Aamulehdestä luin että päättäjämme suunnittelevat kuntaliitosta Ikaalisten kanssa. Suostummeko Ikaalisten velkojen maksajaksi. Kenen ajatus tämä oikein on. Eikö asiasta tehtykin kielteinen päätös jo vajaa vuosi aiemmin.
Kuntaliitos
Ikaalisiin
121177
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Onkos meillä kaikki kunnossa?
Taitaa olla aikamoisia paineita investoinneissa, muistaakseni.Puhdistamo nielee runsaasti euroja.
Taisipa talvella uutisoitu investointiohjelma
tuplata velkamme Ikaalisiin nähden.
... varakas kunta kelpaa velkaisen maksumieheksi. Niin olisi Mänttäkin käyttänyt Virtain rahat omien velkojensa maksuun.
Yleensä käy niin, että "pikkuveli" jää liitoksen jälkeen periferiaksi ja suurempaa keskusta kehitetään. Kaikki virastot ja asiointipaikat, lääkäri- yms palvelut keskittyvät suuremman ehdoilla ja asiointimatka kasvaa. Jopa seurakuntaan ja sen virkajärjestelyihin tulee muutoksia.
Joka tapauksessa on selvää, että pitkällä tähtäimellä kuntaliitos lienee välttämätön Hämeenkyröllekin, jotta saadaan julkishallintoon tehokkaampia yksiköitä palvelujen turvaamiseen.
Onko Ikaalinen sitten sopiva kumppani, vai pitäisikö katseet kääntää Ylöjärven suuntaan joka jo nyt kasvaa mukavasti?
Hämeenkyröläinen äijäporukka käy lapsellista keskustelua tyyliin "kukahan meidät huolisi". Jos kunta on niin huomattavan varakas kuin väitetään, miksi pitää liittyä johonkin? Ylöjärveen tai Ikaalisiin liittymällä ei hämeenkyröläisten asiat ainakaan parane. Eivät ne kyllä parane Nokialle antautumallakaan. Nokiaa lähestytään nyt valkoinen lippu kourassa, häntää heiluttaen porvarien ja vasemmiston yhteistyönä. Luvattuun maahan kyröläisiä johtaa nokialainen kunnallispoliitikko/paikallinen hyväpalkkainen virkamies. Halvalla näyttää menevän, kuten Alaska Yhdysvalloille.
Suomen toiseksi suurimmassa sanomalehdessä (AL 26.4) kunnan johtava virkamies puhui säästä kun kysytiin kunnan tulevaisuudesta. Sopivia aiheita vapun alla olisi ollut myös vappu ja terästetyn siman juonti.
Kuka Hämeenkyrön kuntaa oikeasti johtaa? Vastaus riippuneen siitä keneltä kysyy.
Onhan Hämeenkyröllä nyt asiat hyvin, mutta kuntaliitoksilla tehdään ratkaisuja tulevaisuuden varalle - ei nykyhetken. Liitoksilla on mahdollista tehostaa hallintoa merkittävästi.
Onko Kyrönmies tosiaan sitä mieltä että jos koko kasvaa niin homma notkistuu. Minusta suuri on yleensä aina kankeampi kuin pienempi. En usko moisiin tehostamisjuttuihin näissä liitosasioissa.
niin jäähän ne kovapalkkaiset virkamiehet suojatyöpaikkoihinsa, eläkkeeseen asti virkaansa vaikka toimintoja kuinka yhdistettäisiin ja järkeistettäisiin,säästöt kun alkavat aina hoiva tai hoito tai opetustyöstä joten tehdään isoja kouluja,valtavia yksiköitä joissa kaikki ongelmat vaan turpoavat ja kasaantuvat ja sekös sitä säästöä sitten on
Kyllä Kyrönmies on sitä mieltä, että vain riittävä koko kuntayksiköllä takaa tehokkuuden pitkällä aikavälillä.
Suomi ei oikeasti tarvitse 500 kunnanjohtajaa, sosiaalitoimenjohtajaa, koulutoimen johtajaa ja niin edelleen.
Yhdistäminen tuo tehokkuutta. Ei ehkä heti, mutta pitkällä aikavälillä.
jos Ikaalisten kanssa liitytään samalla kehitys loikkaa 30 vuotta ajassa taaksepäin.
ja jos nokian kanssa liitytään ,joka ei kelvannut mouhijärvellekkään,kehitys alkaa pyörimään taakse päin....
Jotkut näkee asian juuri päinvastoin.
Todellisuus ehkä välimaastossa.
Yhdenasian ympärillä pyöriminen(Sillanpää)
ei taida kovin edistyneeltä vaikuttaa, vai olenko väärässä?
Kyrönmies ei pysty esittämään yhtään näyttö siitä, että suurempi kuntakoko olisi edullisempi ja karsisi virkoja. Kaikki kunnanjohtajat, kunnansihteerit eli erityisesti hyväpalkkaiset keskushallinnon virkamiehet säilyttävät tehtävänsä ja lisää virkoja tulee se on fakta. Niitä virkoja tulee hallintoon. Lisäksi käy niin, että juuri keskushallinnon virkamiehet pitävät huolen siitä ,että työ säilyy vähintään entisin eduin. Nämä virkamiehet siirtyvät jonkun yksikön johtoon, vaikka osaamista toimialan johtamiseen ei olisi. Esimerkkejä löytyy vaikka kuinka paljon kunnista, jotka on yhdistetty. Menot eivät laske eikä yksikään kunnansihteeri tai kunnanjohtaja ole joutunut tehtävästään luopumaan. Sastamala on hyvä esimerkki "Peterin periaatteesta". Sopivuus meni pätevyyden edelle kertovat viestit.
Onko Suomessa 500 kuntaa kuten väität? Taisit ottaa luovutetun Karjalan kunnat mukaan laskelmaasi.
Oli se muuten hyvä, että kuntaministeri Kiviniemi sai maaseutua "tukevilta" yhdistyksiltä rahaa yli 50 000 euroa vaalikampanjaansa. Mihinkä tämä maa ja kuntakenttä olisi ajautunut ilman Kiviniemeä.
Nyt kaikki tapahtuu Mari K:n hyvässä ohjauksessa.