Luin Hesarin sunnuntaisivuilta jutun, jossa Halonen keskusteli lukioikäisten nuorten kanssa vuoden 1918 tapahtumista. Nuoret olivat fiksusti tasapuolisia ja esittivät, ettei pitäisi asettua kummankaan osapuolen taakse, vaan pyrkiä sovintoon.
Halonen sen sijaan ei jutun perusteella kyennyt puolueettomaan tarkasteluun, vaikka kouluikäiset lapsekin siihen pystyivät. Hän paasasi vankileirien olleen hirvittävä ihmisoikeusrikos, mutta unohti täysin punaisen terrorin rikokset.
Myöskään Halonen ei jutussa hyväksynyt, että historiasta on erilaisia tulkintoja. Mitä ihmettä! Haluaako Halonen Suomeen neukkutyylisesti yhden historiallisen totuuden, jota kukaan ei saa kyseenalaistaa. Pohja tieteelliseltä tutkimukselta putoaisi täysin.
Artikkelin perusteella Halosesta sai todella sivistymättömän kuvan.
Halonen sen sijaan ei jutun perusteella kyennyt puolueettomaan tarkasteluun, vaikka kouluikäiset lapsekin siihen pystyivät. Hän paasasi vankileirien olleen hirvittävä ihmisoikeusrikos, mutta unohti täysin punaisen terrorin rikokset.
Myöskään Halonen ei jutussa hyväksynyt, että historiasta on erilaisia tulkintoja. Mitä ihmettä! Haluaako Halonen Suomeen neukkutyylisesti yhden historiallisen totuuden, jota kukaan ei saa kyseenalaistaa. Pohja tieteelliseltä tutkimukselta putoaisi täysin.
Artikkelin perusteella Halosesta sai todella sivistymättömän kuvan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei tuo halosen töksäyttämä esiintyminen ole ensimmäinen eikä viimeinen kerta, kun saamme nauttia hänen täydestä moukkamaisuudestaan. Ainoastaan nämä tahdottomat lampaat (kuten joku jäbä-tuttipullonimijä) ovat niitä jotka eivät näe, tai halua nähdä, halosen kyvyttömyyttä olla koko kansan puolueeton presidentti.
Olisipa aikakone... poikkeaisin vuodessa 1918 ja pitäisin huolen siitä että tiettyjen idioottien esi-isät eivät näkisi vuotta 1919.
Sisäpolitiikassa presidentillä ei nykyisellään ole niinkään vaikutusvaltaa, arvovaltaa kylläkin. Siksi silläkin on merkitystä, missä presidentti kotimaassa vierailee ja millaisia kannanottoja hän vierailujensa yhteydessä esittää. Niihinkin vaikuttavat kutsujen ohella presidentin omat arvovalinnat.
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 90 vuotta traumaattisesta kansalais-/vapaussodasta, joka jakoi kahtia sukuja, kyläkuntia, taajamia, maakuntia ja kansakuntaakin. Se jätti haavoja, joita aika on parantanut, mutta joita on myös pyritty sovinnolla yhdessä parantamaan. Vuoden 1918 tapahtumia muistellaankin tänä vuonna eri puolilla Suomea sovinnon hengessä.
Presidentti Halonen on ilmoittanut puhuvansa Tammisaaren punavankileirin muistojuhlassa. Yhteenkään "laillisen enemmistöhallituksen" – kuten Iltalehti osuvasti huomauttaa – muistotilaisuuteen Halonen ei osallistu. Kyse ei voi olla aikatauluista, vaan nimenomaan arvovalinnoista.
Kukaan ei kiistä, etteikö Halonen olisi saanut kansan enemmistön tukea vuoden 2006 presidentinvaaleissa. Enemmistö oli kuitenkin niin niukka, että Halonen itsekin valintansa varmistuttua vakuutti pyrkivänsä olemaan koko kansan presidentti.
Halosella on sosialidemokraattinen tausta. Suomen eduskunnassa on kuitenkin vankka porvarillinen enemmistö, joka vain vahvistui viime vuoden maaliskuun vaaleissa. Olisikin kovin toivottavaa, että Halonen sisäpoliittisissa ulostuloissaan ottaisi huomioon niin oman valintansa taustan kuin kansalaisten eduskuntavaaleissa osoittaman poliittisen tahdonkin.
Ei Halosen omista arvolähtökohdistaan tarvitse luopua. Sitä kuitenkin kannattaisi miettiä, jakaako kansan mielipidettä omilla toimillaan. Etenkin niin herkässä asiassa kuin vuoden 1918 tapahtumien muisteloissa.
silmäni, en kuuna päivänä tule enää koskaan antamaan ääntäni missään vaaleissa demareille.
Halonen on todellakin jäänyt menneisyyden vangiksi.