Mä käytän laksoja silloin kun oon ahminut ja jätän aterioita väliin, koska oon läski. Indeksien mukaan oon normaalipainoinen, mutta omasta mielestäni en ole. Mulla on syyllinen olo jos oon syönyt liikaa enkä ole liikkunut tarpeeksi. Yritän laihtua koko ajan.
syömishäiriökö?
amalia18
3422
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
että me sanottaisiin sulle? että kyllä, sulla on sh.
mitään ei voida daignosoida, sen tekee lääkäri, mutta kyllä, sulla on varmaan orastava sh. menepä puhumaan jollekin aikuiselle/luotettavalle ihmiselle. laksojen käyttö... no, ensinnäkin, niistä ei paskan vertaa ole hyötyä. äläkä väitä vastaan. paskannat kyllä kaiken syömäsi ravinnon sekä kehosi nesteet ulos, mutta kaikki ravintoaineet ja kalorit ovat ehtineet jo imeytyä ennen tätä tyhjentymistä. eli pilaat vain aineenvaihduntasi syömällä laksoja. niihin jää koukkuun, ja aina niitä tarvitsee ottaa isompi määrä, teet siis terveydellesi hyvää, jos heität laksat heti roskiin, etkä osta uusia, vaikka sortuisitkin ahmimaan. nim. kokemusta on - jo kaksi kuukautta ilman. terveisiä kolmen vuoden laksahelvetistä. laksat EI laihduta. saat vain kehosi elektrolyyttotasapainon heilahtelemaan ja sitä myöten rytmihäiriöitä. kehosi saattaa myös olla hyvin kuiva. olet varmasti ihan sopivan kokoinen tuollaisenaan, se on vain se sh siellä päässä joka piipittää vastaan ja käskee sinua laihduttamaan alituisesti. mutta sinun ei ole pakko. voit taistella vielä sitä vastaan. pyydä apua. et halua kokea samaa kuin minä - alle kymmenen vuotta bulimiaa. satoja tuhansia litroja oksennusta, satoja viiltoarpia, satoja tuhansia euroja viemäristä alas, miljoonia kyyneliä, kymmeniä menetettyjä tuttavia, lukuisia itsemurhayrityksiä ja tuhansittain valvottuja öitä. hip hei ja voin todella sanoa, että se ei ole sen arvoista. jälkiviisaus on hyvästä: kukaan ei neuvonut minua silloin kuin aloin oirehtia, olisikin neuvonut hakemaan apua. en nyt olisi tässä fobioineni, psykoottisen, lääketokkuraisen ja kaljuuntuvan pääni kanssa. minä olen kroonikko.
haluaisin niin auttaa sinua. haluan auttaa kaikkia niitä, jotka sairastavat tätä. kaikkia joilla on mahd. parantua. älä jää yksin tämän harrastuksesi kanssa. lopulta se imee sinusta kaiken voiman, et kykene enää tekemään muuta kuin ahmimaan pakkomielteisesti ja huomaat pian toivovasi kuolemaa, sillä sekin on parempaa kuin se joka odottaa tulevasuudessa. niin se menee. vaikka ajattelee, ettei minun kohdallani. mutta niin valitettavaa kuin se onkin, se menee jokaisen kohdalla niin. oletko nyt hyvä itsellesi ja puhut vaikka terkkarille, hänellä on täysi vaitiolovelvollisuus, joten asia ei leviä mihinkään. lisäksi hän varmaan osaa neuvoa sinua.
älä toista monien virheitä.
sori, tuli vähän purkauduttua. toiv. jaksoit lukea. niin ja piti vielä sanomani, että itse diag. sut bulimikoks. (määre: ahmimisen jälkeinen kompensointi laksatiiveilla)
tsemii.
on ollut todella paha masennus 2-3 vuotta sitten. Viiltelin, itkin joka päivä ja välillä yritin itsaria.
Mä vaan tunnen itseni niin läskiksi. En ole koskaan ollut ylipainoinen, mutta huonoina hetkinä kuulen muiden ihmisten ilkeät kommentit päässäni.
ei ole helppoa taistella noita ääniä vastaan, jotka väittävät sinua läskiksi. sinun täytyy huutaa sille kovempaa, että turpa kiinni ja painu helvettiin. hyväksy itsesi, arvosta itseäsi, siitä se lähtee. kukaan muu kuin sinä itse ei pidä sinua läskinä. kenelle koitat kelvata? miksi haluaisit olla laihempi? mikä sitten muuttuisi - olisivatko kaikki asiat yhtäkkiä paremmin? niin sitä saattaa kuvitella. että kun laihdun x-kiloa, prinssi tulee valkealla ratsulla kotiini ja kosii minua ja kaikki ihailevat minua, minusta tulee vain täydellinen. kelpaat kaikille tuollaisena. toki, jos haluat laihduttaa, niin tee se terveellisesti, pilaamatta terveyttäsi. jos se helpottaa oloasi. mutta älä riskeeraa sitä, että masennuksesi palaisi. sitä et kai halua? jos minä sairastuisin vielä kerran vakavaan masennukseen (josta olen talven aikana parantunut, onneksi) en enää yksinkertaisesti jaksaisi, kuolisin. siksi yritän välttää ylilyöntejä, koska tiedän mitä niistä pitkällä tähtäimellä syntyy. ja bulimiassa varsinkin masennuksen riski on suuri. bulimikkojen kuolleisuuskin on lähinnä vain itsemurhalukuja.
kunpa oppisit hyväksymään itsesi sellaisena kuin olet ja näkisit itsesi omana itsenäsi.