Työttömyyskysymyksen lopullinen ratkaisu.
Suomessa on toki hyvän hämäyksen vuoksi säädetty
perustuslailliset oikeudet ja hyväksytty
kansainvälisiä sopimuksia, kuten euroopan
ihmisoikeusopimus, jotta voidaan uskotella, että
suomi olisi länsimainen oikeusvaltio.
Mutta todellisuudessa suomessa on viranomaisilla
mahdollisuus estää jopa satojen tuhansien
kansalaisten oikeudet niin halutessaan ilman,
että heillä olisi mitään syytä olettaa joutuvansa vastuseen teoistaan.
Työttömyys on jo sinällään loukkaus perustuslain
18§ vastaan. Työmarkkinajärjestöt sopivat valtion
myötävaikutuksella sopimuksia, joilla satojen
tuhansien kansalaisten oikeus hankkia
kohtuullinen toimeentulo estyy.
Työmarkkinajärjestöjen sopimukset rajoittavat
kolmannen osapuolen eli työehtosopimuksen ulkopuolisten sopimusoikeutta.
Työttömät on yleisen mielipiteen mukaan leimattu
syylliseksi omaan ahdinkoonsa. Tämä leimaaminen
oikeuttaa työvoimaviranomaisten mielivallan.
Työttömien oikeus työhön ja perustuslain 19 §
mukaiseen välttämättömään toimeentuloon saadaan
julkisuudessa näyttämän vain kuluilta.
Merkittävä osuus työttömyyden hoitoon käytetyistä
varoista kuluu kuitenkin eri viranomaisten omaksi
hyödyksi. Suurin osa työvoimapoliittisesta
koulutuksesta on hyödytöntä. Pahimmassa
tapauksessa se on jopa vahingollista, kun
työvoimaviranomaiset pakottavat koulutukseen,
jonka niin työtön kuin kouluttajakin ymmärtää
hyödytömäksi. Tälläinen ihmisarvoa loukaava
nöyryyttäminen on joidenkin tutkimusten mukaan jopa mielenterveydellinen uhka.
Suomessa tekee noin 1000 ihmistä vuosittain
itsemurhan. Suurin syy itsemurhiin on
pitkäkestoinen masennus. Tehokas keino synnyttää
masennus on osoittaa yksilölle, että hän on
yhteisölleen hyödytön, pelkkä rasite ja että
hänellä ei ole mitään mahdollisuutta muuttaa omaa elämäntilannettaan.
Työttömille on tehty selväksi, että he ovat
hyödyttömiä, heidän elättämisensä on rasite, ja
että heillä ei ole mahdollisuuta päästä takaisin
työmarkkinoille. Vaikka työmarkkinoilla on
selkeästi estetty syrjintä työhön otossa, tämä
syrjintäkielto ei koske ainakaan
pitkäaikaistyöttömiä. Jokainen työhönottaja voi
siirtää yli vuoden työttömänä olleen sivuun jo
pelkästään papereiden perusteella.
Työmarkkinoilta syrjäytetty myös pidetään ulkopuolisena.
Ja jotta työttömät varmasti uskovat tulleensa
ulkopuolisiksi on viranomaiset katsoneet
asiakseen pitää huolta siitä, että työttömät
eivät itse voi muuttaa tilannetta.
Vaikka laissa onkin mahdollisuus omaehtoiseen
opiskeluun ja muuhun aktiiviseen elämiseen, pitää
työvoimatoimisto huolen, ettei laillisia keinoja
käyttämällä ainakaan paranneta asemaa työmarkkinoilla.
Omaehtoisella opiskelulla voisi toki täysin
laillisesti hankkia koulutusta tai oppia jopa
uuden ammatin, mutta silloinhan työtön voisi
työmarkkinoille päästessään syrjäytää jonkun työpaikkansa säilyttäneen.
Suomessa on kahdet työmarkkinat. Toiset on
työpaikan vaihtajille ja heillä on oikeus hakea
parempaa työpaikkaa, edetä urallaan ja nauttia
erilaisia etuuksia kuten vuorotteluvapaan tarjoamista sapattivuosista.
Työttömien on syytä tyytyä vain niihin
työtehtäviin, joista muut haluavat siirtyä
parempiin tehtäviin. Niihin parempiin tehtäviin
valitaan vain niiden joukossa, jotka ovat saaneet pitää työpaikkansa.
Työvoimaviranomaisten on siis voitava estää
työtömien osaamisen kehittyminen ja pitää huolta
etteivät kilpaile paremmista työpaikoista.
Työttömyys etuuden katkaisu antaa tähän oivan
keinon. Ja se näyttää jopa ihan lailliselta.
Suomen perustuslaki on tehty kierrettäväksi ja
työttömien osalta EIS 6 ja 13 artikla ovat vain
helposti poistettavia hidasteita näppärien virkamiesten tiellä.
Työtöntä kyllä kuullaan, mutta kun päivärahan
maksatus on katkaistu työttömyysturvalain 11
luvun 6§ mukaan riittää että työvoimatoimisto
arvelee voivansa kehittää perusteen
perustuslaissa turvatun kohtuullisen toimeentulon katkaisuun.
Työvoimatoimistossa riittää pykälän alkuosa, eli
etuus voidaan katkaista, pykälän lopun
rajoituksilla ei niin ole väliä. Ne kun ovat
työttömän oikeuksia ja virkakoneisto pitää
huolen, ettei työttömät liikoja niiden perään kysele.
Sana ilmeistä, on ratkaiseva. Tarkoittaako se
että kohtuullisen toimeentulon katkaisuun riittää
pelkkä arvaus vai pitääkö työvoimatoimistolla
olla todella jokin tiedossa oleva peruste. Mitään
perustetta ei työttömälle kuitenkaan esitetä.
Lain laatija, eduskunta, on muotoillut kaksi,
tosin hieman epäselvää, ehtoa etuuden
katkaisulle. Tästä voisi päätellä, että peruste
kuitenkin tulisi olla olemassa kun etuus katkaistaan.
Tätä edellyttää myös EIS 6 artikla. Onhan
asianomaisen saatava tietää millä perusteella hännen etuutensa on katkaistu.
Käytännössä tämä oikeus evätään toimittamalla
ilmoitus etuuden katkaisuusta 11 luvun 6§ mukaan.
Varsinaista katkaisun syytä ei kerrota. Ja kyse
on ilmoituksesta ei päätöksestä joten muutosta ei
voi hakea. Ei edes EIS 13 hyödyntäminen ole mahdollista.
Selvityspyynnössä ei kerrota mikä on se peruste,
jonka mukaan etuus on katkaistu.
Tällöin työvoimatoimikunta voi laatia
työvoimapoliittisen lausunnon, sellaisten
vastausten perusteella, joita on helppo vastata leikkaa liimaa tekniikalla.
Työtön ei edes ole saanut tietoa siitä
lainkohdasta jota työvoimatoimisto pitää etuuden
katkaisun perusteena. Miten voi tulla aidosti
kuulluksi, kun ei tiedä todellisia perusteita.
Työministeriön ohje kuitenkin edellyttää että
lausuntopyyntö on yksilöitävä, lainkohta, ja
peruste tulisi olla vastaajan tiedossa.
Käytäntö voi olla pelkkä plankko paperi tai
pelkkä yksittäinen kysymys kuten koulutuksen keskeytyksen syy.
2. luvun 16§ mukaan viranomaisen osoittamasta
koulutuksesta kieltäytyvälle voidaan määrätä
karenssi, mutta se onko kyseessä ollut
työvoimaviranomaisen osoittama koulutus jää selvittämättä.
Työvoimatoimistolla ei siis yleensä ole ilmeistä
syytä ettuutta katkaistaessa; riittää että
työvoimaviranomainen voi katkaista etuuden; perusteilla ei ole niin väliä.
Työvoimapoliittinen lausuntoa varten työttömän
antama peruste kiistää 2. Luvun 16§ mukainen
peruste sen perusteella, ettei mikään
viranomainen ole koulutusta osoittanut voidaan
työvoimatoimikunnassa hoitaa siten, että
editoidaan lainkohta siten, että poistetaan kohta
viranomaisen osoittama. Tällöin pelkkä kieltäytyminen koulutuksesta riittää.
EIS 6 on siis kumottu. Samoin perustuslain
valtion toimielinten valtasuhteita koskevat osat
3 ja 4 luku. Eduskunnan sijaan työvoimatoimikunta
katsoo oikeudekseen säätää ja muuttaa lakeja.
Työttömän oikeus tulla kuulluksi kaventuu
oikeuteen antaa selvitys ilman, että on oikeus
tietoon siitä mihin pidetään hänen olevan syypää.
Perustsuslakivaliokunnan antama lakiakoskeva lausunto on sivuutettu.
Sanktiona käytetyn etuuden epäämisen pitää
kuitenkin olla asiallisesti perustellussa suhteessa siihen, minkälaisia
työllistymisen edistämistä tarkoittavia
toimintoja on ollut tarjolla ja mitä työttömänä
olevan henkilön syyksi voidaan lukea.(PeVL 46/2002 vp HE 115/2002 vp)
Vaikka perustuslaki valiokunta edellyttää
harkintaa myös vallitsevien olosuhteiden suhteen,
voi työvoimatoimikunta tämänkin oikeusvaltioissa
yleisesti hyväksytyn normiperusteen sivuuttaa.
Työvoimatoimikunta voi sivuuttaa arviot
koulutuksen työllistävistä vaikutuksista.
Esimerkiksi jos koulutettavalla allalla ei ole tarjolla kokopäiväistä työtä.
Fair hearing voidaan siis sivuuttaa, entä EIS 6 muutoin.
Kun työtön on saanut käsiinsä työvoimapoliittisen
lausunnon, johon on editoitu eduskunnan säätämä
lainkohta työvoimatoimikunnan tarvitsemaan
muotoon ja perusteluosaan kopioiti jostain
vanhasta vakuutusoikeuden päätöksestä kopioitu
vakio fraasi. Käytetyn fraasin ei tarvitse edes
liittyä annettuun vastaukseen tai ainakaan siitä
ei tarvitse ilmetä miksi suurin osa annetuista perusteluista on sivuutettu.
Lausunnon muotoseikat viittaavat pikemminkin
siihen, että se on tarkoitettu EIS 6 artiklan
julkisuus periaatetta varten. Tietämättä mitään
annetusta vastineesta tai kuulemisen laadusta
ulkopuolinen arvioitsija ei voi päätellä
työvoimapoliittisesta lausunnosta mitään. Mutta
hieno viittaus ennakkopäätökseen vakuuttaa suurimman osan sivullisista.
Ja kun suomessa on periaate, että toinen
viranomainen ei puutu toisen hallinnonalan
tekemisiin, niin työttömällä ei ole ketään, joka
pystyisi lasunnon virheellisyyden varmistamaan.
Työttömyyskassan/Kelan päätös karenssin
määräämisessä perustuu lausuntoon, mitään muuta
perustetta ei tarvitse antaa. Lausunto ei ole
hallintoasiavaikka lausunnolla onkin voitu
keskeyttää perustuslaissa määritellyn kohtuullisen toimeentulon maksatus.
Lausunnosta ei siis voi valittaa, mutta se on
ainoa tosiasiallinen peruste varsinaisessa päätöksessä.
Päätökseen saa hakea muutosta
muutoksenhakulautakunnassa. No tässä
puolueettomuuden irvikuvassa päätöksentekijät
ovat ns. Asiantuntijoita, jotka nimeää sama
halinnonala, kuin minkä asioista se päättää.
Näin viranomainen voi luottaa siihen että
asiantuntijat tietävät ne perusteet, joita lausunnoissa ei tarvitse kertoa.
Eli asiantuntija ymmärtää, että viranomaisen
osoittaminen voi tarkoittaa viranomaisen tekemää
virkavastuuseen perustuvan virkatoimen lisäksi ihan
mitä tahansa muuta. Riittää että työministeriön
nettisivuston kautta haettaessa hakija itse
sitoutuu olemaan se osoittava viranomainenja näin
näppärästi asiantuntija päästää työvoimatoimiston pälkähästä.
Asiasta ei tarvitse tämän vuoksi kirjata
tavuakaan mihinkään asiakirjaan. Netti sivu
toimii alemman asteen normina, jolla lainkohta
muodollisesti voidaan ohittaa. Eihän perustuslain
107§ tarvitse ottaa huomioon kun nettisivun on
kirjoittanut Webmaster, ei viranomainen. Ja
koulutukseen ei voi netin kautta voi ilmoittautua
ellei ruksaa hyväksyntä kohtaa.
Pikku seikkahan se vaan on että viranomaisen
tehtäviä ja vastuuta ei lainmukaan saisi
siirtää. Jos netti sivu on tehty siten, että jos
ei ruksaa hyväksymiskohtaa, niin ei voi hakea
koulutusta, mutta eihän sitä lakia rikota kun työtön itse suostuuja sitoutuu.
Mutta asiantuntija muutoksenhakulautakunnassa ja
vakuutusoikeudessa tietää miten tärkeää on sivuuttaa työttömän näkemykset.
Asioiden käsittely sujuu mukavammin kun asiat
voidaan hyväksyä esitttelyn mukaan sellaisenaan.
Jos kaikki hakijan perustelut pitäisi oikeasti
käsitellä ei kokouspalkkiosta kertyisi edes
kohtuullista lisäansiota lautakunnan jäsenille.
Ja kun asiakirjat on kunnossa ei lautakunnan
jäsenten tarvitse pelätä joutuvansa tuomarinvalastaan vastaamaan.
No, toisaalta jos 11 luvun 6§ tarkempi tulkinta
otettaisiin käytäntöön ei karenssia voitaisi
määrätä heti ja jouduttaisiin perintäprosessiin,
jossa työtön voisi vaatia oikeuksiaan.
Nyt muutama kymmenen tuhattta karenssia voidaan
määrätä ilman, että työtön voi mitenkään estää
päivärahan katkaisua. Asian käsittely kestää
vähintää puolivuotta joten 6 viikon karenssi
ehtii kulua ja kun asian käsittely voi
vakuutusoikeudessa ja Euroopan
ihmisoikeustuomioistuimessa kestää vuosikausia ei
suurin osa työttömistä edes viitsi perätä
oikeuksiaan. Ovat oppimeet hyväksymään vääryydet ja laittomuudet.
Ja tällä työttömän oikeuksien polkemisella on
merkittävä vaikutus työministeriön ja
työvoimatoimistojen sekä kassojen työllistävään
vaikutukseen. 9/10 työvoimahallinnon
työntekijästä keskittyy pääsäntöisesti juuri
tähän lausuntojen käsittelyyn. Lausuntojen määrä
putoaisi murto-osaan nykyisestä jos lakia ja EISä tulisi moudattaa.
Sadat virkamiehet menettäisi helpon urakehityksen ja asiantuntija-asemansa.
Mutta onneksi Tarja Filatovin luomaa mallia
arvostetaan työvoimahallinnossa ja voidaan
luottaa että Tarja Cronberg jatkaa edeltäjänsä jalanjäljessä.
Onhan tämä työvoimahallinnon luomus esikuvansa
veroinen. Työttömyyskysymyksen lopullinen
ratkaisu ei ole vielä kehittynyt lopulliseen
voimaansa, mutta alku on jo lupaava.
Satojen tuhansien työttömien elämästä on saatu
luotua täyttä helvettiä. Tähän sopii hyvin Tarja
Cronbergin motto: Politiikan testi on se,
millaista arkea, millaisen elämän poliittiset linjaukset ihmisille tuottavat.
Työministeriön linjaus on työttömyyden
poistamisessa valmis ottamaan ratkaisevan
askeleen; työttömien lopullisen poistamisen.
Vaikka 1000 suomalaista vuodessa on hidas tahti
J*kysymyksen lopulliseen ratkaisuun verrattuna,
mutta kun ottaa huomioon vääjäämättömän
syrjäyttämisen tulokset niin Työministeriö on jo
ylittänyt J*kysymyksen alkuvaiheen eli Eutanaasia-ohjelman.
Joduttiinhan Eutanasia ryhmän toimet
keskeyttämään yleisen mielipiteen ja paljastuneiden epäkohtien vuoksi.
Tässä suhteessa työministeriö on toiminut
esikuvaansa taitavammin. Yleinen mielipide on
saatu varsinkin pitkäaikaistyöttömiä vastaan ja
kun lopullinen tuho on onnistuneesti saatu
manipuloitua työttömän itsensä tekemäksi ei teon syitä halua kukaan arvailla.
Ja kun mukana olevat asiantuntijat voivat
etäännytää itsensä omien toimiensa vaikutuksista
niin ei ole oletettavissa että seuraavaan
vaiheeseen siirryttäessä tulisi toimeenpanijoille mitään omantunnon vaivoja.
Pitihän mm. Rudolf Höss lopullisen ratkaisun
pahinpana heikkoutena juuri sitä kärsimystä mitä
ohjelma tuotti toimeenpanijoiden keskuudessa. Kun
toimeenpanija joutuu jatkuvasti olemaan
kasvotusten tuhoamiensa kohteiden kanssa, se
tuottaa toimeenpanijalle henkistä kärsimystä.
Myöskään raskauttavaa todistusaineistoa ei
Työttömyyskysymyksen lopullisesta ratkaisusta synny.
Toimenpiteiden päätöksen teko on jaettu eri
toimijoille, jotka suorittavat vain oman osuutensa.
Työministeriö saanee jo nykyisen hallituskauden
kuluessa kotimaan työttömät lopullisesti
työmarkkinoiden ulkopulelle jolloin ulkomaisen
työvoiman tuonti voidaan käynnistää. Parinsadan
tuhannen ulkomaisen työntekijän tuominen
työmarkinoille saanee pitkäaikaistyöttömät
tajuamaan että heillä ei ole mitään syytä jatkaa
elämäänsä ja he hyväksyvät Työttömyyskysymyksen
lopullisen ratkaisun ainoaksi tulevaisuuden vaihtoehdoksi.
Ja ulkomaisen työvoiman kotouttaminen
mahdollistaa Lopullisenratkaisun
toimeenpanijoille uusia asiantuntijatehtäviä ja
tietysti palkitsevien etuisuuksien kera.
Kyllä suomessa on kivaa, kun toimeenpanijoista pidettään hyvää huolta.
Jos olisi yhtä taitavia ministereitä ollut
J*kysymyksen lopullisessa ratkaisussa. Ei olisi
tarvittu Nyrnbergin oikeudenkäyntiä.
Suomessa ei ole tapana saattaa virkamiehiä
syytteeseen virkarikoksista rikoslain 40 luvun 7§
tai 8§ mukaan. Ja vielä harvemmin saateta
ministereitä perustuslain 114§ mukaiseen vastuuseen teoistaan.
Ja mitä siitä tulisi, jos viranomaiset
joutuisivat vastuuseen teoistaan, joutuisi valtio
vielä palauttamaan ne menetetyt päivärahat
kaikille kalliiksi se tulisi, kymmeniä tuhansia
päätöksiä tulisi poistaa ja maksaa vielä
sakkokorkoa vääryydellä viedyistä varoista.
Ei sellaista suomessa voi tapahtua, läpeensä korruptoitunessa maassa.
Suomessa on toki hyvän hämäyksen vuoksi säädetty
perustuslailliset oikeudet ja hyväksytty
kansainvälisiä sopimuksia, kuten euroopan
ihmisoikeusopimus, jotta voidaan uskotella, että
suomi olisi länsimainen oikeusvaltio.
Mutta todellisuudessa suomessa on viranomaisilla
mahdollisuus estää jopa satojen tuhansien
kansalaisten oikeudet niin halutessaan ilman,
että heillä olisi mitään syytä olettaa joutuvansa vastuseen teoistaan.
Työttömyys on jo sinällään loukkaus perustuslain
18§ vastaan. Työmarkkinajärjestöt sopivat valtion
myötävaikutuksella sopimuksia, joilla satojen
tuhansien kansalaisten oikeus hankkia
kohtuullinen toimeentulo estyy.
Työmarkkinajärjestöjen sopimukset rajoittavat
kolmannen osapuolen eli työehtosopimuksen ulkopuolisten sopimusoikeutta.
Työttömät on yleisen mielipiteen mukaan leimattu
syylliseksi omaan ahdinkoonsa. Tämä leimaaminen
oikeuttaa työvoimaviranomaisten mielivallan.
Työttömien oikeus työhön ja perustuslain 19 §
mukaiseen välttämättömään toimeentuloon saadaan
julkisuudessa näyttämän vain kuluilta.
Merkittävä osuus työttömyyden hoitoon käytetyistä
varoista kuluu kuitenkin eri viranomaisten omaksi
hyödyksi. Suurin osa työvoimapoliittisesta
koulutuksesta on hyödytöntä. Pahimmassa
tapauksessa se on jopa vahingollista, kun
työvoimaviranomaiset pakottavat koulutukseen,
jonka niin työtön kuin kouluttajakin ymmärtää
hyödytömäksi. Tälläinen ihmisarvoa loukaava
nöyryyttäminen on joidenkin tutkimusten mukaan jopa mielenterveydellinen uhka.
Suomessa tekee noin 1000 ihmistä vuosittain
itsemurhan. Suurin syy itsemurhiin on
pitkäkestoinen masennus. Tehokas keino synnyttää
masennus on osoittaa yksilölle, että hän on
yhteisölleen hyödytön, pelkkä rasite ja että
hänellä ei ole mitään mahdollisuutta muuttaa omaa elämäntilannettaan.
Työttömille on tehty selväksi, että he ovat
hyödyttömiä, heidän elättämisensä on rasite, ja
että heillä ei ole mahdollisuuta päästä takaisin
työmarkkinoille. Vaikka työmarkkinoilla on
selkeästi estetty syrjintä työhön otossa, tämä
syrjintäkielto ei koske ainakaan
pitkäaikaistyöttömiä. Jokainen työhönottaja voi
siirtää yli vuoden työttömänä olleen sivuun jo
pelkästään papereiden perusteella.
Työmarkkinoilta syrjäytetty myös pidetään ulkopuolisena.
Ja jotta työttömät varmasti uskovat tulleensa
ulkopuolisiksi on viranomaiset katsoneet
asiakseen pitää huolta siitä, että työttömät
eivät itse voi muuttaa tilannetta.
Vaikka laissa onkin mahdollisuus omaehtoiseen
opiskeluun ja muuhun aktiiviseen elämiseen, pitää
työvoimatoimisto huolen, ettei laillisia keinoja
käyttämällä ainakaan paranneta asemaa työmarkkinoilla.
Omaehtoisella opiskelulla voisi toki täysin
laillisesti hankkia koulutusta tai oppia jopa
uuden ammatin, mutta silloinhan työtön voisi
työmarkkinoille päästessään syrjäytää jonkun työpaikkansa säilyttäneen.
Suomessa on kahdet työmarkkinat. Toiset on
työpaikan vaihtajille ja heillä on oikeus hakea
parempaa työpaikkaa, edetä urallaan ja nauttia
erilaisia etuuksia kuten vuorotteluvapaan tarjoamista sapattivuosista.
Työttömien on syytä tyytyä vain niihin
työtehtäviin, joista muut haluavat siirtyä
parempiin tehtäviin. Niihin parempiin tehtäviin
valitaan vain niiden joukossa, jotka ovat saaneet pitää työpaikkansa.
Työvoimaviranomaisten on siis voitava estää
työtömien osaamisen kehittyminen ja pitää huolta
etteivät kilpaile paremmista työpaikoista.
Työttömyys etuuden katkaisu antaa tähän oivan
keinon. Ja se näyttää jopa ihan lailliselta.
Suomen perustuslaki on tehty kierrettäväksi ja
työttömien osalta EIS 6 ja 13 artikla ovat vain
helposti poistettavia hidasteita näppärien virkamiesten tiellä.
Työtöntä kyllä kuullaan, mutta kun päivärahan
maksatus on katkaistu työttömyysturvalain 11
luvun 6§ mukaan riittää että työvoimatoimisto
arvelee voivansa kehittää perusteen
perustuslaissa turvatun kohtuullisen toimeentulon katkaisuun.
Työvoimatoimistossa riittää pykälän alkuosa, eli
etuus voidaan katkaista, pykälän lopun
rajoituksilla ei niin ole väliä. Ne kun ovat
työttömän oikeuksia ja virkakoneisto pitää
huolen, ettei työttömät liikoja niiden perään kysele.
Sana ilmeistä, on ratkaiseva. Tarkoittaako se
että kohtuullisen toimeentulon katkaisuun riittää
pelkkä arvaus vai pitääkö työvoimatoimistolla
olla todella jokin tiedossa oleva peruste. Mitään
perustetta ei työttömälle kuitenkaan esitetä.
Lain laatija, eduskunta, on muotoillut kaksi,
tosin hieman epäselvää, ehtoa etuuden
katkaisulle. Tästä voisi päätellä, että peruste
kuitenkin tulisi olla olemassa kun etuus katkaistaan.
Tätä edellyttää myös EIS 6 artikla. Onhan
asianomaisen saatava tietää millä perusteella hännen etuutensa on katkaistu.
Käytännössä tämä oikeus evätään toimittamalla
ilmoitus etuuden katkaisuusta 11 luvun 6§ mukaan.
Varsinaista katkaisun syytä ei kerrota. Ja kyse
on ilmoituksesta ei päätöksestä joten muutosta ei
voi hakea. Ei edes EIS 13 hyödyntäminen ole mahdollista.
Selvityspyynnössä ei kerrota mikä on se peruste,
jonka mukaan etuus on katkaistu.
Tällöin työvoimatoimikunta voi laatia
työvoimapoliittisen lausunnon, sellaisten
vastausten perusteella, joita on helppo vastata leikkaa liimaa tekniikalla.
Työtön ei edes ole saanut tietoa siitä
lainkohdasta jota työvoimatoimisto pitää etuuden
katkaisun perusteena. Miten voi tulla aidosti
kuulluksi, kun ei tiedä todellisia perusteita.
Työministeriön ohje kuitenkin edellyttää että
lausuntopyyntö on yksilöitävä, lainkohta, ja
peruste tulisi olla vastaajan tiedossa.
Käytäntö voi olla pelkkä plankko paperi tai
pelkkä yksittäinen kysymys kuten koulutuksen keskeytyksen syy.
2. luvun 16§ mukaan viranomaisen osoittamasta
koulutuksesta kieltäytyvälle voidaan määrätä
karenssi, mutta se onko kyseessä ollut
työvoimaviranomaisen osoittama koulutus jää selvittämättä.
Työvoimatoimistolla ei siis yleensä ole ilmeistä
syytä ettuutta katkaistaessa; riittää että
työvoimaviranomainen voi katkaista etuuden; perusteilla ei ole niin väliä.
Työvoimapoliittinen lausuntoa varten työttömän
antama peruste kiistää 2. Luvun 16§ mukainen
peruste sen perusteella, ettei mikään
viranomainen ole koulutusta osoittanut voidaan
työvoimatoimikunnassa hoitaa siten, että
editoidaan lainkohta siten, että poistetaan kohta
viranomaisen osoittama. Tällöin pelkkä kieltäytyminen koulutuksesta riittää.
EIS 6 on siis kumottu. Samoin perustuslain
valtion toimielinten valtasuhteita koskevat osat
3 ja 4 luku. Eduskunnan sijaan työvoimatoimikunta
katsoo oikeudekseen säätää ja muuttaa lakeja.
Työttömän oikeus tulla kuulluksi kaventuu
oikeuteen antaa selvitys ilman, että on oikeus
tietoon siitä mihin pidetään hänen olevan syypää.
Perustsuslakivaliokunnan antama lakiakoskeva lausunto on sivuutettu.
Sanktiona käytetyn etuuden epäämisen pitää
kuitenkin olla asiallisesti perustellussa suhteessa siihen, minkälaisia
työllistymisen edistämistä tarkoittavia
toimintoja on ollut tarjolla ja mitä työttömänä
olevan henkilön syyksi voidaan lukea.(PeVL 46/2002 vp HE 115/2002 vp)
Vaikka perustuslaki valiokunta edellyttää
harkintaa myös vallitsevien olosuhteiden suhteen,
voi työvoimatoimikunta tämänkin oikeusvaltioissa
yleisesti hyväksytyn normiperusteen sivuuttaa.
Työvoimatoimikunta voi sivuuttaa arviot
koulutuksen työllistävistä vaikutuksista.
Esimerkiksi jos koulutettavalla allalla ei ole tarjolla kokopäiväistä työtä.
Fair hearing voidaan siis sivuuttaa, entä EIS 6 muutoin.
Kun työtön on saanut käsiinsä työvoimapoliittisen
lausunnon, johon on editoitu eduskunnan säätämä
lainkohta työvoimatoimikunnan tarvitsemaan
muotoon ja perusteluosaan kopioiti jostain
vanhasta vakuutusoikeuden päätöksestä kopioitu
vakio fraasi. Käytetyn fraasin ei tarvitse edes
liittyä annettuun vastaukseen tai ainakaan siitä
ei tarvitse ilmetä miksi suurin osa annetuista perusteluista on sivuutettu.
Lausunnon muotoseikat viittaavat pikemminkin
siihen, että se on tarkoitettu EIS 6 artiklan
julkisuus periaatetta varten. Tietämättä mitään
annetusta vastineesta tai kuulemisen laadusta
ulkopuolinen arvioitsija ei voi päätellä
työvoimapoliittisesta lausunnosta mitään. Mutta
hieno viittaus ennakkopäätökseen vakuuttaa suurimman osan sivullisista.
Ja kun suomessa on periaate, että toinen
viranomainen ei puutu toisen hallinnonalan
tekemisiin, niin työttömällä ei ole ketään, joka
pystyisi lasunnon virheellisyyden varmistamaan.
Työttömyyskassan/Kelan päätös karenssin
määräämisessä perustuu lausuntoon, mitään muuta
perustetta ei tarvitse antaa. Lausunto ei ole
hallintoasiavaikka lausunnolla onkin voitu
keskeyttää perustuslaissa määritellyn kohtuullisen toimeentulon maksatus.
Lausunnosta ei siis voi valittaa, mutta se on
ainoa tosiasiallinen peruste varsinaisessa päätöksessä.
Päätökseen saa hakea muutosta
muutoksenhakulautakunnassa. No tässä
puolueettomuuden irvikuvassa päätöksentekijät
ovat ns. Asiantuntijoita, jotka nimeää sama
halinnonala, kuin minkä asioista se päättää.
Näin viranomainen voi luottaa siihen että
asiantuntijat tietävät ne perusteet, joita lausunnoissa ei tarvitse kertoa.
Eli asiantuntija ymmärtää, että viranomaisen
osoittaminen voi tarkoittaa viranomaisen tekemää
virkavastuuseen perustuvan virkatoimen lisäksi ihan
mitä tahansa muuta. Riittää että työministeriön
nettisivuston kautta haettaessa hakija itse
sitoutuu olemaan se osoittava viranomainenja näin
näppärästi asiantuntija päästää työvoimatoimiston pälkähästä.
Asiasta ei tarvitse tämän vuoksi kirjata
tavuakaan mihinkään asiakirjaan. Netti sivu
toimii alemman asteen normina, jolla lainkohta
muodollisesti voidaan ohittaa. Eihän perustuslain
107§ tarvitse ottaa huomioon kun nettisivun on
kirjoittanut Webmaster, ei viranomainen. Ja
koulutukseen ei voi netin kautta voi ilmoittautua
ellei ruksaa hyväksyntä kohtaa.
Pikku seikkahan se vaan on että viranomaisen
tehtäviä ja vastuuta ei lainmukaan saisi
siirtää. Jos netti sivu on tehty siten, että jos
ei ruksaa hyväksymiskohtaa, niin ei voi hakea
koulutusta, mutta eihän sitä lakia rikota kun työtön itse suostuuja sitoutuu.
Mutta asiantuntija muutoksenhakulautakunnassa ja
vakuutusoikeudessa tietää miten tärkeää on sivuuttaa työttömän näkemykset.
Asioiden käsittely sujuu mukavammin kun asiat
voidaan hyväksyä esitttelyn mukaan sellaisenaan.
Jos kaikki hakijan perustelut pitäisi oikeasti
käsitellä ei kokouspalkkiosta kertyisi edes
kohtuullista lisäansiota lautakunnan jäsenille.
Ja kun asiakirjat on kunnossa ei lautakunnan
jäsenten tarvitse pelätä joutuvansa tuomarinvalastaan vastaamaan.
No, toisaalta jos 11 luvun 6§ tarkempi tulkinta
otettaisiin käytäntöön ei karenssia voitaisi
määrätä heti ja jouduttaisiin perintäprosessiin,
jossa työtön voisi vaatia oikeuksiaan.
Nyt muutama kymmenen tuhattta karenssia voidaan
määrätä ilman, että työtön voi mitenkään estää
päivärahan katkaisua. Asian käsittely kestää
vähintää puolivuotta joten 6 viikon karenssi
ehtii kulua ja kun asian käsittely voi
vakuutusoikeudessa ja Euroopan
ihmisoikeustuomioistuimessa kestää vuosikausia ei
suurin osa työttömistä edes viitsi perätä
oikeuksiaan. Ovat oppimeet hyväksymään vääryydet ja laittomuudet.
Ja tällä työttömän oikeuksien polkemisella on
merkittävä vaikutus työministeriön ja
työvoimatoimistojen sekä kassojen työllistävään
vaikutukseen. 9/10 työvoimahallinnon
työntekijästä keskittyy pääsäntöisesti juuri
tähän lausuntojen käsittelyyn. Lausuntojen määrä
putoaisi murto-osaan nykyisestä jos lakia ja EISä tulisi moudattaa.
Sadat virkamiehet menettäisi helpon urakehityksen ja asiantuntija-asemansa.
Mutta onneksi Tarja Filatovin luomaa mallia
arvostetaan työvoimahallinnossa ja voidaan
luottaa että Tarja Cronberg jatkaa edeltäjänsä jalanjäljessä.
Onhan tämä työvoimahallinnon luomus esikuvansa
veroinen. Työttömyyskysymyksen lopullinen
ratkaisu ei ole vielä kehittynyt lopulliseen
voimaansa, mutta alku on jo lupaava.
Satojen tuhansien työttömien elämästä on saatu
luotua täyttä helvettiä. Tähän sopii hyvin Tarja
Cronbergin motto: Politiikan testi on se,
millaista arkea, millaisen elämän poliittiset linjaukset ihmisille tuottavat.
Työministeriön linjaus on työttömyyden
poistamisessa valmis ottamaan ratkaisevan
askeleen; työttömien lopullisen poistamisen.
Vaikka 1000 suomalaista vuodessa on hidas tahti
J*kysymyksen lopulliseen ratkaisuun verrattuna,
mutta kun ottaa huomioon vääjäämättömän
syrjäyttämisen tulokset niin Työministeriö on jo
ylittänyt J*kysymyksen alkuvaiheen eli Eutanaasia-ohjelman.
Joduttiinhan Eutanasia ryhmän toimet
keskeyttämään yleisen mielipiteen ja paljastuneiden epäkohtien vuoksi.
Tässä suhteessa työministeriö on toiminut
esikuvaansa taitavammin. Yleinen mielipide on
saatu varsinkin pitkäaikaistyöttömiä vastaan ja
kun lopullinen tuho on onnistuneesti saatu
manipuloitua työttömän itsensä tekemäksi ei teon syitä halua kukaan arvailla.
Ja kun mukana olevat asiantuntijat voivat
etäännytää itsensä omien toimiensa vaikutuksista
niin ei ole oletettavissa että seuraavaan
vaiheeseen siirryttäessä tulisi toimeenpanijoille mitään omantunnon vaivoja.
Pitihän mm. Rudolf Höss lopullisen ratkaisun
pahinpana heikkoutena juuri sitä kärsimystä mitä
ohjelma tuotti toimeenpanijoiden keskuudessa. Kun
toimeenpanija joutuu jatkuvasti olemaan
kasvotusten tuhoamiensa kohteiden kanssa, se
tuottaa toimeenpanijalle henkistä kärsimystä.
Myöskään raskauttavaa todistusaineistoa ei
Työttömyyskysymyksen lopullisesta ratkaisusta synny.
Toimenpiteiden päätöksen teko on jaettu eri
toimijoille, jotka suorittavat vain oman osuutensa.
Työministeriö saanee jo nykyisen hallituskauden
kuluessa kotimaan työttömät lopullisesti
työmarkkinoiden ulkopulelle jolloin ulkomaisen
työvoiman tuonti voidaan käynnistää. Parinsadan
tuhannen ulkomaisen työntekijän tuominen
työmarkinoille saanee pitkäaikaistyöttömät
tajuamaan että heillä ei ole mitään syytä jatkaa
elämäänsä ja he hyväksyvät Työttömyyskysymyksen
lopullisen ratkaisun ainoaksi tulevaisuuden vaihtoehdoksi.
Ja ulkomaisen työvoiman kotouttaminen
mahdollistaa Lopullisenratkaisun
toimeenpanijoille uusia asiantuntijatehtäviä ja
tietysti palkitsevien etuisuuksien kera.
Kyllä suomessa on kivaa, kun toimeenpanijoista pidettään hyvää huolta.
Jos olisi yhtä taitavia ministereitä ollut
J*kysymyksen lopullisessa ratkaisussa. Ei olisi
tarvittu Nyrnbergin oikeudenkäyntiä.
Suomessa ei ole tapana saattaa virkamiehiä
syytteeseen virkarikoksista rikoslain 40 luvun 7§
tai 8§ mukaan. Ja vielä harvemmin saateta
ministereitä perustuslain 114§ mukaiseen vastuuseen teoistaan.
Ja mitä siitä tulisi, jos viranomaiset
joutuisivat vastuuseen teoistaan, joutuisi valtio
vielä palauttamaan ne menetetyt päivärahat
kaikille kalliiksi se tulisi, kymmeniä tuhansia
päätöksiä tulisi poistaa ja maksaa vielä
sakkokorkoa vääryydellä viedyistä varoista.
Ei sellaista suomessa voi tapahtua, läpeensä korruptoitunessa maassa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
tulleen muidenkin tietoon.
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id88766.html
Yle uutisoi Oulusta työttömien terveystarkastuksista että työttömät ovat
menettäneet toimeentulon lisäksi myös terveyden.
Hidas kansanmurha ala Sosiaalidemokraatit.
Tarja Filatov piti huolen, että työttömien oikeudet työhön, koulutukseen ja muihin ihmisoikeuksiin tuli poistettua tehokkasti.
Nykyinen työttömyysturvalaki ja ministeriön ja työvoimahallinnon työmenetelmät on Tarja Filatovin "opinnäyte" siitä mihin sosiaalidemokratia pystyy.
Nykyinen Piilopunikki Tarja Cronberg vain jatkaa samalla linjalla.
Suomessa on pitkät perinteet nauttia niiden kurjuudesta joilla menee itseään huonommin... joten Oulun-terveydenhuollon malli tuskin leviää laajemmalle.
Ellei kansa vihdoin opi pitämään oikeudenmukaisuutta kaikille kuuluvana oikeutena.
Piikkiq
ps. sosialismi on rikos ihmiskuntaa vastaan
Muualla siihen en ole törmännytkään.
Media on nyt ihan hiljaa tästä, vaikka se muuten demareiden joka inuksen noteeraa.
Nurvalan mukaan demarit puuhaavat uutta työreformia, jossa työttömyysturva on vastikkeellista.
Koko työvoimahan se silloin pitää pistää työttömäksi, että saa halvalla työntekijöitä.
Sen päivähoitokeskustelun, jossa Pia Viitanen ei suostunut edes keskustelemaan muiden osalta kuin keskituloisten, katsoin.
Kun kuuntelee, kuinka punaiset oppositiossa muka pitävät pienituloisten puolia, alkaa oksettamaan hela jengi. Ei maha mittään!