Viaton

se alkuperäinen ruotsalainen raportti eikä esim. Tuulilasin artikkelia aiheesta. Siinä alkuperäisessä näkyy oikeasti mistä osa-alueesta 407:n tapauksessa oli kyse. Suomessa tuo osa-alue oli virheellisesti tulkittu koko raportin tulokseksi jostakin syystä. Lähinnä syynä heikkoon menestykseen tuolla ripustus osa-alueella on juuri veikattu joissa vuosimallissa esiintyneitä heikkoja ns. koiranluita.

ikinä nähneet livenä 407 etupään alatukivarren niveltä? Neulalaakeri JÄRJEN riemuvoitto alustanosissa.

te... kirjoitti:

ikinä nähneet livenä 407 etupään alatukivarren niveltä? Neulalaakeri JÄRJEN riemuvoitto alustanosissa.

Kannattaa tutustua autojen luotettavuuden osalta muihinkin ruotsalaisiin selvityksiin. Kyse on vakavista ja korjauksiltaan hinnakkaista moottorin, voimansiirron ja jäähdytysjärjestelmän vioista. Otanta on 1,8 miljoonaa ajoneuvoa. Ruotsissa on vakuutusjärjestelmä, jossa tällaisia vikoja varten on erillisen vakuutuksen käyttö mahdollinen. Meillä Suomessa ei tämän tyyppistä vakuutusta ole.

Katso tarkemmin linkistä:

http://www.lansforsakringar.se/privat/om_oss/press_och_media/fran_lf_gruppen/Documents/Maskinskaderapport.pdf

Japanilaisten ja korealaisten autojen laatu on hyvä, mutta Peugeot on varsin korkealla sijalla eurooppalaisten automerkkien joukossa. Peugeotin kaikki vuonna 2003 myydyt päämallit 206, 307 ja 607 olivat 20 parhaan joukossa. Merkkinä Peugeot oli 11 noin 35 eri merkistä. Yllättävästi eurooppalaisista merkeistä ”viattomimmat” Volvo, Skoda, Citroen ja Peugeot (diagrammi raportin sivulla 7), Taakse jäivät mm. BMW, Volkswagen ja Mercedes. Toisessa taulukossa (s.9) on korvattujen korjauskustannusten määrä merkeittäin. Peugeotin viat olivat enimmäkseen jäähdytysjärjestelmän vikoja.

Tilastossa kriteerinä on vahinkoprosentti sataa vakuutettua autoa kohden. Vakuutus on voimassa 8 vuotta tai 100.000 km.

Yllättävää oli muun muassa toisen PSA-merkin Citroenin hyvä menestys.

Minusta selvitys on varsin suuntaa-antava. Siinä ei keskitytä ns. katsastusvikoihin, jotka pääosin kohdistuvat valoihin, jarrujärjestelmään, ohjausjärjestelmään ja alustan ripustuksiin. Näissä tilastoissa, joihin useimmiten viitataan osoituksena Peugeotin huonosta laadusta, eivät sijoitukset ole siinä määrin korkeita kuin tuossa moottorivakuutusselvityksessä. Sinällään japanilaisten ja korealaisten autojen hyvä laatu on kiistaton.

Niin, tuon tutkimuksen tarkoittamat isot viat ovat kalliita korjata. .

Itse välttäisin sellaista autoa, joka olisi erityisen altis noille kalliille remonteille. Ainakin jos ei vakuutusturvaa olisi. Vakuutuksen vaikutus tulee Ruotsissakin esille varsinaisen myyjän takuuajan päätyttyä takuun ollessa ensisijaisen.

Täsmennyksenä todettakoon, että selvitys käsitteli vuosimalleja 1994–2002. Vakuutusyhtiön intressissä on selvittää vakuutusriskin selvittämiseksi vahinkoalttius. Vakuutusmaksun tulee olla vahinkoriskin mukainen. Ruotsissa on 1,8 miljoonaa näin vakuutettua ajoneuvoa ja tutkimusvuonna oli korvauspäätöksiä 5619 ja analyysi perustui tilastolliseen 1000 auton otantaan. Korvauspäätöksiä tehtiin noin 0,3 % osalta vakuutettujen autojen määrästä, mistä voisi sanoa autojen teknisen tason ja vaurioalttiuden - merkistä riippumatta - olleen kohtuullisen hyväksyttävällä tasolla.

Oma käsitykseni on, että autot alkavat koko ajan enemmän ja enemmän lähestyä toisiaan. Samoille pohjalevyille kootaan samojen alihankkijoiden komponenteista ja eri merkkien yhteisistä moottoreista yms. osista erimerkkisiä autoja. Laatuerot vähenevät tuotantolinjojen ollessa suuresti automatisoituja.

Pitkälti auton hankinta perustuu mielikuviin ja merkin antamaan kuvaan omistajastaan