Niin, siinäpä se kysymys. Tokihan alkoholi auttaa ko. vaivaan, mutta ei sitäkään aina viitsisi käyttää, haitat alkaa olla suuremmat kuin hyödyt.
Ja ei, bentsoja älkää ehdottako, uutta fyysistä riippuvuutta en ole vailla =)
Ja ei, bentsoja älkää ehdottako, uutta fyysistä riippuvuutta en ole vailla =)
Vastaukset 11
Vanhimmat
Joskus se auttaa ja joskus se taas ei auta. Se riippuu ihan henkilöstä ja/tai tilanteesta. Jos esim. kotona ollessa on jännittynyt olo niin silloin se auttaa melkein aina. Mutta jos taas kärsii sosiaalisesta jännittyneisyydestä, niin silloin se ihan ihmisestä riippuen joko auttaa tai pahentaa. Tämä voi olla myös samalla ihmisellä ihan tilanne kohtaista, vaikka olisikin sosiaalisesta jännittyneisyydestä kyse.
Eli ainoastaan kokeilemalla tietää, auttaako se omalla kohdalla jännittyneisyyteen.
Voi laukausta jännityksen, voi lisätä sitä.. Kuin kolikkoa heittäisi. Tottuneella ehkä helpommin lievittää jännitysoireita.
On hankala selittää sitä kuinka se samanaikaisesti voi (nousuvaiheessa) nostaa pulssia ja rentouttaa. Kireyden kylläkin poistaa helposti ja lihakset rentoutuvat hyvin, jos venyttelee vaikutuksen alaisena ja venyvyys paranee. Estoja se voi lisätä ja hamputellut tajuaa usein hyvin oman heikentyneen suorituskykynsä toisin kuin humalainen ja saattaa siksi yllättävissä sosiaalisissa tilanteissa ja julkisilla paikoilla olla hieman hukassa. Tottumus määrittelee myös paljon näitä seikkoja sekä seura ja ympäristö. Hyvässä seurassa juttu luistaa ja jännitys katoaa helpommin.
Ja vaikutuksen laskiessa rentoutuneisuus lisääntyy ja voi helposti muuttua ihan väsymykseksi.
Ei sun jännittämisen takia kannata huumeita tai viinaa alkaa käyttämään.
mä suosittelen että menet ihan reilusti lääkärin puheille ja kerrot mistä kenkä puristaa, voit olla ihan varma ettet ole ensimmäinen joka siellä käy. tämmöseen soaiaaliseen jännittämiseen on olemassa lääkkeitä jotka ei aiheuta riippuvuutta joten älä edes ajattele huume/viina vaihtoehtoa niillä tilanne vain pahenee.
Ketjun aloittajakin hyvin tietää mitä lääkkeitä sieltä lääkäristä saa. Bentsot, SSRI:t ja neuroleptit kaikki aiheuttavat riippuvuutta. Ovat toki parempi vaihtoehto kuin alkoholi, mutta mikäli henkilöllä sattuu kannabis auttamaan niin paljon parempi vaihtoehto se on. Itselläni ei valitettavasti auta, joten joudun tarpeen tullessa turvautuun lääkkeisiin / alkoholiin.
Eestä se takkaa, musta se on valkonen, ota siitä sitten selvää.
edelleenkin suosittelen alkuperäiselle kysyjälle lääkärissäkäyntiä. tämmösten pönttö-sekaisin-vaikka-millä-töhnillä juttuja ei kannata ottaa kovinkaan vakavasti, ei todellakaan.
Heti oot tyrkyttämässä lääkkeitä.
En suosittele kannabista enkä alkoholia enkä lääkkeitä, koska kaikki noista ovat tajuntaan vaikuttavia "päihteitä".
suosittelen ennemminkin ilmaisutaidon kurssia esim kansalaisopisto etc.... Tai jtn, missä tulee jonkin asteinen pakko olla esiollä. Kummasti se jännittäminen katoaa.
Kannattaisi katsoa hieman dokkareita. USA
:ssa bentsoja määrättiin ujoille ja aroille ihmisille. Sivuvaikutukset olivat tietenkin mittavat ahdistusta masennusta, riippuvuutta. Sitä mitä bentsot nyt kaikille tekevät.
Suomessa edelleen saa bentsoja, arkuuden ja jännityksen poistamiseen. Mutta en todellakaan suosittele. Enkä muitakaan tajuntaan vaikuttavia aineita. Ne aina muuttavat aivokemiaa ja hinta siitä on kovempi mitä hyöty.
Bentsot ovat verrattavissa koviin huumeisiin.
Viinalla poistuu kyllä estoisuus, mutta tilalle tulee typeryys, joten nolaat vain itsesi, ja sitten pelkäät ja jännität aina vain enemmän. Olet sitten siinä kierteessä.
Bentsoilla pääset samaan, no sitten ole siinä kierteessä. Ne koukuttaa sut sitten niin että ahdistut ja jännität jo suunnilleen yksinoloa kotona ilman Lääkistystä. Joten ei hjyvä.
Kannabiskella skitsoot jo heti niin, ettet uskalla ovesta ulos astua.
Se on varmaan huonoin vaihtoehto. Tai no jos pokka riittää se on hemmetin hyvää siedätyshoitoa, jos uskallat ihmisten ilmoille savuissa. itse ainakin välttelen ihmisiä kuin ruttoa tuolloin. Ja voi olla ne jutut taas sitten aika noloja joita savuissasi höpötät ihmisille, eli päädyt samaan kuin alkoholilla ja bentsoilla. Eli eikun niskasta kiinni ja päihteettömästi eteenpäin.
Jos käyutät nykyisin alkoa tai jtn muuta runsaasti tai vähän, niin se aiheittaa sosiaalisia pelkoja sitten selvinpäin kohdata ihmisiä. joten suosittelen vähentämään kaikkea päihteiden käyttöä, niin löydät rohkeuden kohdata ihmiset paremmin.
Jos et ikinä ole syönyt lääkkeitä jännitykseen, eli toisin sanoen et tiedä piirun vertaa mistä puhut, niin pidä turhat spekulaatiot itselläsi. Ei niistä kukaan hyödy.
asioissa. Lääkäri ei ole todellakaan enää mikään kunnioitettava auktoriteetti "jumalhahmo" näissä mielenhallintaan liittyvissä asioissa.
Olet ilmeisen vanha ihminen, jolle lääkäri on kaiken tietävä j aseuraava jumalasta tai sitten vain liian kokematon.
Kaikki mieleen vaikuttavat aineet oli ne lääkkeitä tai päihteitä ovat ihmiselle pahasta.
Täällä on aika monta kokenutta, joilla huumekierre tai toisinsanoen lääkekierre on alkanut osaamattomasta lääkäristä.
Kuten itsellä. Sain onnettomuuden jälkeen selkäkipuihin panacodia. Johon lievästi koukutuin. No viekkareitahan siitä tuli. Samaan syssyyn oli henk. koht. elämässä vaikeuksia. Lääkäri määräsi rauhoittavia panacod riippuvuuden ja henk. koht. elämän hallintaan.
No niiillä ei kivut lähtenyt mutta, elämä tuntui siedettävältä muuten.
Työt ei siinä pöhnässä oikein sujuneet. Joten kohta oli päällä kevyttä mieliala lääkitystä.
Sitten sain viimein lähetteen oikeiaan psykiatriseen. siellä oli osaava lääkäri ajettiin kaikki lääkitys alas.
Tämä kallis lääkesekoilu maksoi minulle "kunnioituksen" menetystä työyhteisössä, mutaman ystävän.
Joten paikalliselta diileriltä, varmaan löytyy paremmat mömmöt kuin lekurilta ja niiden vaarat tunnetaan.
Mutta lääkkeiden vaaroja ei tunnu lääkäritkään tietävän.
Rauhoittavat lääkkeet ja unilääkkeet (lailliset)
Rauhoittavia aineita on käytetty kaikkina aikoina muihinkin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin. Lääkkeiden aiheuttamat päihdeongelmat ovat lisääntyneet erityisesti 1990-luvulla. Rauhoittavia lääkkeitä ja unilääkkeitä on säännöllisesti tarjolla katukaupassa. Niitä myydään ja tarjotaan päihdeongelmaisille, nuorille kokeilijoille ja psykiatrisille potilaille. Osa katukauppaan ajautuvista lääkkeistä on hankittu resepteillä ja osa on tuotu maahan laittomasti. Oleellista on, että useimpiin näistä aineista voi kehittyä riippuvuus siinä missä alkoholiin, nikotiiniin tai laittomiin huumeisiinkin.
Bentsodiatsepiiniriippuvuus
Vaikka bentsodiatsepiinit sopivat hyvin alkoholivieroitushoitoon, niiden käyttö tässä tarkoituksessa tulee rajoittaa vain muutamaan päivään. Liian usein alkoholiongelma muuttuu lääke- ja alkoholiongelmaksi eli sekakäytöksi. Kahdeksankymmentä prosenttia sekakäyttäjistä käyttää alkoholia pääasiallisena huumeena ja bentsodiatsepiineja ainakin aluksi pääasiallisesti krapulalääkkeenä. Koska bentsodiatsepiinien vaikutus kuitenkin on useimmiten pitkä aina 48 tuntiin asti, niiden käyttö voi helposti muuttua myös huumaavien ominaisuuksien suhteen sekakäytöksi (20 %:lla). Pieni osa käyttäjistä voi kehittyä lääkkeiden väärinkäyttäjiksi, jolloin käytetyt lääkemäärät ovat huomattavan suuria - satoja milligrammoja bentsodiatsepiineja päivittäin.
Erityisesti nuoret alkoholin ja huumeiden päihdekäyttäjät saattavat käyttää bentsodiatsepiineja humalan tehostamiseen. Tällainen käyttö voi vähitellen sietokyvyn lisääntyessä muuttua suurten bentsodiatsepiiniannosten väärinkäytöksi. Lyhytvaikutteisten bentsodiatsepiinien suonen sisäinen käyttökin on ajoittain mahdollista. Näihin aineisiin kuuluvat midatsolaami (Dormicum®), tematsepaami (Normison®, Tenox®), alpratsolaami (Xanor®, Alprox®, Alpraxolam®) ja klonatsepaami (Rivatril®). Myös diatsepaamia käytetään päihtymiseen, joskus jopa suonen sisäisesti. Suonen sisäisesti huumeita käyttävät yhdistävät bentsodiatsepiinien käytön henkilökohtaisen tilanteensa ja tarjonnan mukaan joko amfetamiiniin tai opiaatteihin, myös buprenorfiiniin.
Bentsodiatsepiiniriippuvuus kehittyy vähitellen 4-8 kuukauden kuluessa. Lyhytvaikutteisiin valmisteisiin kehittyy riippuvuus nopeammin. Matala-annosriippuvuutta esiintyy usein vanhuksilla, joilla on erilaisia somaattisia vaivoja, unettomuutta tai masennusta. Muita riskiryhmiä ovat kroonista ahdistusta potevat ja päihdeongelmaiset. Päihdeongelmaisilla matala-annosriippuvuus voi helposti muuttua korkea-annosriippuvuudeksi, jolloin käytetyt annokset ovat 10-100-kertaisia normaali annoksiin verrattuna.
Bentsodiatsepiiniriippuvuuden vieroitusoireet.
* Ahdistuneisuus, levottomuus, ärtyvyys, unihäiriöt
* Paniikki- tai pelkotilat
* Väsymys, heikotus, masennus
* Muistin ja keskittymiskyvyn häiriöt
* Epätodellisuuden tuntu
* Epäluuloisuus, harhaluulot, näköharhat
* Ruokahaluttomuus, pahoinvointi
* Päänsärky, lihassäryt, kivut
* Vapina, tärinä, hikoilu, huimaus
* Sydämentykytys, vatsavaivat
* Metallin maku suussa
* Ihon puutuminen tai pistely, valuvat ja polttavat tuntemukset
* Valonarkuus, näköhäiriöt
* Herkkyys äänille
* "Flunssankaltaiset" olotilat
* Herkkyys kosketukselle ja kivulle
* Kouristuskohtaukset
Bentsodiatsepiiniriippuvuus kehittyy hitaasti ja salakavalasti ja johtaa vain harvoin asosiaalisuuteen ja rikollisuuteen. Lääkeriippuvuus on vaikea diagnostisoida. Varhaisoireita ovat esimerkiksi lihaskrampit, korvien suhina, ahdistus, unihäiriöt, väsymys, heikotus ja masennus. Tyypillistä on vuosia jatkunut ja hiljalleen lisääntynyt rauhoittavien lääkkeiden käyttö.
Vuosia jatkuneen bentsodiatsepiinihoidon tai väärinkäytön äkillinen lopettaminen on vasta-aiheinen. Seurauksena voi olla vakava vieroitustila tajuttomuus- ja kouristuskohtauksineen. Vieroitusoireiden voimakkuus riippuu käytön kestosta, lääkemäärästä sekä käytetystä bentsodiatsepiinivalmisteesta. Potilaan hoito onnistuu parhaiten vakiintuneessa hoitosuhteessa. Lääkitystä vähennetään asteittain viikkojen tai muutaman kuukauden aikana. Vähentäminen tapahtuu tarkan sopimuksen mukaan esimerkiksi 10 % 1-7 päivän välein. Apteekkisopimuksen käyttö on suositeltavaa. Yleensä käytetään suhteellisen pitkävaikutteista valmistetta (diatsepaami tai oksatsepaami). Karbamatsepiinia (200 mg x 2) voidaan käyttää lihaskramppien vähentämiseen. Oma-apuryhmät ja kognitiiviset käyttäytymisterapiat joko yksilö- tai ryhmäohjelmana ovat hyviä tukihoitomuotoja. On syytä muistaa, että lääkityksen loppuessa voi alta paljastua psykiatrinen perussairaus, joka tulee myös hoitaa.
Bentsodiatsepiiniriippuvuuden hoito on usein vaikeaa ja hoitotulos epätyydyttävä. Tästä johtuen ennaltaehkäisyn merkitystä on syytä korostaa. Bentsodiatsepiineja ei tule määrätä potilaalle, jolla on tai jolla voidaan epäillä olevan päihdeongelma. Katkaisuhoidossa lääkitys tulee toteuttaa valvotusti ja lyhytaikaisena. Bentsodiatsepiineja ei tule määrätä potilaalle, jolla on persoonallisuushäiriö. Diagnoosin, johon lääkitys perustuu, tulee olla varma ja potilaan oireiden tulee olla riittävän merkittävät. Jokaista potilasta tulee informoida bentsodiatsepiinien vaaroista. Lääkemääräyksiin ei tule kirjoittaa automaattista uusintaa. Tuntemattomalle potilaalle ei tule uusia toisen kirjoittamaa bentsodiatsepiinireseptiä. Vaaratonta bentsodiatsepiinivalmistetta ei toistaiseksi ole vielä kehitetty.
http://therapiafennica.fi/wiki/index.php?title=L%C3%A4%C3%A4kkeet_ja_huumausaineet_p%C3%A4ihtein%C3%A4
kerro minkälaisissa tilanteissa jännittämistä koet ja mitä tapahtuu.