuntemani okt-asujat kuluttavat vähemmän kuin laskurit, ovatkohan laskurit ottaneet huomioon hukkalämpö ollenkaan? Jos käytän paljon uunia tai katon paljon telkkaria, se on suoraan muusta lämmityksestä pois.
> Kaikki sähkölaitteet tuottavat lämpöä joka aika suoraan lämmittää asuntoa, ei voida sanoa että on väärässä paikassa, sen verran aina ilma liikkuu että lämpökin siirtyy.
Ehhehee. Sittenhan 1 ainoa lämpöpatteri keskellä taloa on täysin riittävä ratkaisu.
> Esim. Motivan laskurit ovat aika pahasti päin mäntyä, kaikki tuntemani okt-asujat kuluttavat vähemmän kuin laskurit, ovatkohan laskurit ottaneet huomioon hukkalämpö ollenkaan?
Laskureissa käytetään aina suositusten mukaisia ilmanvaihtomääriä, jolloin ilmanvaihdon energiankulutus olisi aika iso, luokkaa 30 %. Todellisuudessa asukkaat käyttävät ilmanvaihtoa pääosin minimi=poissaoloteholla jatkuvasti, usein melun tai veto-ongelmien (kon. poistosta puhuttaessa) johdosta, millä saa aikaiseksi aika reilun säästön laskurien lupaamaan kulutukseen verrattuna. Ja tuppaapa yleensä laskuista "unohtumaan" myös joko taloussähkö tai polttopuut, joilla on katettu osa lämmöntarpeesta.
"ovatkohan laskurit ottaneet huomioon hukkalämpö ollenkaan?"
Monissa laskureissa lämmitysenergan määrä ei muutu miksikään vaikka laittaisi laskuriin tuhat kotitietokonetta.
>Ehhehee. Sittenhan 1 ainoa lämpöpatteri keskellä taloa on täysin riittävä ratkaisu.
Aivan, esim. leivinuuni...
> Ehhehee. Sittenhan 1 ainoa lämpöpatteri keskellä taloa on
> täysin riittävä ratkaisu.
No, itselläni näin kyllä on... Tasan yksi lämpöpatteri, keskellä taloa. Lämmittää kaikki makuuhuoneet, olohuoneen, keittiön, eteisen, pukuhuoneen, pesuhuoneen, saunan ja vessan.
Ulkovarastossa ja autotallissa on omat patterinsa, niissä kun ei ole sama ilmakierto kuin asuintiloissa.
Meillä muuten ainakin sekä lämmitykseen käytetty sähkö, että taloussähkö menevät samassa laskussa. Saunaa lämmitetään puilla, ja kai siitä lämmöstä osa palautuu sisäänkin, vaikka ulos tuolta ilma viedäänkin (lto:n kautta siis).
Ilma liikkuu. Varsin ripeästikin meillä. Yksi patteri tällöin todellakin riittää ja taloussähkön tuottama lämpö voidaan hyvin hyödyntää. :)
Hukkalämmön ongelmia on ainakin:
- lämmittää vuoden ympäri, hyödyttää vain lämmityskaudella, eli sitä vähemmän aikaa mitä paremmin eristetty talo
- voi johtaa jäähdytystarpeeseen kesällä, jolloin kokonaisenergiankulutus karkaa äkkiä tosi isoksi
- on varsinaista lämmitysenergiaa kalliimpaa, paitsi jos talossa on suora sähkölämmitys ja 1-tariffisähkö
- hukkalämmön tuotto voi olla epäoptimissa paikassa (tosin tällä ei kyllä pitäisi olla väliä ainakaan matalaenergiatalossa, kun lämpö leviää sisällä paljon nopeammin kuin karkaa seinien läpi ulos)
- hukkalämmön tuotto voi olla paikassa, jossa lämmityksen termostaatti ei reagoi siihen, jolloin kokonaislämpötila nousee, mikä hukkaa energiaa (ja jos termostaattia vääntää pienemmälle niin sitten tulee kylmä kun laittaa sähkölaitteen pois päältä ja hukkalämpö loppuu)
Nuo ihan hatusta, mitä mieleen tuli.
Eli lopputulos on, että koko vuotta arvioiden taitaa aika iso osa sähkölaitteiden tuottamasta lämmöstä mennä täysin hukkaan. Eli on järkevää minimoida laitteiden energiankulutus, sillä tavalla säästää aina energiaa vuositasolla.
Jos haluaa maksimoida hetkelliset lämmönlähteet(sähkölaitteiden hukkalämpö, aurinko, ihmiset, takka...), niin itse lämmityksen pitäisi olla mahdollisimman vähän varaava (siis jotain muuta kuin paksuun varaavaan betonilaattaan valettu lattialämmitys), mutta talon sisärakenteiden muuten mahdollisimman massiivisia (jotta ne pystyvät varaamaan hetkellistä lämpöenergiaa). Ja tietysti paras mahdollinen LTO.
"- lämmittää vuoden ympäri, hyödyttää vain lämmityskaudella, eli sitä vähemmän aikaa mitä paremmin eristetty talo"
Suomessa on pimeät talvet ja valoisat kesät, valaistuksesta ei siis juurikaan tule hukkalämpöä, vaan pelkästään hyötylämpöä.
" voi johtaa jäähdytystarpeeseen kesällä, jolloin kokonaisenergiankulutus karkaa äkkiä tosi isoksi"
Kaliforniassa tuo on ongelma, ei Suomessa, jossa on vain kylmää ja helvetin kylmää.
Ei pitäisi purematta niellä kaikkia ideoita jotka on keksitty etelän maissa.
Käytännössä kaikki valaistuksen tuottama lämpö mitä syntyy ehkä välillä huhti-lokakuu (riippuu talosta ja muusta hukkalämmöstä) on hukkalämpöä. Jokainen watti jonka sen ajan valaistuksen sähkönkulutuksesta saa vähennettyä on säästöä.
Teillä ehkä asutaan pimeässä, mutta ainakin meillä joudutaan tuonakin aikana valoja käyttämään.
Olet myös jäähdytyksen suhteen eri linjoilla kuin aika monet (en sano että useimmat, mutta monet) muut. Kyllä noita LTO-koneita yllättävän monet käyttää Suomessakin, vaikka kuinka olisi kylmää (vaikka vain 25C) ulkona. En sitten tiedä mistä ne hellelukemat sisätiloihin kesällä tulee heillä... Tulisko sitten sähkölaitteiden hukkalämmöstä? ;-)
Itsekin olen kyllä sitä mieltä, että jos ei ole sairas/vanhus, niin aktiivinen jäähdytys on ihan turhaa ökyilyä ympäristön kustannuksella Suomessa... Mutta moni on eri mieltä, varmaan varsinkin ne joilla on paljon sähkösyöppöjä laitteita asunnossaan....
Älä keskity niihin paukkupakkasiin, joiden aikana ylim. lämmönlähteet saadaan hyödynnettyä. Niitä ei etelässä montaa sataa tuntia vuodessa ole. 2/3-osaa ajasta junnataan nollan kieppeillä tai yli, jolloin koko talon lämmöntarve on hyvin pieni, pari kilowattia.
> Erityisesti taisi kyse olla energiansäästölamput vs. normaalit hehkulamput. Jutun mukaan tuo hukkaenergia joka laitteista syntyy ei oikein tulisi tehokkaaseen käyttöön talon lämmityksessä.
Näinhän se on. Tarpeen mukaan säätämättömien lämmönlähteiden energiasta menee talvellakin iso siivu hukkaan, koska nykyisissä, hyvin eristetyissä taloissa lämmitystarve on suurimman osan ajasta hyvin pieni.
Esim. yksittäisen huoneen lämmityksen mitoitusteho 500 W, kun ulkona on -26°C. Vuoden keskilämpötilassa (+4°C) lämmöntarve onkin enää 180 W, jonka kattaa jo
- tietokone näyttöineen
- 40" LCD/plasmatelkkari, parhaimmillaan tuplasti (isot plasmat 400 W)
- ikkunasta sisään puskeva auringon säteily helposti 2-3 kertaisesti
- 1-2 valaisinta, esim. 3x50 W halogeenispotti melkein yksinäänkin
- pari ihmistä
- jne.
Eli auringon paahtaessa sisään tai kun käytössä on useampia lämmönlähteitä (esim. tietsikka + valot päällä + pari ihmistä), lämpöä syntyy jo 3 kertainen määrä tarpeeseen nähden (ja teho riittäisi jopa -30°C pakkasille asti). Tällöin sisälämpötila nousee auttamatta (vaikka termostaatti kytkisi lämmityksen pois) ja
- osa ylim. energiasta varastoituu rakenteisiin myöhemmin hyödynnettäväksi MIKÄLI asukas hyväksyy lämpötilan nousun, eikä turvaudu ikkunatuuletukseen
- lämpöhäviöt ulkoilmaan kasvavat, 1 asteen nousu sisälämpötilassa kasvattaa häviöitä n. 5 %
Ja onhan taloissa aina kodinkoneita, esim. lämminvesivaraaja ja jääkaappi, jotka jatkuvaasti pukkaavat "ilmaislämpöä" sisään. Jääkaappipakastimen tyypillinen kulutus on 400 kWh/vuosi, joten sellainen lämmittää keskimäärin 1,1 kWh/d eli 46 W teholla, kattaen siis yksinään jo neljäsosan keittiön keskim. lämmöntarpeesta +4°C ulkolämpötilassa ja kaiken, kun ulkona on +17°C. Yleensä onkin ollut tapana laskea, että lämmitystarve loppuu em. lämpötilassa aurngon säteilyn ja näiden kodinkoneiden hoitaessa loput lämmöntarpeesta, mutta nykyisellä eirstystasolla & koneiden määrillä tämä taitaa tulla eteen jo alemmassa lämpötilassa.
Eikös valot ole yleensä päällä niissä huoneissa, joissa ihmiset oleskelee? Sehän on todellista täsmälämmitystä.
Samoin ihmiset itse on huoneissa joissa ihmiset ovat, ja näin toimivat kyseisen huoneen täsmälämmittiminä.
Tästä tosin seuraa se ongelma, että kun ihmisiä on huoneessa enemmän kuin nolla...kaksi (kesä...talvi), se hehkulampun täsmälämmitys on liikaa. Tällöin pitää joko laittaa valot pois ja olla luonnonvalossa/-pimeydessä, tai häätää liiat ihmiset pois huoneesta, tai avata ikkunaan että kalliilla sähköllä tuotettu liikalämpö saadaan poistettua, tai vähentää vaatteita (mikä tosin voi johtaa liikunnalliseen aktiviteettiin, jolloin ainakin tulee kuuma), tai vaan kärsiä kuumuudesta.