Rakastuminen ei kannata siinä vaan satuttaa itsensä. Kuinka monta kertaa sydän voi särkyä? Joka kerta kun sydän särkyy ja hajoaa niin se ei koskaan palaudu entiseensä. Aina kun tapaa uuden ihmisen niin sitä aina luulee että nyt on erinlaista mut ei sitä aina käy samalla tavoin eli pettää itsensä ja sydän särkyy. mä kadun niitä ihmisiä jotka ajattelee järjellä ei sydänmellä niinkuin minä.
Rakastaminen.
T.J
111428
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Rakastuminen, se on tunnetila. Ihana, lämpöä ja energiaa antava tunnetila. Mutta, mutta...
Rakkaus myös satuttaa, se on totta.
Sydän särkyy usein siitä, että toinen ei olekaan odotetun kaltainen satuprinssi/prinsessa eikä toista voi omistaa. Aikaa myöten satuprinssit muuttuvat stressaantuneiksi perheenisiksi ja
satujen prinsessat uupuneiksi perheenäideiksi
ja siinä sitten ihmetellään, minne se rakkaus katosi kun ei ole enää aikaa kuherrella. Vaaleanpunaiset silmälasit särkyvät ja rakkaus
arkipäiväistyy, ja arjessa se tosirakkaus sitten testataan, siis, kuinka se kestää myötä ja vastoinkäymisissä
Ehkä me elättelemme toiveita ikuisesta, romanttisesta rakkaudesta ja kun se ei aina olekaan sellaista, tulee pettymys ja sydän särkyy.
Mutta sydän myös vahvistuu ja kun ymmärtää
että vain ihanissa rakkaustarinoissa he elävät onnellisina elämänsä loppuun asti, voi tyytyä
arjen onneen ja rakkaushan ei kuole koskaan, muuttaa vain muotoaan ja kohdettaan, niin kuin hienosti kuullaan sanottavan.
välttämättä muuta kohdettaan.On myös ikuista rakkautta kahden ihmisen välillä.Sellaista jossa vanhoilla päivillä vielä mätkätetään (rakkaudesta) sille toiselle.Siinä on sitä jotain:) Tosirakkaus testataan siinä arjessa,juuri niin kuin sanoit!
Joka kerta kun sydän särkyy, täytyy sille antaa aikaa eheytymiseen. Vasta eheytynyt ihminen pystyy antamaan, luottamaan ja saamaan. Pettymyksetkään eivät satuta, koska eheytynyt ottaa pettymyksetkin kokemuksina.(vrt.luun murtuma->kirjasta John Grey:Uusi rakkaus) Lainatakseni erästä lausetta Sarasvuon kirjasta Sisäinen sankari" Ei elämän tarkoitus ole olla helppoa, sen tarkoitus on ihmisen kasvu haasteidensa mittaiseksi"
Jäi vaivaamaan onko ihastuminen (=huuma) ja rakastuminen mielestäsi sama asia?
sama asia jos sitä ajattelit. Puhuin kuinka itsensä pettämistä se on että avaa toiselle sydänmensä ja siitä vaan saa kärsiä. Minun teksti saattaa kuullostaa katkeralta koska olen katkera. En tiedä Luotanko enään kenenkään niin paljoon että rakastun enään koskaan. Liian monta pettymystä on tullut ja liian monta kertaa sydän on särkynyt vaikka olen parhaani mukaan antanut kaikkeni.
nainen vai mies?
mies olen. Kuinka niin?
erään T.J :n.....
antaa lohduttavia sanoja, kun et enempää kerro. Miksi olet pettynyt?
en ole ap.kirjoittaja, mutta olisin hyvin voinut olla. Hän kirjoitti ihan kuin minä ajattelen. J alkukirjaimeni on T.J :)
Oletko romantikko joka haaveilee jostain ihan utopistisesta suhteesta? Ja ihastut vääriin ihmisiin pelkän ulkoisen olemuksen perusteella ja suhteesta ei siis voi tulla mitään?
Itsessäsi siis voi olla vika kun ns. rakastut vääriin tyyppeihin joita et saa koskaan. Opettele ajatteleen järjelläkin valittamisen sijaan sillä kaikkia aisteja voi kehittää!
Siitä asti kun se alkoi lämmetä sinulle. Se lämpeni niin hitaasti, niin hitaasti, niin varoen niin huomaamattomasti, että huvittuneesti seurasin kiintymystäni sinua kohtaan. Sitten, en tiedä, ehkä se oli sinun loittoneva selkäsi auringonpaisteessa, kun yllättäen huomasin että kauan kasvaneet tunteeni olivatkin, minut yllättäen, kasvaneet rakkaudeksi. Tunnen sinut, sinä tunnet minut. Emme tunne toisiamme niin hyvin kuin toivoisin. Katson sinuun, ja ajattelen kuinka kovasti haluaisin sinut tuntea paremmin, ja toivoisin niin, että sinä haluaisit tuntea minut.
Rakkaus on hidasta ja kivuliasta sydämen kuolemaa, todellakin kuin myrkkyä, muttei siihen kuole. Ei siihen kuole sydän vaikka kuinka toivoisi. Jos sydän kuolisi, kipu lakkaisi. Ei, minä joudun kantamaan tuskaa ja kipua ikuisesti kun hänet tapasin. Tahtomattani rakastuin. Yritin pyristellä irti, koska tiesin ettei minulla ollut mahdollisuuksia. Minä satuttaisin häntä jos kertoisin, ja kenties menettäisin hänet kokonaan. Ei, rakkaus on huumetta. En voi elää tämän kanssa, enkä voi enkä toisinaan halua elää ilman. Rakkaus saa minut niin korkealle, mutta sitten taas aiheuttaa valtavasti tuskaa.
Minä kadehdin niitä ihmisiä, joilla on kyky kasvaa pois rakkaudesta. En ymmärrä kuinka jotkut pystyvät lopettamaan rakkauden, mutta toivoisin että he kertoisivat minulle, jotta saisin rauhan.