toki et voisi olla mainitsematta hänet puheessasi silloin tällöin. "Minun vaimoni" sitä, ja "minun puolisoni" tätä. Mutta et koskaan, ikinä, puhu hänestä. Miten siis edellytit, että tiesin sinun olevan varattu????
En usko, että todella rakastat häntä. Se tuntuu enempi taloudelliselta järjestelyltä.
En usko, että todella rakastat häntä. Se tuntuu enempi taloudelliselta järjestelyltä.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Minä puhuin miehestäni joka käänteessä, ja vielä eron jälkeenkin puhuin hänestä. Jotkut tutut eivät puhu puolisoistaan, ja joistakin heistä tiedän, ettei heidän suhteensa kovin tulinen ole. Tai voi kai se joillakin olla yksityiselämän pitämistä erillään. Minä vaan en osannut olla puhumatta. Mieheni oli minulle niin tärkeä.
Silloin kun olen ollut rakastunut, puhun rakkaastani koko ajan. Etsin koko ajan tekosyytä mainita hänet keskustelussa.
Tämä työtoverini ja minä olemme nyt ollet tössä samalla osastolla melkein vuoden, ja pidin hänestä. Kai flirttailinkin. Hän tiesi kyllä tarkalleen mitä mielessäni oli. Mutta vasta hiljattain hän sitten sanoa töksäytti, sanottuani taas jotain vihjailevaa, että hän ei ole taipuvainen 'kaksinnaimiseen'. Se oli kuin läimäys naamalle. Mistä minä tiesin hänen tilanteensa! Nyt on nolo olo.
vaikka rakastaakin.
niin pyhä, että hänestä ei puhuta noin vain kenelle tahansa.
paikkaansa, voi olla että et ole niin läheinen, että haluaa puhua rakkaistaan sinulle
Olen täysin samaa mieltä kanssasi tuossa asiassa..Mies, jonka kuvittelin kaverikseni, ei osoittanut siihen kiinnostusta, ajattelin että mitäpä minä sitten miestänikään hänelle esittelen!
Tulipa vaan mieleen, että kyseisellä ihmisellä lienee ollut muitakin tunteita meikäläistä kohtaan, kun käyttäytyminen oli sen suuntaista mieheni läsnäollessa. Näytti tyyppi olevan myrtsinä mulle, kun taas hänen kaverinsa suhtautui minuun ihan ystävällisesti ja hymyillen!
On tuossa ihmettelemistä, koska yleensä hänen käytöksensä on lempeää mua kohtaan silloin kun mies ei ole mukana ja äänensävystänsäkin huomaa ihan muuta kuin myrtyneisyyttä!
Mitäs tuosta sanotte??
tehdä siviilisäätysi tiettäväksi sinua ihailevalle, koska kerran olit tietoinen hänen orastavista tunteistaan.
Olisiko kannattanut sanoa juuta tai jaata, koska ei hänkään mitään ole suoraan sanonut vaikka käytöksestä on aina paistanut ihan muuta läpi.
Mistäpä noista kuitenkaan selvää ottaa, et ihanko pelkkää ystävällisyyttään käyttäytyi mua kohtaan niin kuin kerroin, mutta tietysti tuo myrtyneisyys pistää miettimään...
sitten myös kiinnostunut kun kerran noin mietityttää.
suu puhuu..
ainakin tein tikusta asiaa voidakseni ympätä mieheni puheisiini. Aika pian hän nykyäänkin tulee mainittua, varsinkin, jos joku tuntuu olevan kiinnostunut minusta.
Olen huomannut miestenkin tekevän niin. Joskus se kismittääkin, aivan kuin he luulisivat minun tunkeilevan, ja käyttävät vaimonsa mainitsemista torjuntakeinona.
Ei tietysti ensi tapoaamisella jokaiselle kerrota yksityisasioita, mutta työkavereille yleensä vähitellen tulee kertoneeksi, jos aiheesta tuntuu mukavalta puhua.
...käsitys sinulla siitä, mitä on rakkaus. Puhumista kumppanistaan?! Huh.
Kumppanista ei puhuta, koska
a) halutaan suojella yksityisyyttä - ei ole muiden asia, miten hyvin kotona menee
b) henkilö ei elä kumppaninsa kautta niin, että tuntisi tarvetta toitotella "hän-sitä-hän-tätä" -tyyppisiä juttuja, vaan elämässä on muutakin sisältöä rakkaussuhteen lisäksi
c) keskusteluseura ei tunnu kovin luotettavalta eikä siinä ole rentoa olla tai
d) asiasta ei olla suoraan kysytty
Se ei ole mielestäni sinun uskonasiasi, että rakastaako tuo joku todella kumppaniaan. Jos hänellä olisi ihan kamalaa olla siinä suhteessa, niin hän varmasti eroaisi, vaan onko hän tekemässä niin... mieti sitä.
Vaimo on Pyhä asia. Siitä ei juoruilla kaiken maailman ämmille, tiedä se vastedes!
monimutkainen, mutta mieskin on ihminen (;-)?)). Ämmämäiset ihmiset valittelee tai eivät toimi suoraan. Pelailevat. Tärkein unohtuu. He ovat sisimmässään heikkoja, ja menettävät ehkä jotain arvokasta.
joka epäilee etten välitä vaimosta?
Sähän se mun kimpussa roikut.
Miten sulle sanois nätisti loukkaamatta sun tunteita.
Olen kyllä ihmetelly että miks et hanki ihan oikeaa poikaystävää, vanhemmat miehet vaan vievät kaiken ajan ja huomion? Sanoinhan jo kerran että anna mun elää omaa elämääni. Tiedät mistä puhun.
Turha juoruta kaikkea mun muijalle, sä siinä oot heikoilla.Ei se sua kuitenkaan usko!