minä haluan abortin.
Viikonloppuna raskaustesti näytti positiivista.
Mies on aina ollut sitä mieltä, että lapsia meillä voisi jo olla. Minä en ole halunnut. Olemme käyttäneet kondomia ehkäisynä.
Nyt kysyisinkin, onko muilla kokemusta siitä, miten abortti vaikuttaa parisuhteeseen?
Onko jatkaminen ollut vaikeaa?
Miten miehet yleensä ovat suhtautuneet, jos he ovat halunneet lapsen, ja äiti ei?
Viikonloppuna raskaustesti näytti positiivista.
Mies on aina ollut sitä mieltä, että lapsia meillä voisi jo olla. Minä en ole halunnut. Olemme käyttäneet kondomia ehkäisynä.
Nyt kysyisinkin, onko muilla kokemusta siitä, miten abortti vaikuttaa parisuhteeseen?
Onko jatkaminen ollut vaikeaa?
Miten miehet yleensä ovat suhtautuneet, jos he ovat halunneet lapsen, ja äiti ei?
Vastaukset 8
Vanhimmat
omat motiivinsa.Heidän mielestään lapsi on käyttökelpoinen siinä mielessä,että vauva saa naisen pysymään enemmän kotona ja kiltisti.
Kysy mieheltäsi miksi hän välttämättä haluaa lapsensa syntyvän viisikymmentä prosenttisesti ei-toivottuna?
että hänelläkin on oikeus lapseen. Ja etten minä voi sen "tappamisesta" päättää yksin, koska en ole sitä yksin tehnytkään. Että se on yhtälailla hänen kuin minunkin.
En vain voi sitä synnyttää!
Missä on se vauvakuume, josta kaikki hourii? Eikö se kaikille tulekaan?
En tajua, miten tästä selviän. Jos teen abortin luultavasti lähtee myös mies, ja jos synnytän, kestänkö enää päivääkään itse liitossani? On kuin synnyttäisin vapaaehtoisesti lapsen, joka jää vain miehelle. Ja ottaisiko hän sen sitten kuitenkaan? Luulenpa, että miehet ei tiedä lastenhoidosta senkään vertaa kuin lapsettomat naiset.
hänellä oikeus on mutta sinulla isompi.
Ymmärtääkö hän,että oikeuden mukana tulee myös vastuu?
Hän ei siis halua suoda lapselleen äitiä,joka tuntee itsensä valmiiksi saamaan vauvan?
Vauvakuume ei tosin tule läheskään kaikille.Eikä vielä kuuluisampi biologinen kello pärise.
En tiedä ikääsi mutta tuskin vielä nelikymppinen olet eli sinulla on aikaa myös muuttua.
Nyt tarvitsisit miestä joka on lojaali sinua kohtaan vaan hän tuskin muuttuu näin ykskaks.
Parisuhteesi saattaa olla loppu abortin myötä,ikävä kyllä ,mutta siinä tapauksessa "pilaat" vain kahden ihmisen onnen/elämän.
Jos taas synnytät painostuksen takia niin teitä tulee kolme "onnetonta".
Solmuinen paikka sinulla,toivotan voimia ja tasapainoa.
miehellä ei ole oikeutta päättää abortistasi. hän voi ainoastaan ilmaista mielipiteensä asiasta, mutta loppupeleissä äiti, tuleva?, päättää lapsen kohtalosta!
miehesi voi ruveta kiristämään sinua, jos teet abortin, jätän sinut yms. mutta muista, jos hän sanoo niin, rupeaa kiristämään yms. rakastaako hän sinua TODELLA, vai haluaako hän vain suvulleen jatkajan...
teet niinkuin sinulle itselle on paras, toivotan paljon tsemppiä sinulle ja jaksamista. koittakaa keskustella asioista miehesi kanssa, se voi auttaa jos hän tietää tunteistasi.
kauheessa tilanteessa olen. Tiedän sen. Itsestä kiinni ja kuitenkaan ei ole.
En haluisi menettää miestäni, jonka kanssa olen elänyt neljätoista vuotta. Mutta en halua saada lastakaan.
Olen muuten jo 34 vuotias. Mies pari vuotta nuorempi.
Me olimme jo jotenkin tyytyneet siihen, että olemme lapsettomia. Ainakin siis luulin niin. Mies ei ikinä painostanut minua lapsen tekoon. Kuvittelin, että hänkin oli samoilla linjoilla kanssani.
Luulenpa, että paras olisi ollut, jos en olisi sanonut miehelleni mitään, kun kerran itseni tiesin...
Myöhäistä sekin.
Kiitos kuitenkin kommentista. Saa vieläkin kirjoittaa. Luen kyllä, jos vaikka löytyis se jyvänen...
..tästä ei synny samanlaista haloota kuin nuista muista, mutta halusit mielipiteen, joten sen saat.
Minusta ratkaisu on teidän yhteinen, mutta viimekädessä päätät sinä, se on kyseessä myös sinun elämä ja etenkin sinun vartalo. Jos sinä et lasta halua, niin miehesti pitäisi se hyväksyä.
vaikka valehtelen sille, että luulin vain olleeni raskaana? Käy sitten teettämässä abortin?
Voi itku!
Jospa tietäisit miten vaikeeta tää on. Tai kai sä tiedät. Pystyt varmaan eläytymään. Kiitos siitä.
..ei kannata koskaan valehella. Vaikeeta tulee varmasti olemaan päätöksen teko, mutta on kuitenkin parempi pysytellä rehellisenä.
En tiedä kuinka vaikeeta sulla on nyt, mutta voin kyllä kuvitella. Tuommoset ratkasut on aina hankalia, varsinkin jos toinen on eri mieltä.
Meillä oli vaikeeta, kun näytti ettei saaha pienokaista alulle ollenkaan..
Mutta kuten sanoin, voin vaan kuvitella miltä susta tuntuu.