Mikä on hyvä ilmavirran nopeus tulo ja poistoputkistossa, jotta melu on mahdollisimman vähäistä ?
Kuhunkin makuu/työhuoneeseen tulee sekä tulo, että poisto eli yleistiloihin tarvitaan reipas tulo, jotta kosteiden tilojen poistolle riittää syöttöä.
Onko ok, jos suunnitelmassa pyritään 2,5 - 3 m/s kanavanopeuksiin. Lisäksi tulee toki äänenvaimentimet heti koneen jälkeen.
Vai kannattaako pyrkiä max 2m/s virtauksiin. Painesäädettävyys heikkenee jos liian avarat putket. Eli mikä on hiljaisen systeemin hyvä virtausnopeus putkistossa.
Lisäksi tulee yhdet lisävaimentimet (dacron nelsikanttiset) päävaimentimien jälkeen kuhunkin syöttöputkeen.
Koneeksi tulee Pelikan, jonka tehot näyttäisi loppuvan ja kirivara ei riitä tai Pegasos eco, jonka tehot on ainakin riittävät.
Tiedättekö freewareohjelmia, joilla voisi suunnitella IV-putkistoja tehokkaammin kuin lukemalla taulukoita.
Talo on vanha alun 80-lukulainen 330m2 ja kuutioita vastaavasti noin 2.5m korkeudella. 825m3.
Kuhunkin makuu/työhuoneeseen tulee sekä tulo, että poisto eli yleistiloihin tarvitaan reipas tulo, jotta kosteiden tilojen poistolle riittää syöttöä.
Onko ok, jos suunnitelmassa pyritään 2,5 - 3 m/s kanavanopeuksiin. Lisäksi tulee toki äänenvaimentimet heti koneen jälkeen.
Vai kannattaako pyrkiä max 2m/s virtauksiin. Painesäädettävyys heikkenee jos liian avarat putket. Eli mikä on hiljaisen systeemin hyvä virtausnopeus putkistossa.
Lisäksi tulee yhdet lisävaimentimet (dacron nelsikanttiset) päävaimentimien jälkeen kuhunkin syöttöputkeen.
Koneeksi tulee Pelikan, jonka tehot näyttäisi loppuvan ja kirivara ei riitä tai Pegasos eco, jonka tehot on ainakin riittävät.
Tiedättekö freewareohjelmia, joilla voisi suunnitella IV-putkistoja tehokkaammin kuin lukemalla taulukoita.
Talo on vanha alun 80-lukulainen 330m2 ja kuutioita vastaavasti noin 2.5m korkeudella. 825m3.
Vastaukset 10
Vanhimmat
manuskassa on ohjeita ilmastoinnin suunnitteluun. 110 ja 160mm putkia käytetään pientaloissa, niissä tuskin äänen kannalta on suurtakaan eroa. Valitsin muovisen uponorin, koska kuvittelin niiden oleva hiljaisempien kuin kolisivien peltisten. Ainakin muovia on helpompi työstää kuin peltiä.
Kokeilin systeemiä ilman äänenvaimentimia uudessa 696m3 talossa ja päädyin yhteen 80cm pitkään äänenvaimentimeen koneen lähtöön, vaikka kuviin olin piirtänyt sekä tuloon, että lähtöön 120cm pitkä vaimentimet.
Olin myös laskenut, että konetta pitäisi ajaa nelosteholla määräysten mukaisen vaihdon saamiseksi, mutta kolmosnopeutta käytämme.
Poistoilmaventtiilit yleensä ovat veskissä ja kosteissa tiloissa, joten pieni jos koneesta lähtee ylimääräisiä ääniä, ei ole siellä ongelma. ILTO 440 on hiljainen itsessään.
Ilmastointikuvat piirsin ja laskin ilmaisella OpenOffice 1.1. toimisto-ohjelmapaketilla.
Venttilit ovat Fläktin mallistosta, katso ko. firman sivuilta sopivat.
Voit kaiketi jättää vaimentimetkin pois, sillä alle 35 dB toteutuu kaikilla putkihalkaisijoilla. Jos ei saa ilmaa tarpeeksi, niin kone on alimitoitettu. Diagrammin lukeminen on 10 x nopeampaa kuin ohjelmilla nyhrääminen.
Peltikanavilla virtausmelu ja suoran kanavan vaimennus ovat tasoissa 3 m/s nopeuksilla ts. melun määrä ei lisäänny eikä pienene, kun puhutaan näistä omakotitaloluokan dimensioista eli 125-160 mm kanavista. 3 m/s on siis ihan ok nopeus runkokanaviin - koneen melu pitää joka tapauksessa tappaa vaimentimilla, pelkkien kanavien vaimennuksen varaan ei kannata laskea, vaikka jotkut pellet näkyivät tätäkin ehdottaneen.
Nimittäin - tämä on ihan tutkimuksissa todettu fakta - melu on ongelma n:o 1 ja sen takia useimmissa taloissa ilmanvaihtoa käytetään suunniteltua pienemmällä teholla. Kun siis ei ole suunniteltu riittäviä vaimentimia...
Kytkentäkanaviin eli yksittäiselle päätelaitteelle/huoneelle johtaviin haaroihin sitten max. 2 m/s, mutta omakotitalojen ilmamäärillä tämäkin yleensä toteutuu ihan automaattisesti.
> Kuhunkin makuu/työhuoneeseen tulee sekä tulo, että poisto eli yleistiloihin tarvitaan reipas tulo, jotta kosteiden tilojen poistolle riittää syöttöä.
Periaate on oikea - näin ei tarvita ovirakoja, jolloin saadaan jo jonkinmoinen äänieristyskin aikaiseksi huoneiden välille. Tässä on vain haittana se, että joudut pukkaamaan ylimmäristä ilmaa yleistiloihin noita pesutilojen yms. poistoja varten.
Oletko ajatellut äänenvaimennuksella varustettuja siirtoilmalaitteita? Näillä pääsisit eroon tuosta ylim. tuloilman tarpeesta ja äänenvaimennus olisi edelleen OK olettaen, että sinulle tulee tavalliset eikä dB -väliovet. Jos ovet ovat kunnolla ääntäeristävät, muodostuu noista siirtoilmalaitteista helposti se heikoin lenkki.
> Lisäksi tulee yhdet lisävaimentimet (dacron nelsikanttiset) päävaimentimien jälkeen kuhunkin syöttöputkeen.
Voi olla hätävarjelun liioitteluakin - toisaalta vaimentimet on helkutan paljon helpompi laittaa jo heti alkuun kuin jälkikäteen. Tällä ratkaisulla taataan myös se, ettei ääni kulje huoneesta toiseen kanavia pitkin.
> Painesäädettävyys heikkenee jos liian avarat putket. Eli mikä on hiljaisen systeemin hyvä virtausnopeus putkistossa.
Eikun just päinvastoin. Säädettävyys on sitä parempi, mitä suurempi osuus järjestelmän kokonaispainehäviöstä muodostuu säätölaitteissa eli säätöpelleissä (ei yleensä käytetä omakotitaloissa) ja päätelaitteissa. Väljä kanavisto on siis helppo säätää, kun kaikille päätelaitteille tulee liki sama paine. Tiukka on taas mission impossible, jos koneen lähellä pukkaa >100 Pa (viheltää...) ja pisimmän linjan päässä on hikisesti 10 Pa.
suhina on kaikkein pahin ja se syntyy, kun tuollaiset typerykset eivät huomioi sitä.
Päätelaitteiden melu ei ole ongelma ellei koko kanavisto ole suunniteltu ihan perseelleen. Kunnolliset päätelaitteet tuottavat n. 20 dB(A), minkä verran tapaa muutenkin taustamelua löytyä.
Päätelaitteen melusta tulee helpoimmin ongelma, jos runkokanavat ovat liian ahtaat, jolloin koneen lähellä sijaitseville päätelaitteille tulee jopa 100 Pa.
IV-koneen puhaltimet puolestaan pukkaavat täydellä teholla kanavalähtöihin 70 /- dB(A), että siinä mutumiähelle vähän referenssiä asioiden tärkeysjärjestyksestä.
Jyvät erottelee akanoista nimenomaa se, kestääkö laitetta käyttää myös suunnitellulla teholla. Koska melun määrä laskee erittäin nopeasti puhallinnopeutta pienennettäessä, pellevirityksetkin saa tarpeeksi hiljaisiksi käyttämällä niitä minimiteholla.
Kriittinen päätelaite valitaan koneen kierrosluvun mukaan. ÄV ei todellakaan määrätä missään vaan Fläktwoods ohje sanoo:
ellei järjestelmässä itsessään tapahtuva vaimennus riitä ... asetettua vaatimusta vastaavaksi on turvauduttava erityisiin äänenvaimentimiin. Kanavakoon määrittäminen perustuu kokemusperäisiin kanavanopeuksiin. Ne katsotaan aina taulukosta. Mainittu 160 mm putki riittää 250 m2 okt:oon. Tässä talossa on syytä laittaa 200 mm putki. Kanavavaimennus voidaan laskea 250 hz:llä.
"koneen melu pitää joka tapauksessa tappaa vaimentimilla, pelkkien kanavien vaimennuksen varaan ei kannata laskea, vaikka jotkut pellet näkyivät tätäkin ehdottaneen. "
Kannattaa ehdottomasti laskea eikä kirjoittaa siitä paskaa.
IV koneen melu - kanavavaimennus = ÄV tarve dB oktaavikaistoittain.
Äänenvaimenninta ei voi valita mutu tuntumalla vaan vaimennus on laskettava. Sen takia kannattaa valita sellainen iv kone, josta ei synny meluhaittaa. Sinulla alkaa kuitenkin sytyttämään. Kaikkein halvimmassakin puhaltimen moottorissa voi nopeuden kytkeä kahdeksalla tavalla. Säätövaraa on. Päätelaitteen valinta menee vaikeaksi alimitoitetulla puhaltimella, koska sen kierroslukua joudutaan nostamaan painetuoton aikaansaamiseksi 25-30 dB käyrän alla.
Asennustapa vaikuttaa melun syntyyn. Riittää, että lasketaan matalilla taajuuksilla ja painekanavassa. Ohjelmia haluavat voivat kokeilla Winsoundia, joka on Magicadissä, mutta se ei ole niin tarkka kuin käsinlaskenta. Jokainen joka on laskenut näitä tietää heti, että 2 m/s on niin vähän ettei tarvita mitään amerikantemppuja. Käyttää valmistajan suosituksia dja iagrammeja joissa on dB-käyrät, niin melua ei synny. Onko tuo, niin vaikea käsittää.
> Kriittinen päätelaite valitaan koneen kierrosluvun mukaan.
Jassoo. Tykkäät kiivetä perse edellä puuhun.
Sivumennen sanottuna, haluaisin kuulla myös tästä keksimästäsi IV-koneen kierrosluvusta, jonka mukaan päätelaitteet valitaan. Paljonko on esim. Ilto 400 koneen kierrosluku? Entä vääntömomentti tai 0-100 km/h kiihtyvyys vapaassa pudotuksessa?
Hommahan menee niin päin, että
1) lasketaan tarvittavat ilmamäärät
2) valitaan päätelaitteet ja pisimmän linjan päähän passeli lähtöpainehäviö
3) lasketaan kanaviston painehäviöt ja korjaillaan dimensioita tarvittaessa
4) katsotaan IV-koneen käyrästöstä, millä jänniteportaalla saadaan haluttu ilmamäärä & paineenkorotus, jonka tulee olla = kanaviston (ulko/jäteilmakanava mukaanluettuna) painehäviö
5) arvataan passeli äänenvaimennin ja lasketaan koneelta kanaviston kautta päätelaitteesta kriittisimpään huoneeseen tuleva melutaso
tarvittavat iteraatiokierrokset, jos vaikka jossain huoneessa menee päätelaitteelle tuleva paine liian korkeaksi
Toki pitää turvautua näihin peukalosääntöihin ynnä kansanperinteeseen, jos ei osaa laskea.
> ellei järjestelmässä itsessään tapahtuva vaimennus riitä ... asetettua vaatimusta vastaavaksi on turvauduttava erityisiin äänenvaimentimiin.
Heh, pelle selittää, että päätelaitteista se ääni tulee ja koneen perään ei välttämättä mitään vaimentimia tarvita, vaikka pahimmillaan koneet pukkaavat kanavalähtöihin liki 80 dB.
Suoran kanavan vaimennus on aika vähäistä eikä omakotitalossa montaa metriä kanavaa ole. Mutta luota vaan sen varaan - kunhan teet itsellesi.
> Äänenvaimenninta ei voi valita mutu tuntumalla vaan vaimennus on laskettava.
Oikein.
> Sen takia kannattaa valita sellainen iv kone, josta ei synny meluhaittaa.
Siis minkä takia? Laskutaidottomuuden?
> Kaikkein halvimmassakin puhaltimen moottorissa voi nopeuden kytkeä kahdeksalla tavalla. Säätövaraa on.
Eli just niin kuin sanoin. Ensin valitaan mutulla päätelaitteet ja kanavakoot eikä laiteta kunnon vaimentimia, koska "päätelaitteista se melu syntyy" ja moka paikataan käyttämällä puhaltimia pienellä teholla.
Lopputulos: ilmanvaihdon käyttöteho ja talon ilmanvaihtokerroin määräytyy siedettävän melutason eikä ilmanvaihdon tarpeen mukaan. Tämä moka on useimmissa taloissa ja sen seurauksena koneita pyöritetään - ainakin yöaikaan - pääsääntöisesti pienimmällä l. poissaoloteholla.
Jos suunnittelulla itseäsi elätät, niin voidaan ainakin todeta, että referenssit on sinulla kunnossa.
< Hommahan menee niin päin, että
< 1) lasketaan tarvittavat ilmamäärät
tuo on kohtuu helppoa tehdä huonekohtaisesti
< 2) valitaan päätelaitteet ja pisimmän linjan
< päähän passeli lähtöpainehäviö
miten päättellä passeli lähtöpainehäviö pisimmän linjan päähän ? Mikä olisi iteroinnille hyvä aloituspainehäviöarvo ?
vaikuttaako valintaan se miltä koneen kyky paineen tuottamiseen vaikuttaa max normilitramäärän kohdassa ? Osa koneista näyttä olevan ns matalapainekoneita, joille ilmeisesti pakko tehdä avarampi putkisto. Ilmeisesti ns. painekoneen vaimennukseen on panostettava kunnolla.
Eikös aloituspainehäviöarvo ole hieman sama asia kuin linjan päässä olevan putkikohdan tavoite virtausnopeuden l/s (oma haluttu normimäärä ) mukaisesti tehtävä virtauksen nopeustavoite-optimointi johonkin haluttuun putkihalkaisijan mukaisesti saatavaan virtausnopeuteen m/s. Esim 2 m/s tai 3m/s.
Ymmärrän, että suoran putken taulukossa oleva virtausnopeus ei huomioi pehmeiden mutkien ja T-liittimien aiheuttamia painehäviöitä.
< 3) lasketaan kanaviston painehäviöt ja
< korjaillaan dimensioita tarvittaessa
tätä selventelin jo edellisessä kohdassa.
onko tähän laskentaohjelmaa vai väännänkö excelissä ? Eikö sigmatun kokonaisvirtauksen l/s mukaisen m/s mukaisen mitoituksen mukaisesti tule automaattisesti hyvä putkikokovalinta ? Toki huomioimatta mutkien lisähaviöitä, mutta koska omat normi l/s ovat sen verran hyvät, en usko sen puutteen realisoituvan kovin pahasti.
< 4) katsotaan IV-koneen käyrästöstä, millä
< jänniteportaalla saadaan haluttu ilmamäärä &
< paineenkorotus, jonka tulee olla = kanaviston
< (ulko/jäteilmakanava mukaanluettuna) painehäviö
eli painekorotuksella tarkoitat sitä koneen kykenemää painetasoa pumppauksessa kun haluttu l/s saavutetaan. Vähennätkö tuosta koneen painetasosta raitisulkoilmakanavan JA jätekanavan aiheuttaman painehäviöarvon summan ?
< 5) arvataan passeli äänenvaimennin ja lasketaan
< koneelta kanaviston kautta päätelaitteesta
< kriittisimpään huoneeseen tuleva melutaso
aloitustasona ilmeisesti koneen ko ilmamäärällä oleva aloitus db-tason tehomäärä, jota aletaan vähentämään lisäämällä vaimennusta.
Millä oktaavilla lasket tuon melun siirtymän ?
Kysyn siksi kun eri taajuudet häiritsevät eri tavalla korvaa. Onko hyvää MUTU-oktaavia laskentaan ?
Miten saadaan laskettua summattu vaimennus, jos on 2 kpl - 20db vaimenninta peräkkäin samassa linjassa ?
Itsellä ei ole mitään IV-alaan liittyvää kokemusta. Ja siksi kiitokset jo etukäteen kommenteista.
liian pientä konetta isoon taloon. Ei täytä d2 minimiä.
onko pegasos eco mielestäsi liian pieni kerrotuille tiedoille ?