Ei tästäkään netti täyty eli...
No niin, nyt niitä näköjään saa. Svedutkin huomasivat että sitä pikkukuutosta (nelkkua) ei kannata enää kiusata...
Tervemenoa kompurahässäkät ja tervetuloa kuutiotuumat ! Moni on taatusti huvittunut viime aikoina.
Ja kylläkyllä, itsekin päädyin pari vuotta sitten toiseen merkkiin.
No niin, nyt niitä näköjään saa. Svedutkin huomasivat että sitä pikkukuutosta (nelkkua) ei kannata enää kiusata...
Tervemenoa kompurahässäkät ja tervetuloa kuutiotuumat ! Moni on taatusti huvittunut viime aikoina.
Ja kylläkyllä, itsekin päädyin pari vuotta sitten toiseen merkkiin.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Volvon KAD300 on myynyt nelinkertaisen määrän siihen nähden, mitä Volvo oli budjetoinnut ja on ollut valmistajalleen hyvin tuottava investointi. Varmasti moottoria ei voi todellakaan loputtomasti virittää, mutta luulenpa uusienkin moottorien kohdalla vuosien tuovan lisää tehoa entiseen malliin, kunhan saadaan lisää kokemusta koneista. Kad 300 painaa saman verran kuin uusi D6, joten patarautaa on molemmissa saman verran. Yanmarin alumiinilinja on hieman toisenlainen, mutta ei varmasti huono sekään. Onko muuten kellään kokemusta esim KAD 44 tai KAD 300 malleista. OLisi kiva kuulla niistä.
D4 painaa vetolaitteineen 644 kg
ja D6 vetolaitteineen 750 kg ja nämä ovat
kuivapainoja.SE keveydestä
En oikein ymmärtänyt viestisi ajatusta, mutta lainaus viimeisestä Vene-lehdestä: "Moottorit ovat ominaisuuksien järeydestä ja sylinteritilavuudesta huolimatta varsin keveitä ja mitoiltaan kompakteja. D4 painaa 460kg, kun Volvon 200hv TAMD 41 painaa 495kg. D6 painaa 560kg, eli yhtä paljon kuin 285 hv KAMD 300." Vanhaa "pikkukuutosta" on usein arvosteltu rantakäräjillä liian pienenä, mutta rakenteiltaan se on ollut melko järeä kuitenkin.
virallisesti ilmoittamat painot ovat edellämainitsemani.
Iskutilavuus ~ kuutiotuumat ovat tyhjää tilaa ja eivät tee moottorista vahvempaa tai kestävämpää esim. v8:it eivät ole erikoisen kestäviä.
Raudan määrä ~ paino kertookin usein enemmän moottorin soveltuvuudesta merikäyttöön.
Ja ne uudet pienet 5 sylinteriset Volvopentat ovat henkilöauton moottorista (s60-80) kehitettyjä, mitähän siitäkin sitten seuraa?
Lähes kaikki venekoneet on auto/kuorma-autokäytöstä marinoituja joten se ei kerro kestävyydestä mielestäni hirveästi. Ainoastaan sen että koneiden hinnat ovat täysin vääristyneet maantieversioihin nähden.
Kyllä ne kuutiotuumat tuovat lisää vääntöä koneeseen - sehän on selvä.
Volvo on huomannut että ei se kompressori ole niin kovin käytännöllinen, se maksaa ja siinä on kuluvia osia.
Nyt uusi kone on saanut riittävän väännön ilman kompressoria - isomman tilavuuden ja ?paremman? turbon ansiosta.
Siis näissä moottoreissa haetaan vääntöa alakieroksilla liukuville veneille - plaanikynnyksen ylittäminen vaatii paljon vääntöä.
Volvo on tainnut ottaa patentin alennusvaihteesta vetolaitteeseen. Tämäkin olisi tehnyt kompressorin tarpeettomaksi.
Vertailkaa koneiden mäntänopeuksia - siitä saa hyvän kuvan miten nopeakierroksinen kone on.
Koneen kestävyydestä saa osviittaa kun vertailee teho/tilavuus suhdetta. Vanhat dieselit kävivät "ikuisesti" koska niillä oli matala teho/tilavuus suhde, ja matala mäntänopeus.
Onko kellään ihan oikeita kokemuksia Volvon "liian kireistä" koneista. En ole kuullut mistään niiden paukahtaneen ja kaikki Targat ja Forbinat, Nordwestit ym ovat niitä käyttäneet jo jonkin ajan. Taitaa olla viranomaisillakin ainakin 44 sarjaa käytössä. Kysyin kerran Porvoolaiselta dieselhuoltajalta ja hän sanoi, ettei ole nähnyt yhtään ajamalla rikottua Volvoa, mutta sen sijaan kylläkin korroosion pilaamia. Volvo lienee yksi maailman suurimpia pelkkien venedieselien valmistajia, luulisi heidän tietävän kaiken sen, minkä mekin täällä palstalla tiedämme.
Mutta kun iskutilavuutta reilusti lisätään niin koko ja paino kasvaa (jos ei tingitä kestävyydestä). Siksi liukuvissa veneissä moottori on kompromissi jossa paino ja koko on haluttu pitää kurissa. Volvon 30- ja 40- moottorit on alunperin suunniteltu venemoottoreiksi ja suunnitelijat ovat varmaan näitä asioita miettineet.
Ei todellakaan ole suunniteltu venekoneiksi vaikka joku niin uskotteleekin kun maksaa hillitöntä hintaa, oiskos Volvon silloisilla kuorma-auton koneilla jotain tekemistä asian kanssa... Ja lisäksi huoltomies (ihan hyvä liike Helsingissä) kertoi Kad44:sta haljenneen neljä mäntää. Tosin voi olla ihan yksittäistapaus mutta esim. Kad300 tuntuu kyllä todella kireältä joten uskoisin Volvon menneen oikeaan suuntaan. Ja esim. 40-sarjalaiset ovat aloittanee reilusti alle 100 heppaisina mutta hönkää on lisätty vuosien varrella. (mutta hinnat karanneet yli hilseen, uusi D3:nen maksaa n.22ke eli hieman halvempi kuin vanha 30-sarjalainen mutta PALJON kalliimpi kuin Merccarin pikkudiesel)
Kyllä ne on alunperin venemoottoreita. Niitä ei ole käytetty autoissa!
31:stä on kylläkin myöhemmin kelpuutettu pieneen kaivinkoneeseen.
Mutta kuorma-autossa ainakin 40-sarjalaista lohkoa on käytetty. Itsellä on VP kone ja ei se Penta-liite siitä mitenkään erikoista tee. Venekoneiden "erikoisuudet" on markkinointimiesten keksimiä perusteluja kovalle hinnalle.
Mutta 40-sarjalaista on käytetty kuorma-autossa. Minullakin on VP kone mutta ei se Penta nimi siitä mitään ihmeellistä tee. Vain syy pyytää kovaa hintaa. Yleensä termi "venekoneeksi suunniteltu" on täyttä p...aa koska esim. Merccarin "ihmediesel" on alkujaan Isuzu ja Volvon uusi D3:nen on Volvon uuden maasturin diesel.