Yritän tässä juuri ymmärtää ja hyväksyä jotain. Jotain, jonka olen tiennyt jo pitkään. Sen, ettei sinulla ole lähimainkaan yhtä ikävä minua kuin minulla sinua. Sanoit joskus, että olet ajatellut minua, muttet koskaan ole ottanut oma-aloitteisesti yhteyttä, ja olet torjunut kaikki omat yritykseni ja kutsuni. Eipä kai siitä tarvitse suurempia johtopäätöksiä tehdä.
Olen pahoillani tästä. Luulin todella, että olisimme voineet olla edes kavereita, sen verran hyvin viihdyimme keskenämme aikoinaan. Toivon sinulle hyvää, ja itselleni toivon, että pääsen sinusta irti mahdollisimman pian.
Ehkä joskus törmätään, ehkä ei. Jos törmätään, toivottavasti se ei ole kovin vaivautunut hetki. Sitä en tahtoisi kummankaan tähden.
Olen pahoillani tästä. Luulin todella, että olisimme voineet olla edes kavereita, sen verran hyvin viihdyimme keskenämme aikoinaan. Toivon sinulle hyvää, ja itselleni toivon, että pääsen sinusta irti mahdollisimman pian.
Ehkä joskus törmätään, ehkä ei. Jos törmätään, toivottavasti se ei ole kovin vaivautunut hetki. Sitä en tahtoisi kummankaan tähden.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kun ikävöin jotain enemmän kuin mitään koskaan. Mutta en ole saanut mitään kutsuja oikeassa elämässä, joten pelkään turhaan. Johtuu kelloajasta... kerro silti, mistä päättelet että toinen ikävöi vähemmän? Mistä sinä sen tiedät? Ja onko tuo joku nainen vai mies?
Tiedän siitä, että hän alunperin lopetti yhteydenpidon. Minä pöljä olen sen jälkeenkin yrittänyt pitää yhteyttä ja olen pyytänyt olusille tms., mutta koskaan ei ole sopinut. Eiköhän tuo ole viimein aika todeta faktat ja antaa olla.
Naiselle tämä meni. Toivottavasti helpotti oloasi. :)
se, että kukaan täällä palstoilla kirjoitteleva ei ole se, joka lopetti yhteydenpidon. Täällä olemme me, jotka jatkoimme yhteydenpitoa vaikka yksin täällä. Ne, jotka lopetti yhteydenpidon, ovat jossain muualla. Mutta olen pahoillani puolestasi, toivottavasti kaikki kääntyy parhain päin.
Näinhän se on, kaipuun kohteet ovat muualla kuin täällä. Tai sitten kaipaavat jotain muuta näillä palstoilla. Sepäs olisikin ironista.
Kiitos osanotosta. Toivon, että sinulla käy onni myötä.
junassa tässä. En usko, että tilanteeni on sen parempi kuin sullakaan. Sen kai todistaa jo se, että tässä kirjoittelen kello kaksi yöllä.
Jossain järjestetään sinkkuiltoja. Ehkä pitäisi järjestää ikävöijien iltoja myös. Se vasta olisikin "hauskaa", kun oma "kulta" tulisi paikalla jotain toista kaivaten. Ei suomi sentään niin pieni voi olla, että kaipailun kohde kaipailee jotain toista samassa paikassa. Toivottavasti ei. Sen verran olen optimisti, että jos hän täällä on, sitten meillä on yhteinen tulevaisuuskin..
Asiasta viidenteen...
Onko kellään havaintoa, kirjoittelinko täällä illalla? Muisti pätkii ja omia viestejä on vaikea tunnistaa.
alkuillasta :D Ja olet oikeassa, joskus ei tunnista edes omiaan. Onkohan koskaan tullut vastattua itselleen tylysti. Launtaiyönä pelottava asia, voi tuntua päivänvalossa narettavalle. Tätä se rakkaus kai on..
Me emme törmää, jos emme sitä itse päätä ja sovi. Se on varma. Jos haluat minusta eroon, olet jo päässyt. Koska päätös on sinun.
hän, koska hän teki pesäeron.