Yksinäisyys -> Itsemurha?

Yksinäisyys on Suomessa melko suuri ongelma.Se on myös yksi niistä merkittävistä syistä,jotka ajavat ihmisiä itsemurhaan tai vakaviin mielenterveyden ongelmiin.

Voidaanko ongelmaa helpottaa mitenkään ja kuka on vastuussa yksinäisen yksinäisyydestä?

Yksinäisellä on usein ongelmia sosiaalisten vuorovaikutusten alueella.Hän ei välttämättä ole ihmisenä hankala tai epämiellyttävä,mutta ei oikein kykene luomaan pysyviä suhteita kanssa ihmisiin.Ainoa "seuralainen" on masennus.

Avuliaat sanovat,että tulisi hankkiutua ihmisten seuraan.Helpommin sanottu,kuin tehty.Vaikka yksinäinen menisikin ns."ihmisten pariin",niin se ei tarkoita,että hän onnistuisi saamaan aikaiseksi sosiaalisia suhteita,koska kyky niiden luomiseen puuttuu.Lisäksi masennus vie voimat ja lamaannuttaa.
Lisäksi yksinäisyyden tunne voi korostua vielä lisää silloin,kun on muiden seurassa,mutta ei kuitenkaan kykene ottamaan kontaktia,eikä kukaan myöskään ota yksinäiseen kontaktia.
On paljon sellaisia ihmisiä,jotka seurassakin onnistuvat - tahtomattaan - jäämään yksin.

Siinä määrin kun vastuu ystävien saamiseksi on yksinäisen ja masentuneen harteilla,niin ongelma ei tule korjautumaan.Joillekin uusien ystävyyssuhteiden luominen on kertakaikkiaan ylivoimaista.Tämän todistuksena ovat myös monet yksinäisyyden/masennuksen johdosta tehdyt itsemurhatapaukset.

Jos yksinäisyydenongelmaa ei voida poistaa esim.sosiaalistenrakenteiden muutoksilla tai millään vapaaehtoistoiminnalla,niin olisiko mahdollista auttaa yksinäisyydestä kärsivää lähimmäistä siten,että yhteiskunta tukisi häntä itsemurhan teossa lääketieteellisin keinoin?


Ps.Ehdostus on äärimmäinen,koska yhteiskunta ja vapaaehtoisjärjestöt eivät käytännössä näytä voivan tehdä mitään asian eteen.Ja ratkaisuhan (=itsemurha) on kuitenkin se,mihin masentunut yksinäinen lopulta päätyy?
186919
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 18

Vanhimmat

Itse en varmaankaan aio tappaa itseäni, koska on olemassa alkoholi. Se on niin kivaa juoda pää täyteen ja sitten kaikki on ihan täydellistä, joten turvautukaa kaikki alkoholiin! niin minä teen, ja aion tehdä jatkossakin.

1Äänestä

Voi päätyä. Kyllä sitä itsekin on tullut ajateltua joskus..

Äänestä
  • Kaunishan sinä olet (kävin lukemassa profiilisivusi). Tiedätkö, sinusta tulee vielä hyvin merkityksellinen ihminen monelle. Sinun vain täytyy jaksaa noiden vaikeiden vuosien yli. Sinussa on jotakin... En osaa selittää. Mutta sen näkee. Pää pystyyn, ja katse kohti tulevaa.

    Äänestä

No huhhuh... Luulin jo, että olen kuullut kaikkea hullua ja mikään ei yllätä, mutta olin väärässä. Varsinainen ehdotus sinulta! Et taida olla tosissasi? Siis, että oikein valtion toimesta yksinäiset avustettaisiin itsemurhaan.. Et taida olla ihan terveellä pohjalla?

Äänestä
  • Niin,mutta onko enää vaihtoehtoja?

    Valtiohan käytännössä pakottaa ihmiset kärsimään.Moni nääntyy helvetillisissä tilanteissa,eikä toivoa ole.Jos ei ole rahaa,niin ei saa hoitoakaan.

    Kenen itsekkyydestä on kysymys,kun syvästi masentunut pakkokärsii,että omaisten ei tarvitsisi surra masentuneen poismenoa?

    Jos yhteiskunta eivätkä omaiset voi auttaa,niin pitääkö masentuneen kantaa vastuu siitä,ja jatkaa kärsimystään,että läheiset eivät joutuisi kärsimään masentuneen itsemurhan johdosta?

    Kumman kärsimys on suurempi,masentuneen,joka on päätynyt itsemurhaan,vai niiden,jotka jäävät suremaan masentuneen itsemurhan johdosta?

    Ps.Jos omaiset kärsisivät yhtäpaljon kuin masentuntut,niin hekin todennäköisesti päätyisivät itsemurhaan,ja kärsimys olisi jaakaantuntut tasan.

    Äänestä

  • itsemurhalle kirjoitti:

    Niin,mutta onko enää vaihtoehtoja?

    Valtiohan käytännössä pakottaa ihmiset kärsimään.Moni nääntyy helvetillisissä tilanteissa,eikä toivoa ole.Jos ei ole rahaa,niin ei saa hoitoakaan.

    Kenen itsekkyydestä on kysymys,kun syvästi masentunut pakkokärsii,että omaisten ei tarvitsisi surra masentuneen poismenoa?

    Jos yhteiskunta eivätkä omaiset voi auttaa,niin pitääkö masentuneen kantaa vastuu siitä,ja jatkaa kärsimystään,että läheiset eivät joutuisi kärsimään masentuneen itsemurhan johdosta?

    Kumman kärsimys on suurempi,masentuneen,joka on päätynyt itsemurhaan,vai niiden,jotka jäävät suremaan masentuneen itsemurhan johdosta?

    Ps.Jos omaiset kärsisivät yhtäpaljon kuin masentuntut,niin hekin todennäköisesti päätyisivät itsemurhaan,ja kärsimys olisi jaakaantuntut tasan.

    Kumpi on parempi, itsemurha vai pakkoelämä?

    Äänestä

  • itsemurhalle kirjoitti:

    Niin,mutta onko enää vaihtoehtoja?

    Valtiohan käytännössä pakottaa ihmiset kärsimään.Moni nääntyy helvetillisissä tilanteissa,eikä toivoa ole.Jos ei ole rahaa,niin ei saa hoitoakaan.

    Kenen itsekkyydestä on kysymys,kun syvästi masentunut pakkokärsii,että omaisten ei tarvitsisi surra masentuneen poismenoa?

    Jos yhteiskunta eivätkä omaiset voi auttaa,niin pitääkö masentuneen kantaa vastuu siitä,ja jatkaa kärsimystään,että läheiset eivät joutuisi kärsimään masentuneen itsemurhan johdosta?

    Kumman kärsimys on suurempi,masentuneen,joka on päätynyt itsemurhaan,vai niiden,jotka jäävät suremaan masentuneen itsemurhan johdosta?

    Ps.Jos omaiset kärsisivät yhtäpaljon kuin masentuntut,niin hekin todennäköisesti päätyisivät itsemurhaan,ja kärsimys olisi jaakaantuntut tasan.

    Voi esim. rohkaistua ja mennä juttelemaan jollekin koiranulkoiluttajalle.

    Minä menin eilisiltana juttelemaan yhdelle koiranulkoiluttajatytölle, ja päädyin tämän kanssa sänkyyn pötköttelemään sillä välin kun täällä pohditaan, onko yksinäisyydelle muita vaihtoehtoja kuin itsari.

    Äänestä

  • 010101 kirjoitti:

    Kumpi on parempi, itsemurha vai pakkoelämä?

    Kumpi parempi? Elämä tietenkin, sllä toivossa on hyvä elää ja tiedämme, mitä tämä on, mutta tuonpuoeisesta emme mitään tedä.
    Ja otetaan vähän huumorilla, kuten koiranulkoiluttajan kanssa sänkyyn päätynyt.

    1Äänestä

  • 010101 kirjoitti:

    Kumpi on parempi, itsemurha vai pakkoelämä?

    Eipä noita voi oikein verrata, kun toinen on olemista ja toinen ei-olemista. Itsemurhaansahan ei kukaan jää katumaan, mutta toisaalta eipä tee juuri enää mitään muutakaan. Kun olet mullan alla maatumassa, se on se ja sama millainen ja kuinka pitkä elämä sulla on ollut.

    Kysymys on ehkä tarkemmin: onko elämällä itseisarvoa? Tällainen oletus nimittäin tuntuu olevan taustalla siinä ajattelussa, joka suosittelee elämän jatkamista. Itse väittäisin, että ei.

    Äänestä

  • on niitä kirjoitti:

    Voi esim. rohkaistua ja mennä juttelemaan jollekin koiranulkoiluttajalle.

    Minä menin eilisiltana juttelemaan yhdelle koiranulkoiluttajatytölle, ja päädyin tämän kanssa sänkyyn pötköttelemään sillä välin kun täällä pohditaan, onko yksinäisyydelle muita vaihtoehtoja kuin itsari.

    Tosi piristävää, kiitos. :/

    Äänestä

  • siellä kirjoitti:

    Tosi piristävää, kiitos. :/

    Siis kun pidät tuollaisia asioita automaattisesti aina satuna, se on selvää vainoharhaisuutta.

    Valtaosa koiranulkoiluttajista on kyllä karmean epäsosiaalista porukkaa, mulkaisevat vain vihaisesti eivätkä puhu mitään ja kävelevät nopeasti pois jos niitä yrittää jututtaa. Mutta eivät kaikki sentään, sitkeä yrittäminen lopulta palkitaan.

    Äänestä

  • Huust kirjoitti:

    Eipä noita voi oikein verrata, kun toinen on olemista ja toinen ei-olemista. Itsemurhaansahan ei kukaan jää katumaan, mutta toisaalta eipä tee juuri enää mitään muutakaan. Kun olet mullan alla maatumassa, se on se ja sama millainen ja kuinka pitkä elämä sulla on ollut.

    Kysymys on ehkä tarkemmin: onko elämällä itseisarvoa? Tällainen oletus nimittäin tuntuu olevan taustalla siinä ajattelussa, joka suosittelee elämän jatkamista. Itse väittäisin, että ei.

    ...elämällä mitään itseisarvoa ole, jos ei sitä sille anna. Vain itse sen voi itselleen määrittää. Mun elämällä ei ole merkitystä eikä itseisarvoa.

    All fought, all lost.
    Nothing to gain, no one to care.
    Time to let go, to end the pain.

    Äänestä

  • Fenring kirjoitti:

    ...elämällä mitään itseisarvoa ole, jos ei sitä sille anna. Vain itse sen voi itselleen määrittää. Mun elämällä ei ole merkitystä eikä itseisarvoa.

    All fought, all lost.
    Nothing to gain, no one to care.
    Time to let go, to end the pain.

    Kuolema on hyväkun ahdistaa😯😂

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kuolema on hyväkun ahdistaa😯😂

    Itsemurha hyväkukaan ei voi auttaa kun on paha olla voi voiko sokeain auttaakum syö sata

    Äänestä

Jokainen ihminen tajuaa sen ettei maailman syntyä ja olemassaolon tarkoitusta voi kukaan elävä ihminen tietää.

Joten kaikille itsemurhan kynnyksellä tasapainoileville suosittelen aloittamaan vaikka Jobin kirjasta. Mielestäni tässä ei ole loppujen lopuksi mitään menetettävää.

1Äänestä

Minä kannatan mahdollisimman liberalisoitua eutanasialakia nimenomaan empatian vuoksi. Jos yhteiskunta (sosiaalinen lähiympäristö, järjestöt, valtion instituutiot jne) eivät pysty eivätkä halua millään toimin onnellistaa masentunutta (ja yksinäisyydestä kärsivää) kansalaista, lähimmäistä, minusta olisi silloin ihan eettistä loppujen lopuksi kaikkien osapuolten kannalta, että valtio avustaisi kärsivää henkilöä itsemurhassa esimerkiksi morfiinipiikin tarjoamalla. On epäempaattista antaa ihmisen kärsiä loputtomiin, vaikka yksinkertainen ratkaisu olisi olemassa. Minusta tuntuu, että tieto siitä, että itsemurhaan saisi varmasti tarvittaessa apua, vapauttaisi monen elämään, eli tämä järjestely ei välttämättä lisäisi itsemurhia niin radikaalisti kuin voisi nyt kuvitella.

Äänestä

Grillaamaan voi lähteä joko ihmisten ilmoille, jolloin taatusti ei joudu olemaan hetkeäkään yksin, esim. vappupäivänä tuonne:
http://www.fi-reggae.com/read.php?6,179862

Toinen vaihtoehto on lähteä yksin metsään teltan kanssa (jos siis ei millään halua ihmisten ilmoillakaan olla ja toisaalta kuitenkin kärsii yksinäisyydestäkin) ja laittaa pikagrilli teltan sisään. Kivuton ja huomaamaton kuolema häkämyrkytykseen. Viime juhannuksenahan pari teiniä kuoli kun grillasivat teltan sisällä, poliisit ja omaiset pitävät sitä tapaturmana.

Äänestä

Sanoma pahoittelee osallisuuttaan ihmisten kiusaamisessa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


joukkoliike kirjoitti:

Yksinäisyys on Suomessa melko suuri ongelma.Se on myös yksi niistä merkittävistä syistä,jotka ajavat ihmisiä itsemurhaan tai vakaviin mielenterveyden ongelmiin.

Voidaanko ongelmaa helpottaa mitenkään ja kuka on vastuussa yksinäisen yksinäisyydestä?

Yksinäisellä on usein ongelmia sosiaalisten vuorovaikutusten alueella.Hän ei välttämättä ole ihmisenä hankala tai epämiellyttävä,mutta ei oikein kykene luomaan pysyviä suhteita kanssa ihmisiin.Ainoa "seuralainen" on masennus.

Avuliaat sanovat,että tulisi hankkiutua ihmisten seuraan.Helpommin sanottu,kuin tehty.Vaikka yksinäinen menisikin ns."ihmisten pariin",niin se ei tarkoita,että hän onnistuisi saamaan aikaiseksi sosiaalisia suhteita,koska kyky niiden luomiseen puuttuu.Lisäksi masennus vie voimat ja lamaannuttaa.
Lisäksi yksinäisyyden tunne voi korostua vielä lisää silloin,kun on muiden seurassa,mutta ei kuitenkaan kykene ottamaan kontaktia,eikä kukaan myöskään ota yksinäiseen kontaktia.
On paljon sellaisia ihmisiä,jotka seurassakin onnistuvat - tahtomattaan - jäämään yksin.

Siinä määrin kun vastuu ystävien saamiseksi on yksinäisen ja masentuneen harteilla,niin ongelma ei tule korjautumaan.Joillekin uusien ystävyyssuhteiden luominen on kertakaikkiaan ylivoimaista.Tämän todistuksena ovat myös monet yksinäisyyden/masennuksen johdosta tehdyt itsemurhatapaukset.

Jos yksinäisyydenongelmaa ei voida poistaa esim.sosiaalistenrakenteiden muutoksilla tai millään vapaaehtoistoiminnalla,niin olisiko mahdollista auttaa yksinäisyydestä kärsivää lähimmäistä siten,että yhteiskunta tukisi häntä itsemurhan teossa lääketieteellisin keinoin?


Ps.Ehdostus on äärimmäinen,koska yhteiskunta ja vapaaehtoisjärjestöt eivät käytännössä näytä voivan tehdä mitään asian eteen.Ja ratkaisuhan (=itsemurha) on kuitenkin se,mihin masentunut yksinäinen lopulta päätyy?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu