olen 45v dude ja sain kunnalliselta sektorilta
alustavan arvion,voi olla tai ei ole ad/hd,koska
ei tutkittavan mielestä häiritsevää,koska on
tottunut olemaan,elämään tietyllä tavalla.mutta,
voidaan kokeilla Efexor lääkitystä,jos kokee tarpeelliseksi.sen jälkeen päätetään,onko syytä
jatko tutkimuksiin....
minun ad/hd on rikkaus,ei ongelma,mutta työvoima viranomaiset haluaisivat asiasta diagnoosin,en
minä.siis,mitä hyötyä minulle on mahdollisesta
diagnoosista? eikö niitä ole tälläisessä 'vaivassa' niin monta kuin antajaansakkin? kenen puoleen kannattaa Turun suunnalla kääntyä? tuo kunnallinen,arvauskeskus arvio oli minusta mitätön,kunhan kävin kun työkkärin muijat sitä halusivat. ps.eikös tuota
Efexoria testaileminen,tuo vain ongelmia,pakki
menee sekaisin,uni ei tule ja ns.'viisari' ei värähdä?
alustavan arvion,voi olla tai ei ole ad/hd,koska
ei tutkittavan mielestä häiritsevää,koska on
tottunut olemaan,elämään tietyllä tavalla.mutta,
voidaan kokeilla Efexor lääkitystä,jos kokee tarpeelliseksi.sen jälkeen päätetään,onko syytä
jatko tutkimuksiin....
minun ad/hd on rikkaus,ei ongelma,mutta työvoima viranomaiset haluaisivat asiasta diagnoosin,en
minä.siis,mitä hyötyä minulle on mahdollisesta
diagnoosista? eikö niitä ole tälläisessä 'vaivassa' niin monta kuin antajaansakkin? kenen puoleen kannattaa Turun suunnalla kääntyä? tuo kunnallinen,arvauskeskus arvio oli minusta mitätön,kunhan kävin kun työkkärin muijat sitä halusivat. ps.eikös tuota
Efexoria testaileminen,tuo vain ongelmia,pakki
menee sekaisin,uni ei tule ja ns.'viisari' ei värähdä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
epäilyni osui oikeaan, eli olen ADHD, sain lääkityksen, tosin muun kuin masennuslääkityksen kuten sinä olet saanut, ja minua oikea lääkitys auttaa=)
En olisi ottanut tähän Efexoria tahi mitään muutakaan masennuslääkettä, ei niiden indikaatioina ole esim. ADHD.
Efexoria myös määrätään ADHD:hen.. varsinkin kun siihen liittyy masennusta.. suurempina annoksina vaikuttaa myös dopamiinia lisäävästi
Ihmettelen, mikä rikkaus se diadnoosi ADHD muka on? Perseestä koko elämä, kun on yritetty pärjätä, eihän ennenvanhaan sellaisisia asioita tutkittu.
Erittäin vaikeaa on työssä, kun ei ymmärrä asioita eikä jaksa keskittyä. Ja psyykenlääkkeitä olen syönyt parikymmentä vuotta muutenkin,ei niillä ihmeempää vaikutusta ole. Sivuvaikutuksia vahvemmilla niin paljon ettei niitä pysty syömään.
tutkimuksiin niin adhd lienee aika näkyvää.
Diagnooseista on aina se apu, että oppii itsestään jotain, eikä tarvitse niinkään ihmetellä mikä vaivaa.
Myös lääkitys on monille avuksi ja voi saada jopa kuntoutusta tai nuoret opiskeluapua.
Voi löytää vinkkejä arjesta selvitymiseen muiden kanssa pähkäillessä.
Mitä nuorempana diagnoosi tulee sitä enemmän siitä voi olla apua. Ellei sitten ole pösilöt vanhemmat tai opettaja.
Adhd:tä on monenlaista ja oireet ovat moninaisia. Myös lääkitys koitetaan löytää sopivaksi. Kaikki ei sovi kaikille.
Murrosikäisellä lapsellani on concerta-lääkitys. Niinä päivinä kun hän unohtaa sen ottaa, tulee opettajalta viestiä lapsen levottomuudesta, väsyneisyydestä, holtittomuudesta ja kiroilusta ja kaikenlaisesta vitt**lusta.
Hän on nyt seiskalla ja ainakin joulutodistus oli 8,6. Ekalla ja tokalla ennen diagnoosia hän oli koko ajan vaikeuksissa ja uhassa jäädä luokalleen.