Sillä minä teen teille tiettäväksi, veljet, ettei minun julistamani EVANKELIUMI ole ihmisten mukaista; enkä minä olekaan sitä ihmisiltä saanut, eikä sitä ole minulle opetettu, VAAN SAIN SEN JEESUKSEN KRISTUKSEN ILMESTYKSEN KAUTTA.
...Mainitessaan taas, että hänen evankeliuminsa ei ole ihmisten mukaista, hän ei sillä tahdo todistaa, että hänen evankeliuminsa alkuperä ei ole inhimillinen, sehän on itsestään selvää; kerskailivathan valeapostolitkin oppiaan jumalalliseksi eikä inhimilliseksi. Mutta hän ehdottomasti kieltää oppineensa evankeliumia MINKÄÄN IHMISEN ANTAMALLA AVULLA JA SAANEENSA SITÄ MINKÄÄN INHIMILLISEN VÄLIKAPPALEEN TOIMESTA - niinkuin me kaikki opimme sen joko ihmisten meitä palvelemalla tahi saamme sen inhimillisen välikappaleen toimesta, MIKÄ KUULEMALLA, MIKÄ LUKEMALLA, KIRJOITTAMALLA, MAALAMALLA ynnä muulla sellaisella - vaan väittää saaneensa sen suorastaan JEESUKSEN KRISTUKSEN ILMESTYKSEN KAUTTA.
Se, joka haluaa selittää tämän toisin, selittäköön vaan puolestani!
Paavali kieltäessään saaneensa evankeliuminsa ihmiseltä tällä selvästi ilmaisee, että Kristus ei ole ainoastaan ihminen, vaan samalla sekä tosi Jumala että tosi ihminen.
Evankeliuminsa Paavali taas sai ollessaan tiellä, matkustaessaan Damaskoon; siellä Kristus ilmestyi hänelle ja puhui hänen kanssaan. Hän on puhunut myöhemminkin hänen kanssaan Jerusalemin pyhäkössä (Ap. t. 22:17 s.), mutta evankeliumin Paavali sai tiellä ollessaan, niinkuin Luukas Apostolien tekojen 9. luvussa (6. jakeessa) tapahtuman kertoo: "Mutta nouse", Kristus sanoo hänelle, "ja mene kaupunkiin, niin sinulle sanotaan, mitä sinun on tekeminen". Hän ei käske häntä menemään kaupunkiin oppiakseen evankeliumia Ananiaalta, vaan ANANIIAAN PITI KASTAA HÄNET, PANNA KÄTENSÄ HÄNEN PÄÄLLEEN, USKOA HÄNELLE SANAN PALVELUSTOIMI SEKÄ SUOSITELLA HÄNTÄ SEURAKUNNALLE, mutta tämän EI OLLUT MÄÄRÄ OPETTAA HÄNELLE EVANKELIUMIA; sen hän oli, niinkuin hän tässä kerskaa, jo ennen - tiellä SAANUT YKSINOMAAN JEESUKSEN KRISTUKSEN ILMESTYKSEN KAUTTA.
Ananias itsekin todistaa sen näillä sanoilla: "Saul veljeni", hän sanoi, "Herra lähetti minut - Jeesus, joka ilmestyi minulle tiellä, jota tulit - jotta saisit näkösi jälleen" jne. (Ap. teot 9:17). Hän siis ei saanut oppiaan Ananiaalta, vaan vasta sitten kun Kristus oli hänet tiellä kutsunut, häntä valaissut ja opettanut, hänet lähetetään Ananiaan luokse, jotta HÄNELLÄ OLISI IHMISILTÄKIN TODISTUS SIITÄ, ETTÄ JUMALA ON KUTSUNUT HÄNET JULISTAMAAN KRISTUKSEN EVANKELIUMIA.
...Mainitessaan taas, että hänen evankeliuminsa ei ole ihmisten mukaista, hän ei sillä tahdo todistaa, että hänen evankeliuminsa alkuperä ei ole inhimillinen, sehän on itsestään selvää; kerskailivathan valeapostolitkin oppiaan jumalalliseksi eikä inhimilliseksi. Mutta hän ehdottomasti kieltää oppineensa evankeliumia MINKÄÄN IHMISEN ANTAMALLA AVULLA JA SAANEENSA SITÄ MINKÄÄN INHIMILLISEN VÄLIKAPPALEEN TOIMESTA - niinkuin me kaikki opimme sen joko ihmisten meitä palvelemalla tahi saamme sen inhimillisen välikappaleen toimesta, MIKÄ KUULEMALLA, MIKÄ LUKEMALLA, KIRJOITTAMALLA, MAALAMALLA ynnä muulla sellaisella - vaan väittää saaneensa sen suorastaan JEESUKSEN KRISTUKSEN ILMESTYKSEN KAUTTA.
Se, joka haluaa selittää tämän toisin, selittäköön vaan puolestani!
Paavali kieltäessään saaneensa evankeliuminsa ihmiseltä tällä selvästi ilmaisee, että Kristus ei ole ainoastaan ihminen, vaan samalla sekä tosi Jumala että tosi ihminen.
Evankeliuminsa Paavali taas sai ollessaan tiellä, matkustaessaan Damaskoon; siellä Kristus ilmestyi hänelle ja puhui hänen kanssaan. Hän on puhunut myöhemminkin hänen kanssaan Jerusalemin pyhäkössä (Ap. t. 22:17 s.), mutta evankeliumin Paavali sai tiellä ollessaan, niinkuin Luukas Apostolien tekojen 9. luvussa (6. jakeessa) tapahtuman kertoo: "Mutta nouse", Kristus sanoo hänelle, "ja mene kaupunkiin, niin sinulle sanotaan, mitä sinun on tekeminen". Hän ei käske häntä menemään kaupunkiin oppiakseen evankeliumia Ananiaalta, vaan ANANIIAAN PITI KASTAA HÄNET, PANNA KÄTENSÄ HÄNEN PÄÄLLEEN, USKOA HÄNELLE SANAN PALVELUSTOIMI SEKÄ SUOSITELLA HÄNTÄ SEURAKUNNALLE, mutta tämän EI OLLUT MÄÄRÄ OPETTAA HÄNELLE EVANKELIUMIA; sen hän oli, niinkuin hän tässä kerskaa, jo ennen - tiellä SAANUT YKSINOMAAN JEESUKSEN KRISTUKSEN ILMESTYKSEN KAUTTA.
Ananias itsekin todistaa sen näillä sanoilla: "Saul veljeni", hän sanoi, "Herra lähetti minut - Jeesus, joka ilmestyi minulle tiellä, jota tulit - jotta saisit näkösi jälleen" jne. (Ap. teot 9:17). Hän siis ei saanut oppiaan Ananiaalta, vaan vasta sitten kun Kristus oli hänet tiellä kutsunut, häntä valaissut ja opettanut, hänet lähetetään Ananiaan luokse, jotta HÄNELLÄ OLISI IHMISILTÄKIN TODISTUS SIITÄ, ETTÄ JUMALA ON KUTSUNUT HÄNET JULISTAMAAN KRISTUKSEN EVANKELIUMIA.
Vastaukset 29
Vanhimmat
aina ihmetelly mielessäin tuota et mikstakii Ananias sit puhutteli hetimiten Paavalia veljekseen, jos hän ei ois ollu jo evankeliumin ymmärryksessä...
Eli tuo Lutherin selitys poikkee meikäläisten selityksestä kys asiassa:(
Viime pääsiäisenä ry:n ehtoolliskirkossa vl-pappi sanoi rippisaarnassaan näin: "Sinä matkaystävä, joka et ennen ole uskonut, usko tällä hetkellä syntisi anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä."
Siis vl-pappi piti matkaystävänään epäuskoista! Olin pudottaa korvat päästäni.
Asiaa varmaan, mutta kohderyhmä huomioon ottaen turhan monisanaista. Voisitko tehdä 5-10 -rivisen tiivistelmän?
Kyselin kerran tuota 'veljeni'-sanontaa täällä. Kukaan ei ollut lukenut Lutheria eikä osannut vastata. Enkä itsekään ole lukenut.
Tuo selittää tosi paljon ja paljastaa, miten entiset kirjoituksetkin valikoidaan sen mukaan, miten ne passaavat SRK-tulkintaan seurakuntaopista ja uskoontulosta. Tuo ei passaa ja siksi siitä ei puhuta!
Näin se Valkeus pääsee esille ennen uskoneitten kautta! Miksi emme uskoisi oppi-isäämme, sillä olemme luterilaisia. Ainakin tuo kohta ja selitys on ihanaa luettavaa ja helppoa uskoa!
Kun Paavali sai evankeliuminsa mukamas yliluonnollista kautta, suoraan taivaaseen astuneelta Jeesukselta joka on Lutherin mukaan tosi jumala, niin eikö silloin Paavali saanut ilmestyksensä käytännössä suoraan Jumalalta, ollen sitten itse se välimies ihmisten ja Jumalan välillä.
Eikös messiaan pitänyt olla välimies?
Eikö juuri Paavali ole Jeesuksen sijainen ja syrjäyttäjä, sillä hän tekee itsestään välimiehen ja evankeliumi on hänen kauttaan annettu, ei ihmis-Jeeukselta, vaan suoraan Jumala-Jeesukselta.
Kumpaa evankeliumia sinä kuuntelet, Jeesuksen vai Paavalin?
Tartuit tärkeään asiaan, kun Paavalin, eli Sauluksen uskoontuloon.
Lestadiolaiset saarnoissaankin raiskaa tätä kohtaa kovasti.
1.Jumala pysäiytti Saulin Damaskon tiellä ( saarna Jukka Kolmonen Pooki ) Vaikka se oli Kristus. ( 5 Hän kysyi: "Herra, kuka sinä olet?" Ääni vastasi: "Minä olen Jeesus, jota sinä vainoat. )
2.Saulu oli jo ollut kolme päivää uskossa, ( Hän tuli Jeesusen omaksi sokaistuessaan )ja oli rukoillut 3 pv, ennekuin Ananias tuli ja kastoi Hänet.( 9jae, Kolmeen päivään hän ei nähnyt mitään, ei syönyt eikä juonut.ja näyssä hän on nähnyt, että Ananias-niminen mies tulee sisään ja panee kätensä hänen päälleen, jotta hän saisi näkönsä takaisin."17 Ananias lähti. Hän meni sisälle taloon, pani kätensä Saulin päälle ja sanoi: "Saul, veljeni! Herra on lähettänyt minut -- Jeesus, joka ilmestyi sinulle, kun olit matkalla tänne. Hän lähetti minut, jotta saisit näkösi takaisin ja täyttyisit Pyhästä Hengestä."18 Samassa oli kuin suomut olisivat pudonneet Saulin silmistä, ja hän näki jälleen. Hän nousi jalkeille, ja hänet kastettiin) Tähän VL;t väittää, että Ananias tuli ja saarbnasi synnit anteeksi, ja Saul sai parnannuksen armon. On ne veijereita. ( saarna Eilola Oulu Ry. )
Jeeus vain kutsui Saulia, ja kaikki ne, mitä SRK sanoo, uskso tulee uskosta ja pitää olla parannusken armo, tai kuulemisesta, jää selkeästi antikristusen jutuiksi, Raamatun vastaiski jutuiksi. Jota Jeeus kustsuu, sitä Hän kutsuu, ja se ei tarviste yhtään VL siihen häksäämään.
Olisi mukava, jos kirjoittaisit viestisi ensin tekstinkäsittelyohjelmalla, antaisit sen oikolukea tuotoksesi ja vasta sitten lähettäisit (yleensä ajatuksellisesti oivat) tekstisi tänne. Nyt meikäläisen ajatus katkesi mm. seuraaviin:
pysäiytti
Saulu
Jeesusen
Saulin
saarbnasi
parnannuksen
Jeeus
parannusken
vastaiski
Jeeus
kustsuu
häksäämään
minulla on nyt lainakone, ja kirjoitan kai liian nopeaan, anteeksi, mutta kommentoisitko ajatusta, kai se kutenkin selvisi.
Suoraa jatkoa Paavalista...
Näitä nyt Paavalin täytyy pakostakin kertoa, torjuakseen noiden valeapostolien vääristelyt, jotka koettivat saattaa hänet mahdollisimman vihatuksi galatalaisten keskuudessa. Hehän sanoivat Paavalia paljoa huonommaksi kuin muut apostolien oppilaat: nämä olivat saaneet sen, mitä heidän oli määrä opettaa ja noudattaa, apostoleilta, joiden elämää he sitä paitsi pitkän ajan kuluessa omakohtaisesti olivat seuranneet. Aivan saman Paavalikin heiltä sai, vaikk hän sen nyt kieltää. Minkä tähden he siis mieluummin ottavat totellakseen vähäarvoisempaa henkilöä, halveksien itse apostolien arvovaltaa, jotka eivät ainoastaan olleet galatalaisten, vaan koko maailman kaikkien seurakuntien esimiehiä ja opettajia?
Tämä oli se apostolien arvovallalla perusteltu valeapostolien, kieltämättä valtaavan luja todistelu, jonka avulla galatalaiset tuossa tuokiossa saatettiin lankeemukseen, nimenomaan juuri näissä olosuhteissa. Minä totisesti en sinä ilmoisna ikänä olisi tuollaista jaksanut uskoa, elleivät nämä Galatian, Korinton, Aasian ynnä muiden seurakuntien tarjoamat esimerkit olisi sitä opettaneet: jopa nekin, jotka alussa olivat ottaneet sanan ilolla vastaan - ja heidän joukossaan on ollut monta huomattavaa henkilöä - niin äkkiä ovat saattaneet hämmentyä. Hyvä Jumala, kuinka helposti tuleekaan kauhistava ja mittaamaton vaurio yhden ainoan tuollaisen todistelun voimasta, joka siinä määrin tyrmistää omantunnon - Herran vetäessä pois armokätensä - että ihmiseltä silmänräpäyksessä menee kerrassaan kaikki.
_________________
Helposti siis valeapostolit asian noin värittäen pettivät galatalaiset, jotka eivät vielä olleet vakaantuneita ja joiden juuret eivät olleet ehtineet tunkeutua syvään, vaan jotka vielä olivat heikkoja uskossa. Onhan sitä paitsi vanhurskauttamisasia niljakas, ei tosin itsessään - itsessään se näet on mitä luotettavin ja varmin - vaan mikäli meistä on kysymys. Tätähän minä itse saan usein kokea. Tiedän kyllä, kuinka minun pimeinä hetkinäni täytyy painiskella; minä tiedän, kuinka monta kertaa minulta EVANKELIUMIN JA ARMON SÄTEET HUKKUVAT KUIN MIHINKÄKIN PAKSUIHIN PILVIIN.
Tiedänpä vielä senkin, että harjaantuneetkin ja ne joiden käynti on mitä varmin, tässä joutuvat niljakkaalle kohdalle. Me tosin tiedämme tämän asian, koskapa osaamme sitä opettaakin, ja sehän on sen varma merkki, että olemme sen käsittäneet, - eihän kukaan kykene opettamaan toisille sellaista, mitä itse ei tunne; "viisas mies", muuan on lausunut, "osaa opettaa kansaansa" (Sir. 37: 26). Mutta kun meidän keskellä taistelun tuoksinaa pitäisi käyttää hyväksemme evankeliumia, joka on armon, lohdutuksen ja elämän sana, tekee tämän evankeliumin siinä samassa tyhjäksi laki, tuo vihan, murheen ja kuoleman sana: se alkaa pauhata, saaden aikaan omassatunnossa yhtä suurta kauhua kuin tuo kauhistava ja hirveä näky Siinain vuorella (2. Moos. 19: 16); samoin yksi ainoa Raamatusta otettu uhkaussana peittää kuin paksuihin pilviin kaiken lohdutuksen, ja siinä määrin vapisuttaa koko sisimpäämme, että meiltä kokonaan unohtuu koko vanhurskauttaminen, armo, Kristus ja evankeliumi.
_________________
Niinpä tämä asia, mikäli meistä on kysymys, on varsin niljakas, koska me itse olemme niljakkaita. Lisäksi toinen puoli omaa itseämme, nimittäin oma järkemme ja sen voimakkuus, on vastustajanamme. Sitä paitsi vastustaa henkeä liha, joka ei osaa vakaasti pysyä kiinni siinä, että Jumalan lupaukset ovat todet; senpä vuoksi se taistelee ja sotii henkeä vastaan, ja, niinkuin Paavali sanoo (Room. 7:23) "vangitsee hengen", jottei se voi niin lujasti uskoa kuin mielellään soisi. Sentähden alituisesti painamme mieliin:
KRISTUKSEN TUNTEMINEN ja USKO EI OLE MIKÄÄN INHIMILLINEN ASIA EIKÄ SE OLE MITÄÄN INHIMILLISTÄ TEKOA, VAAN SE ON SUORASTAAN JUMALAN LAHJAA, JOKA SEKÄ SYNNYTTÄÄ ETTÄ MYÖSKIN PITÄÄ VOIMASSA USKON MEISSÄ.
Ja niinkuin hän aluksi sanan välityksellä sitä harjoittaa, lisää, vahvistaa ja saattaa päätökseen. Jumalisuuteen harjaantuminen, sanan tutkisteleminen ja kuunteleminen on siis parhainta jumalanpalvelusta ja sapatinviettoa, ja päinvastoin vaarallisista vaarallisinta on sanaan kyllääntyminen. Se, joka siis kylmenee sanalla, arvellen sen jo käsittäneensä ja alkaen vähitellen tuntea vastenmielisyyttä sitä kohtaan, on jo kadottanut Kristuksen ja evankeliumin, ja senkin, mitä luulee tietävänsä, hän käsittää vain ajatustietä, ollen "miehen kaltainen", niinkuin Jaakob sanoo (Jaak. 1:23), "joka katselee kuvastimessa luonnollisia kasvojaan; hän katselee itseään, lähtee pois ja unhottaa heti, millainen oli". Tuollaisista tulee sitten loppujen lopuksi tyhjänpäiväisiä kiihkohenkiä.
poikkeustapaus, sai eri kohtelun kuin muut ihmiset vai onko Luther muuttanut mieltään, miten ihminen vanhurskautetaan? Kumpaa Lutheria on uskominen? Onko kuitenkin parempi, että kaikki opit ja opetukset Raamatun sanalla tutkitaan?
"Luther huonepostillassa:
Oppikoon siis jokainen etsimään syntien anteeksiantamusta ihmisiltä eikä mistään muualta. Ainoastaan siten se on löydettävissä, sillä näin kuuluu Herramme Kristuksen käsky: Totisesti minä sanon teille: kaikki, minkä te päästätte maan päällä, on oleva päästetty taivaassa (Matt. 18:18)."
Mut joissakin muissakin teksteissä Luther selittää noit 'kättenpäällepanemisia' eri tavalla ku meikäläisyydessä; ainakin yks selitys hällä on konfirmointi, mitä se taas pitää sisällään...Ankka ei ymmärrä.
Mut mie kyl ittekki, enneku luin ton Lutherin tekstin, ymmärsin Raamatusta ton kohan pääpiirteissään samallai...en tietty niin syvästi:(
Lutherko se on se auktoriteetti, sehän pitäisi olla Kristus,
Mielistäni kaikki lahkot, jotka alkaa Ihmisen nimellä, kuten Lutherilainen, Lestadiolainen, ei kirkasta Herraa Jeesusta, ja vastakohta on vain antikristus.
Kristitty on aina kristitty, ja nämä nimi kristityt ovat Ihmis- sääntöjen alla, eli täysin harhassa.
Matt 16;19 >Minä olen ANTAVA SINULLE taivasten valtakunnan avaimet. Minkä sinä sidot maan päällä, se on sidottu taivaissa, ja minkä sinä vapautat maan päällä, se on myös taivaissa vapautettu." Totisesti: kaikki, MITÄ TE SIDOTTE maan päällä, on sidottu taivaassa, ja kaikki, minkä te vapautatte maan päällä, on myös taivaassa vapautettu.< Nämä on Jeesuksen sanoma, ensin Pietarille ja 18 vain opetuslapsille, jotka olivat paikalla.
Miten VL luulee että Jeesus heille näin sanoi, siihen ei ole mitään todistetta, muuta kun antikristuksen sana. Missä kohti muuten Raamatussa sanotaan – Saat uskoa syntisi anteeksi?
Muuten, se ei ollut käsky, vaan lupaus opetuslapsille, mutta samalla antoi käskyn, LÄHETYSKÄSKYN, montako VL lähetyssaarnaajaa on maalimalla, ei yhtään.
Kannattaa olla hieman häpeissään.
Hyvä ohje Raamatun tekstiä tulkittaessa on lukea "tulkittavana" olevan kohdan lisäksi mitä ENNEN ja JÄLKEEN kyseistä kohtaa lukee. Ehkäpä se sama ohje pätee Lutherin tekstejäkin lukiessa? Minkä päivän saarnassa tuo lainaamasi kohta oli Huonepostillassa?
T: Tiinaliina
minkä päivän Huonepostillasta on kyse, olen sen joskus laittanut itselleni talteen. Räpylä-Jem saattaisi tietää.
Tässä sitä samaa Lutheria ennen ja hieman jälkeen:
Näin puhuu "oppi-isämme" Martti Luther huonepostillassaan:
"Se on todellakin suuri valta: kristityt saattavat sanoa toinen toisellensa: Veljeni, ole hyvässä turvassa, sinulla on armollinen Jumala; usko vain siihen lupaukseen, jonka minä sinulle julistan Jeesuksen nimeen, niin se on oleva yhtä vahva totuus, kuin jos Jumala itse olisi sinulle sanonut: Sinun syntisi ovat anteeksiannetut."
"Tämä valta on, niinkuin kuulemme, saanut alkunsa Herrasta Kristuksesta, ja se on sen jälkeen jäänyt meille ihmisille (...) Näistä sanoista saat ammentaa yhtä varman lohdutuksen, kuin jos Kristus itse persoonallisesti taivaastansa niin sinulle sanoisi."
"Nyt Pyhä Raamattu opettaa minulle ja kaikille kristityille, että jos tahdon saada syntini anteeksi, minä en saa käydä soppeen, sanoen: Jumalani, anna syntini anteeksi, ja sitten odottaa, että enkeli taivaasta tulee sanomaan minulle: Syntisi ovat annetut anteeksi. Jumala lupaa itse tulla tyköni vakuuttamaan minua syntien anteeksiantamuksesta."
"Oppikoon siis jokainen etsimään syntien anteeksiantamusta ihmisiltä eikä mistään muualta. Ainoastaan siten se on löydettävissä, sillä näin kuuluu Herramme Kristuksen käsky: Totisesti minä sanon teille: kaikki, minkä te päästätte maan päällä, on oleva päästetty taivaassa (Matt. 18:18). Ja samoin: »Joiden synnit te annatte anteeksi, niille ne ovat anteeksi annetut» (Joh. 20:23). Jumala ei voi sietää, että jokainen ryhtyy rakentamaan omia tikapuita eli portaita taivaaseen: hän yksin tahtoo olla rakentaja."
Tässä lisää Lutheria samasta aiheesta:
"Yhä uusin sanoin Luther vakuuttaa, että kristitylle on jätetty valta pidättää ja antaa anteeksi syntejä Herran nimessä:
"”Tämä voima on Herralta Kristukselta alkunsa saanut ja sitten meille ihmisille jäänyt, erinomattain niille, jotka ovat virassa ja kutsutut evankeliumia saarnaamaan, s. o. parannusta ja syntienn anteeksiantamusta Jeesuksen nimeen julistamaan. Tämä valta on jokaisella kristityllä, koska Kristus on meidät tehnyt osallisiksi voimastaan ja vallastaan. Tämä valta koskee omiatuntoja, niin että minä Jumalan sanan voimassa voin lausua tuomion, joka omantunnon sitoo, ja jota ei yksikään luontokappale pysty muuttamaan tai purkamaan, ei synti, ei maailma, eikä perkele; tämä on kristityn oikea valta. Tämä valta on meillä hänen jälkeensä jättämässään sanassa ja aivan yhtä voimakkaana meidän niitä lausuessamme, kuin jos hän itse vaeltaisi maan päällä ja lausuisi ne siinä majesteettisuudessa ja kunnian loistossa, joka hänellä nyt on. ja tämä on se voima, joka meillä on hänen ylösnousemisestaan ja taivaaseenastumisestaan. Tässä antaa hän meille vallan kuolettaa ja eläväksi tehdä, antaa perkeleelle ja ottaa perkeleeltä. --- Täten asetettiin apostolit ja heidän jälkeläisensä hamaan maailman loppuun asti herroiksi, joille on viran puolesta annettu yhtä suuri valta ja voima kuin Kristuksella, Jumalan Pojalla itsellä oli. Koko maailman valta ja voima ei ole tämän rinnalla mitään, vaikka se ei ole maailman silmissä loistava, eikä valtana pidetä. Kuitenkaan ei se saa, eikä voi ulottua kauemmaksi kuin ainoastaan siihen Mikä Jumalan edessä sanotaan synniksi, niin että missä synti alkaa tai muuttuu toiseksi, siinä pitää tämän hallituksen alkaman ja muuttuman. Ja tälle hallitukselle alamaisia tulee kaiken olla, mikä maan päällä elää ja sanotaan ihmiseksi, olkoon suuri tai pieni, ei yksikään erotettuna. Sillä sen tähden hän sanoo, joille ”te annatte synnit anteeksi”. Näin ei siis kenenkään pidä pääsemän taivaaseen ja iankaikkiseen elämään, ellei hän saa sitä teiltä, s. o. teidän virkanne kautta."”
””Kristus ei sano: Mitä minä sidon ja päästän taivaassa, se on teidänkin sidottava ja päästettävä maan päällä, kuten harha-avaimen opettajat uskottelevat. Koska saisimme tietää, mitä Jumala sitoo tai päästää taivaassa? Emme koskaan, ja niin muodoin avaimet olisivat turhat, eikä niistä olisi mitään hyötyä. --- Vaan näin hän sanoo: Kun te sidotte ja päästätte maan päällä, niin tahdon minä samalla sitoa ja päästää taivaassa.. --- Mitä te sidotte ja päästätte (sanon minä), sitä en minä tahdo enää sitoa enkä päästää, vaan se on oleva sidottu ja päästetty ilman minun sitomistani ja päästämistäni; minun ja teidän tekonne on oleva yksi ja sama teko, eikä kaksi tekoa; minun ja teidän avaimenne ovat Yhdet ja samat avaimet, eikä kaksi eri avainta ---. Näin Kristus velvoittaa ja sitoo itsensä meidän työhömme.””
Koska se päästösana lausutaan ihmisen kautta, niin luullaan sitä pelkäksi ihmissanaksi ja ajatellaan, että Jumala on tuolla ylhäällä korkeuksissa, kaukana siitä sanasta, joka on maan päällä, ja niin töllistellään ylös taivasta kohti. --- Juuri ne SAMAT AVAIMET, jotka on Kristuksella eikä kellään muulla, juuri NE hän antaa Pietarille., ikää kuin hän sanoisi: Mitä töllistelet kohti taivasta ja sieltä etsit avaimiani? Etkö kuule, että olen antanut ne Pietarille? Ne ovat kyllä taivaan avaimet, se on totta, mutta ne eivät ole taivaassa. Minä olen ”jättänyt ne alas maan päälle”.
Älä anna tässä johtaa itseäsi harhaan tuon farisealaisen lörpötyksen, jolla muutamat pettävät itsensä, nimittäin, kuinka muka ihminen voisi antaa anteeksi syntejä. --- Pysy sinä KRISTUKSEN SANOISSA ja ole varma siitä, ettei Jumala millään muulla tapaa anna syntejä anteeksi, kuin suullisen SANAN kautta, jonka tavan hän on määrännyt meille ihmisille. Ellet etsi anteeksiantamusta tässä SANASSA., niin turhaan katsoa töllistelet taivasta kohti odottaen sieltä armoa, tai niin kuin he sanovat sisällistä anteeksiantamusta."
Lähde: Aulis Ziedbeck, "Ole vapaa vapaaksi ostettu lauma"
Lainaus oli 19:sta sunnuntai kolminaisuuspäivän jälkeen. Ihan mielenkiintoinen luku, suosittelen teille muillekin keskustelijoille luettavaksi.
Siinä luvussa puhuttin paljonkin syntienanteeksisaamisesta (kasteen, sanan ja sakramenttien kautta), mm. tämäntapainen kohta oli (vapaasti käännetty):
Opi siksi puhumaan asiasta näin: Tiedän hyvin, sekä tunnustan, että Jumala yksin antaa syntejä anteeksi. Mutta minun täytyy myös tietää jotakin, mistä voin havaita (tuntea), että synnit ovat minulle anteeksiannettuja, - tai millä tavalla, minkä kautta synnit annetaan minulle anteeksi. Nyt Raamattu opettaa minulle että jos haluan saada synnit anteeksi, niin minun ei pidä istuutua nurkkaan ja sanoa: Rakas Jumala. Anna minulle syntini anteeksi! ja odottaa että enkeli tulisi ja sanoisi minulle: Sinun syntisi ovat anteeksiannetut. .... jne. jatkuu ...
....
.....(ja pari sivua myöhemmin) ...
Ota siksi huomioon tämä opetus ja opi ymmärtämään mitä syntien anteeksisaaminen oikeastaan on, kuinka siitä voi vakuuttua, ja mistä sitä pitää etsiä ja mistä löytää, ettet juoksisi muualle kuin kristilliseen kirkkoon, jossa on sana ja sakramentit. Sieltä sinä varmasti löydät syntien anteeksisaamisen, etkä taivaasta, niinkuin fariseukset meinasivat Kristuksen pilkkaavan Jumalaa, koska kukaan muu kuin Jumala ei voi antaa syntejä anteeksi. Ole siis varovainen ja sano näin: Jumala on asettanut syntien anteeksiantamuksen pyhään kasteeseen, ehtoolliseen ja sanaan, jokaisen kristityn suuhun. Jos sellainen (siis kristitty ihminen) lohduttaa sinua puhumalla Jumalan armosta Kristuksen ansion kautta, niin pitää sinun ottaa se sana vastaan ja uskoa, aivan kuin Kristus olisi omalla suullaan puhunut sinulle.
----- ei-sanatarkka käännös loppu ---
Ydinajatus on siis se, että me ihmiset tarvitsemme jotain "vakuutusta" jotta jaksaisimmme uskoa todeksi sen anteeksiannon, minkä Jumala on meille luvannut. Siksi tarvitaan kasteessa vettä, ehtoollisessa näkyvää leipää ja viiniä, ja synninpäästössä ihmissuuta. Mutta! synninpäästö ILMAN ihmissuuta on myös synninpäästö! Sen saa omakseen kun uskoo syntinsä anteeksi. Ja sen uskon saa jo kasteessa, ja jos sen uskonsa menettää (niinkuin valitettavasti useimpien kohdalla käy), niin myöhemmin voi vaikkapa Raamattua lukemalla ja/tai uskovien puheita kuuntelemalla tulla uskoon.
T: Tiinaliina
Kertaus on opintojen äiti. Laitan tähän siis toistoa sinun edellisestä lainauksestasi:
--------------------------------------
"Nyt Pyhä Raamattu opettaa minulle ja kaikille kristityille, että jos tahdon saada syntini anteeksi, minä en saa käydä soppeen, sanoen: Jumalani, anna syntini anteeksi, ja sitten odottaa, että enkeli taivaasta tulee sanomaan minulle: Syntisi ovat annetut anteeksi. Jumala lupaa itse tulla tyköni vakuuttamaan minua syntien anteeksiantamuksesta."
"Oppikoon siis jokainen etsimään syntien anteeksiantamusta ihmisiltä eikä mistään muualta. Ainoastaan siten se on löydettävissä, sillä näin kuuluu Herramme Kristuksen käsky: Totisesti minä sanon teille: kaikki, minkä te päästätte maan päällä, on oleva päästetty taivaassa (Matt. 18:18). Ja samoin: »Joiden synnit te annatte anteeksi, niille ne ovat anteeksi annetut» (Joh. 20:23). Jumala ei voi sietää, että jokainen ryhtyy rakentamaan omia tikapuita eli portaita taivaaseen: hän yksin tahtoo olla rakentaja."
---------------------------------------------
Juuri noin. Meidän ei pidä etsiä syntien anteeksiantamusta tai "todistusta", "vakuutusta" siitä omasta itsestämme, ei omista tunteista tai katumuksesta tai parannuksenteosta. Ei myöskään unista, ei enkeleiltä eikä maahisilta, ei näyistä tai mistään mielikuvituksistamme. Eikä rakennella omia pelastusteitä (tikkaita taivaaseen) ja sanoa esim. "Kymmenen Isämeitää ja pitkiä paastoja, niin tiedän saavani syntini anteeksi. Ja todistuksena siitä olkoon, että kaktukseni kuolee vuoden sisään".
Mutta koska kuitenkin olemme vajavaisia, kovin heikkouskoisia ja muutenkin kaikin tavoin reppanoita, niin Jumala armossaan on antanut meille tavan vakuuttua siitä että syntimme ovat todellakin anteeksiannetut. Kaste, ehtoollisleipä, synninpäästö. Näkyvää, kuuluvaa, maistettavaa, tunnettavaa jne. Ei mielikuvituksen tuotetta, vaan aisteilla havaittavaa. Sellaisia "todisteita" me tarvitsemme täällä näkyvässä maailmassa eläessämme. Sitten taivaassa, näkymättömässä todellisuudessa, jaksamme uskoa ilman niitä todisteitakin.
T: Tiinaliina
Apt.21;6 "Mutta matkalla, kun jo olin lähellä Damaskosta, taivaasta leimahti puolenpäivän aikaan yhtäkkiä kirkas valo ympärilleni.
7 Kaaduin maahan ja kuulin äänen sanovan: 'Saul, Saul, miksi vainoat minua?'
8 Minä kysyin: 'Herra, kuka sinä olet?' Ääni vastasi: 'Minä olen Jeesus Nasaretilainen, jota sinä vainoat.' [1. Kor. 9:1, 15:8]
9 Ne, jotka olivat kanssani, näkivät valon mutta eivät kuulleet sen ääntä, joka minulle puhui. [Dan. 10:7]
10 Minä kysyin: 'Herra, mitä minun tulee tehdä?' Herra sanoi minulle: 'Nouse ja mene Damaskokseen. Siellä saat kuulla kaiken, mitä sinun tehtäväksesi on määrätty.'
11 Minä en nähnyt mitään, koska kirkas valo oli sokaissut minut, ja siksi matkatoverieni oli talutettava minua. Niin sitten saavuin Damaskokseen.
12 "Siellä oli Ananias, hurskas ja lakia noudattava mies, jota kaikki kaupungin juutalaiset pitivät arvossa.
13 Hän tuli luokseni ja sanoi: 'Saul, veljeni, palautukoon näkösi!' Samassa näköni palasi ja näin hänet.
14 Hän sanoi: 'Isiemme Jumala on valinnut sinut tuntemaan tahtonsa, näkemään Vanhurskaan ja kuulemaan hänen oman äänensä. [Gal. 1:15,16]
15 Sinusta tulee hänen todistajansa, sinä kerrot kaikille ihmisille, mitä olet nähnyt ja kuullut. [Ap. t. 4:20, 23:11, 26:22,23]
16 Älä vitkastele. Huuda avuksi hänen nimeään, nouse ja anna kastaa itsesi, anna pestä syntisi pois.' [Luuk. 24:47 ]
................................
Siis
- Paavali sai evankeliumin suoraan Kristukselta
- Ananiaan kautta fyysisen näkäkvyn ja Pyhän Hengen
- Tämän jälkeen Ananias kehottaa Saulusta menemään kastelle, jotta synnit pyyhittäisiin pois.
Siis vaikka Saulus oli saanut evankeliumin suoraan Kristukselta ja Ananiaan kautta saanut näön (Huom Ananias ei saarnannut syntejä anteeksi tuon raamatun kohdan mukaan kuten vl-oppi väittää), Ananias tämän jälkeen kehottaa Saulusta menemään kasteeelle, jossa vasta synnit pyyhittäisiin pois - siis vasta siinä synnit tulisi anteeksi annetuksi.
Eikö siinä tuon Raamatun kohdan mukaan noin mene ?
kastetta jo Ananias puhuttelee Saulusta 'veljekseen'...mitäs se sit tarkottaa...? Selittäkääpä viisaammat!
Ja samoten kun Ananias sai tiedon Sauluksesta Jumalalta, eikö hän saanut jo siinä tiedon et Jumala oli valinnut Sauluksen sananpalvelijaksi? En kerkii ettii nyt sitä raamatunpaikkaa, muistelen vain vapaasti.
jolloin Saulus sai syntinsä anteeksi ?
Siis kun Saulus oli saanut näkönsä takaisin Ananiaksen kätten päällepanemisen kautta, niin Ananias sen jälkeen kehottaa menemään Saulusta kasteelle, jotta synnit pyyhittäisiin pois - siis eikö tuon mukaan tuona hetkenä Saulus ei olisikaan saanut vielä syntejään anteeksi.
Raamattuhan todistaa, että Ananias oli Pyhän Hengen omaava mies ja jos ihmisessä on Totuuden Henki, ei hän tietenkään valehtele.
että jos Jumala suoraan olisi Saulukselle antanut synnit anteksi, niin ei häntä olisi käsketty menemään Ananiaan luo, sillä luulisi, että itse Jumalan anteeksiantamus olisi ollut pätevä. Ananiaalle oli jo Jumala ilmoittanut, että tällainen mies on tulossa, jonka Hän on valinnut.Ananias myös näki, että Saulusta talutettiin, joten häneltä oli jo riisuttu omavanhurskaus pois. Näin ajattelisin.
amen.
Ja Juutalaisilla oli tapana, jos oli kohdannut Kristuksen, puhutella toisiaan Pyhiksi veljiksi. Se selviää hyvin Heprealaiskirjeestä, joka oli tarkoitettu Juutalaisille. Saul oli jo kolme päivää ollut kristitty.
Heprealaiskirjeessä yhdessäkin luvussa on kuusi kertaa Pyhä Veli. Joten tällä oiotettiin tosille, että olen uskossa Jeesukseen. Samoin kun VL Jumalan Terve, vai miten se meni juter……
Apt 9
Sinäkin bruutukseni, missä UT;n aikaan on mitään viitteitä, että Jumala synnit lunastaa.
Koko luvussahan ei puhuta Jumalasta sanaakaan, koska Jeesus on Herra ja kaikki valta on Hänellä. Katso Raamattua, niin selviää.
Ei Saulus mihinkään Ananiaksen luokse mennyt, vaan Anaias Saulin luokse > Herra sanoi: "Mene Suorallekadulle ja kysy Juudaksen talosta Saulia, jota kutsutaan Tarsolaiseksi. Hän rukoilee, eli on uskossa.
Mitä sinä Jumalaa tähän sekoitat, sillä sitä ei esiinny koko luvussa, Jeesus vain. Oletko Jehovan todistaja, vai kristitty, mutta tietämätön olet.
””sillä luulisi, että itse Jumalan anteeksiantamus olisi ollut pätevä.”” Koko SRK; oppi on pelkkää luulemista Jumlasta.
””Ananiaalle oli jo Jumala ilmoittanut””” Missä sellaista puhutaan, saarnoissako, jota minäkin todella olen kuullut, aika pimeää, Jeesus se oli eikä Jumala. Jumala ei valinnut Häntä vaan Jeesus. Mistä sinä tuon Jumalaan valinnan olet haistanut.
””Ananias myös näki, että Saulusta talutettiin, joten häneltä oli jo riisuttu omavanhurskaus pois. Näin ajattelisin.”” 17 jae ja 9 luku >> Ananias lähti. Hän meni sisälle taloon, pani kätensä Saulin päälle ja sanoi: "Saul, veljeni! Herra on lähettänyt minut -- Jeesus, joka ilmestyi sinulle, kun olit matkalla tänne. Hän lähetti minut, jotta saisit näkösi takaisin ja täyttyisit Pyhästä Hengestä."
immeisenä ymmärrän niin, että Saulus sai Damaskon tiellä uskon eli pääsi epäuskostaan, ja myöhemmin kasteessa sai erilliset syntinsä anteeksi.
Miten vl:t sotkevat epäuskon ja muut synnit samaan pakettiin? On eri asia saada epäuskonsa anteeksi ja muut syntinsä anteeksi.
Luther jatkuu...
Tämä valeapostolien todistelu oli siis hyvin mukaansatempaava ja jämerä, ja se nykyäänkin enemmistöön tehoo. Sehän on seuraava:
Näin ovat apostolit, pyhät isät ja heidän seuraajansa opettaneet, näin kristikunta käsittää, uskoo. Mahdotonta, että Kristus olisi näin moniksi vuosisadoiksi jättänyt kristikuntansa erehdyksen valtaan. Kaikkea tässä! Sinäkö yksinäsi viisaampi kuin niin moni pyhä mies, kuin koko kristikunta - !
Näin perkele muuttaa itsensä valon enkeliksi ja hyökkää tähän aikaan salakavalasti kimppuumme, käyttäen välikappaleenaan muutamia myrkyllisiä teeskentelijöitä. "Me emme piittaa", he sanovat, "paavista emmekä piispoista, noista sanan pahimmista halveksijoista ja vainoojista; yksin tein me inhoamme munkkien petosta ynnä muuta sellaista. Mutta pyhän yleisen kirkon arvovallan me tahdomme säilyttää loukkaamattomana. Seurakunta on niin monen vuosisadan kuluessa näin käsittänyt ja opettanut; näin ovat käsittäneet ja opettaneet kaikki alkuseurakunnan opettajatkin, nuo sangen pyhät miehet, sinua paljon arvokkaammat ja oppineemmat. Ken olet sinä, joka uskallat olla toista mieltä kuin nämä kaikki ja tyrkyttää meille päinvastaista oppia?"
Kun saatana tuollaista pänttää päähäsi ja ikäänkuin liittoutuu lihan ja järjen kanssa, silloin omatuntosi joutuu kauhistavaan epätoivoon, ellet lujin ottein pysytä mielenmalttiasi ja sano: "Opettakoot vain pyhä Kyprianus, Ambrosius, Augustinus tahi pyhä Pietari, Paavali, Johannes tahi taivaan enkeli toisin; sen kuitenkin varmasti tiedän: en suosittele inhimillisiä, vaan jumalallisia asioita, toisin sanoen, OMISTAN KAIKEN JUMALALLE ENKÄ MITÄÄN IHMISILLE.
_________________
Mutta sinä väität: "Onhan kirkko pyhä, ja ovathan isät pyhiä." Oikein sanottu; MUTTA SEURAKUNNAN TÄYTYY, olipa kuinka pyhä tahansa, RUKOILLA: "Anna meille meidän velkamme anteeksi" (Matt. 6: 12). Siis isienkin, olivatpa kuinka pyhiä tahansa, on kuitenkin pakko uskoa syntien anteeksiantamus. Senpä tähden ei saa uskoa minua, ei kirkkoa, ei isiä, ei apostoleita eikä taivaan enkeliä siinä tapauksessa, että opetamme jotakin Jumalan sanaa vastaan, VAAN JUMALAN SANAN ON PYSYTTÄVÄ IANKAIKKISESTI. Päinvastaisessa tapauksessahan valeapostolien todistelulla olisi ollut mitä tehokkain todistusvoima Paavalin oppia vastaan; sillä totisesti oli ratkaisevaa, sanon ratkaisevaa asettaa galatalaisten silmissä koko seurakunta, jopa koko apostolien joukko yhtä ainoaa, Paavalia vastaan, joka päälle päätteeksi oli esiintynyt heitä myöhemmin ja jolla oli vähemmän arvovaltaa. Tämä todistelu oli siis varsin voimakas ja siitä johtuva päätelmä iskevä. Kukaan näet ei mielellään sano kirkon erehtyvän; ja kuitenkin on välttämätöntä sanoa sen erehtyvän, jos se opettaa jotakin Jumalan sanatta tahi sen vastaisesti.
Pietari, apostoleista ylin, eli ja opetti Jumalan sanatta; hän siis erehtyi. Ja koska hän siis ansaitsi nuhtelemista, niin Paavali (ei salannut tätä erehdystä, vaikka se näköjään olikin pieni, kun oivalsi siitä koituvan turmiota koko kristikunnalle, vaan) vastusti häntä vasten kasvoja, nihdellen häntä siitä, että hän ei vaeltanut evankeliumin totuuden mukaisesti; näin kerrotaan tässä jäljempänä, toisessa luvussa (14. jakeessa). Tässä kuulet mitä pyhimmän apostolin, Pietarin erehtyneen.
EN SIIS OTA KUULLAKSENI KIRKKOA ENKÄ ISIÄ ENKÄ APOSTOLEITA MUUSSA TAPAUKSESSA KUIN SIINÄ, ETTÄ ILMOITTAVAT JA OPETTAVAT PUHDASTA JUMALAN SANAA.
Ananias Saulukselle: Apt.22:16
"Ja nyt, mitä viivyttelet? Nouse, huuda avuksi hänen nimeänsä ja anna kastaa itsesi ja pestä pois syntisi."
Eli ei ollut ennen Ananiasta synnit anteeksi Paavalilla, eikä siis Pyhää Henkeä, armojärjestys, kuten Jeesus opettaa Joh.20:21-23
"21 Niin Jeesus sanoi heille jälleen: "Rauha teille! Niinkuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minäkin teidät."
22 Ja tämän sanottuaan hän puhalsi heidän päällensä ja sanoi heille: "Ottakaa Pyhä Henki.
23 Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut; joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt.""
Näin sanoo raamattu ja Jumala. Lutheriltakin löytyy hyvin selkeästi sama oppi, ja luterilaisen kirkkomme oppi luterilaisten tunnustuskirjojen kautta,
Perusteluna www.evl.fi/tunnustuskirjat/
->Lutherin iso katekismus->uskontunnustuksen kolmannen osan selitys:
1) "...Pyhä Henki toteuttaa pyhittämisen seuraavien vaiheiden kautta: pyhien yhteys eli kristillinen kirkko, syntien anteeksiantaminen, ruumiin ylösnouseminen ja iankaikkinen elämä. Hän johtaa siis meidät ensiksi pyhän seurakuntansa eli kirkkonsa helmaan. Sen välityksellä hän saarnaa meille ja vie meidät Kristuksen luo..."
-> siellä missä ei ole syntien anteeksiantamusta, ei ole pyhitystä, eikä sieltä voi siis autuuteen päästä.
-> sellainen uskontokunta, herätysliike tms. jossa ei ole synninpäästöä ei voi pyhittää ihmistä eli tehdä syntisestä ihmisestä taivaskelpoista
-> seurakunnan välityksellä meille saarnataan siis synninpäästö, joka vie meidät Kristuksen luo.
2) "...Sillä emme me, et sinä enkä minä, voisi koskaan saada Kristuksesta mitään tietoa emmekä voisi uskoa häneen ja saada häntä Herraksemme, ellei Pyhä Henki sitä aarretta tarjoaisi evankeliumin saarnan välityksellä ja lahjoittaisi sitä helmaamme. Pelastusteko on tapahtunut, se on suoritettu loppuun. Tämän aarteen on Kristus meille hankkinut ja voittanut kärsimyksellään, kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan. Mutta jos tämä teko jäisi kätköön, niin ettei kukaan saisi siitä mitään tietää, se jäisi turhaksi ja menisi hukkaan. Jumala on antanut sanansa julkisesti saarnattavaksi sitä varten, ettei tuo aarre vain jäisi haudatuksi, vaan otettaisiin käyttöön ja nautittavaksi. Sanassaan hän on antanut Pyhän Hengen tuomaan lunastuksen aarteen luoksemme ja saattamaan sen omistukseemme. Pyhittäminen ei siis ole mitään muuta kuin viemistä Herran Kristuksen luo hänen hyviä lahjojaan vastaanottamaan. Itse, omin voimin, me emme voisi hänen yhteyteensä päästä...
...Pyhällä Hengellä on maailmassa sitä varten erityinen yhteisö, äiti, joka Jumalan sanalla synnyttää jokaisen kristityn ja kantaa häntä. Tämän sanan hän ilmoittaa, ja sitä hän teroittaa. Hän valaisee ja sytyttää sydämet käsittämään sen, ottamaan sen vastaan, pitämään siitä kiinni ja siinä pysymään.
Sillä missä Pyhä Henki ei saarnauta sanaa eikä anna sen herätä sydämissä niin, että se käsitetään, siellä sana menee hukkaan
..."
-> kaikki "uskot" eli harhahopit, joissa opetetaan pyhitystä omin voimin esim. rukouksen tai hlökohtaisen Jumalan kanssa sopimisen kautta, ovat siis vääriä, koska ainoastaan saarnattu evankeliumi pelastaa
Lue tähän myös Schmalkaldenin 3.osa-> mm. parannus, laki, evankeliumi, avaimet, jotka perustevat yo. teesit.