Moi!
Aina(yleensä) kun keskustellaan oreista tulee
mieleen niiden hankalat luonteet ja käsittely.
No tuo kaikki on varmasti totta.
Mutta kuulkaa niitä poikkeuksiakin löytyy.
Itse hoidan ihanan kilttiä ja rauhallista
suokkari oria.
Se on helppo käsitellä niin hoidettaessa kuin
ajettaessa.
Silloinkin kun tammoilla on kiima se ei ole
mahdoton.
Toki hiukan hupsumpi.
Ottakaa kantaa!
Tää on mun mielipide ei pidä ottaa nokkiinsa!
Aina(yleensä) kun keskustellaan oreista tulee
mieleen niiden hankalat luonteet ja käsittely.
No tuo kaikki on varmasti totta.
Mutta kuulkaa niitä poikkeuksiakin löytyy.
Itse hoidan ihanan kilttiä ja rauhallista
suokkari oria.
Se on helppo käsitellä niin hoidettaessa kuin
ajettaessa.
Silloinkin kun tammoilla on kiima se ei ole
mahdoton.
Toki hiukan hupsumpi.
Ottakaa kantaa!
Tää on mun mielipide ei pidä ottaa nokkiinsa!
Vastaukset 18
Vanhimmat
no varmasti ovat hieman hupsuja.. hoitsuni sai
orivarsan 95 ja siinä samassa kun hoitelin tammaa
ni tuli rapsuteltu tätä komeata oria sellaiset 2-
3v kunnes se myytiin.. oriit ovat joskus hassuja..
ja tallilla jossa nyt käy syntyi tämän kesän
alussa 2orivarsaa.. ne ovat aikast rasavillejä..
ei mulla ole mitään oreja vastaa..
oon samaa mieltä kanssasi, että kaikki orit eivät
ole tuhmia, rajuja, villejä, hulluja jne...
parhaalla kaverillani on ori (5) ja se on vähän
"villi". Mutta eihän sen perusteella voi sanoo
jos heppa on ori, tamma tai ruuna minkä
luonteinen se on. Yhtä hyvin ruuna tai tamma voi
olla vihainen. Ja yleensä nuoret orit/tammat ovat
tuhmia koska ne eivät luota ihmisiin!
tämä oli mun mielepiteeni...
kauan hevosten kanssa pyörineet, käsittelevät
oreja niinkuin muita. Must se on hassuu, että
niistä puhutaan niin "pelokkaaseen" sävyyn. ne on
hevosia, siinä missä muutkin, jos jotkut oriit
ovat vaikeita käsitellä, niin onhan niitä
vaikeita tammoja ja ruuniakin.
Orien käyttäytyminen johtuu vain ja ainoastaan
siitä, kuinka niitä on käsitelty ja käsitellään.
Ori on hevonen siinä missä muutkin, eikä se
tarvitse erikoiskohtelua! Jos ori käyttäytyy
huonosti, se johtuu siitä, että se on opetettu
väärin. Tai sitä ei ole opetettu ollenkaan.
Totta on se, että ei ole hevosta kohtaan oikein
laittaa ori tamman viereen karsinaan tms. jossa
se "juoksee itsensä hengiltä"
Mutta muuten orin omistajana ja oman orini
opettaneena voin kertoa, että seuraava hevoseni
tulee olemaan edelleen ori!
Hevoseni oli ori kun sen ostin ja orina pysyi.
Tänä keväänä se piti ruunata kiveskiertymän
takia, kyllä harmitti !
Ori ei tosiaan ole mikään kummajainen, oma pysyi
sähköittäkin laitsalla ja käyttäytyi paremmin
kuin moni ruuna tai tamma...
pojat ovat kuitenkin poikia ja hormoonithan ne
siellä vähän jylläävät ehkäpä joskus liiankin
tiuhaan tahtiin, ainakin omassa tapauksessa
hoitsuni (ent.ori 3-wee) rauhoittui huomattavasti
ruunaamisen jälkeen (joka piti tehdä sen takia
ettei se tarhassa riehaannuttuaan taas kerran
loukkaisi jalkaansa (tapahtunut jo 2 kertaa
aiemmin) kyseistä hevosta oli kyllä käsitelty jo
pienestä pitäen, eikä edes sen oreja koko ikänsä
käsitellyt omistaja saanut sille välille
mitään...sillä vain "meni" välistä turhankin
lujaa....nyt se kuitenkin on todella rauhallinen,
eikä ole hypännyt tarhassa ( tottahan se toki
siellä juoksenteloo, mutta rauhallisemmin..)
särkien jalkojaan..siis tehnyt pukkeja hyppinyt
tasajalkaa aitaa vasten tms.......mutta se
siitä..tarkoitukseni oli vain ilmaista, että
kaikki orit eivät ole yhtä rauhallisia kuin
ruunat..mutta eivät kaikki ruunatkaan ole yhtä
rauhallisia kuin jotkut oriit..no yksilöitähän ne
kaikki ovat, kyllä samaisella tallilla on yksi
samanikäinen suokkiori joka on kuin unelma
hoidettaessa ja muutoinkin...
Rakastetaan kuitenkin omia "poikiamme" sellaisina
kuin ne ovat!:)
ihan samoja tapauksia on myös tammojen ja ruunien
kanssa. Miksi niistä ei sitten puhuta samaan
malliin. oriit on hevosia siinä missä muutkin.
orit ovat nimenomaan samanlaisia hevosia kuin
kaikki muutkin.
niiden "sikailu" johtuu normaalisti juuri siitä,
että niitä pidetään erikoistapauksina!
koulutus onnistuu siinä missä tammankin. eihän
kukaan tammaakaan laita orin viereen, se on
itsestäänselvyys, mutta kun käännetään asia
toisin päin, eli sanotaan, ettei oria voi laittaa
tamman viereen, puhutaan kuin kyseessä olisi
jonkin sortin erikoistapaus!
ei saa ottaa oreja, jos luulee, että ne vaativat
enemmän koulutusta tai kuria kuin muut.
terv. tasapainoisen ja hyvinkäyttäytyvän
normaalin orin omistaja ja kouluttaja.
liioiteltaisi kumpaankaan suuntaan.
Tökkäsi tämä kohta silmään;
"Orien käyttäytyminen johtuu vain ja ainoastaan
siitä, kuinka niitä on käsitelty ja käsitellään.
Ori on hevonen siinä missä muutkin, eikä se
tarvitse erikoiskohtelua! Jos ori käyttäytyy
huonosti, se johtuu siitä, että se on opetettu
väärin. Tai sitä ei ole opetettu ollenkaan."
Asia ei todellakaan ole näin yksiselitteinen.
Orin ja tamman käyttäytymiseen vaikuttaa myös
hormoonitasapaino.
Tammoista esimerkkinä hormoonivikainen
suomentamma, joka oli täysin käsittelemättömissä
oleva tappajaluonne. Kun boksin oven avasi,
tulivat molemmat takakaviot voimalla ja se
tähtäsi aina päähän. Tänä päivänä se tulee,
pitkällisen koulutuksen jälkeen, toimeen kahden
ihmisen kanssa mutta on tarhattava erikseen.
Ori 1, Lämminverinen, vilkas mutta peruskiltti,
kokeili usein nokkimisjärjestystä pienillä
näykkäisyillä. Oli kuitenkin helppo käsitellä ja
sisäänajokin sujui erittäin helposti. Taipumus
hysteerisiin kohtauksiin jolloin ei kestänyt
minkäänlainen riimu.
Sukukypsäksi tultuaan haastoi tallin
johtajaoritta. Viimeinen temppu tapahtui
harjoituslenkiltä tultaessa, yritti kiivetä
seinän yli valjaat selässä ja kärryt perässä 1
vuotiaan tammavarsan boksiin.
Liika sukuhormoonin eritys, munat pois.
Ori 2, suomenori, sävyisä, nöyrä,
huumorintajuinen, oman arvonsa tunteva, 12 vuotta
ilman minkäänlaista merkkiä käyttäytmishäiriöistä.
Kuriositeettina mainittakoon, että oriit 1 ja 2
tuotiin samassa kuljetuksessa nykyiseen talliimme
juuri tuon ensimmäisen oriin ollessa 3 vuotias.
Tällä orilla astutettiin kahtena peräkkäisenä
kesänä, jonka jälkeen sen käyttäytyminen muuttui
levottomammaksi, viimeinen temppu tässä
tapauksessa oli sen hyppääminen hoitajan selkään
tarhasta tuotaessa kun yksi tammoista oli
kiimassa.
Hevosten kanssa enemmän toimineet tietävät että
vaikka ori olisi kuinka kiltti, sävyisä ja helppo
käsitellä, on hormoonien vaikutus käyttäytymiseen
koulutusta voimakkaampi.
Orin kanssa saattaa mennä hyvin vuosikausia mutta
jos se saa tarpeeksi vahvan virikkeen kiimaisen
tamman hajusta, sitä ei pitele juuri mikään.
Voin kertoa omasta kokemuksesta että 600 kiloa
innokasta suomenoria selässä etujalat hartioiden
päällä ei ole niitä huveja joita haluaisin kokea
uudestaan.
hormoonit voivat siihen vaikuttaa, mutta kuten
itsekin myönnät (?), koulutuksella on suurin
vaikutus.
ethän voi olettaa, että "matalahormoonisella"
tasolla oleva käsittelemätön ori on samalla
tasolla kuin "korkeahormoonisella" tasolla oleva
käsitelty versio? näin kuitenkin annat ymmärtää.
kun hevonen (oli se sitten ori, ruuna tai tamma)
tietää, että ihminen on sen johtaja, se ei hyppää
selkääsi, vaikka kuinka kiimaisen tamman näkisi,
tämä on totuus. Jos hyppää, sillä on
auktoriteettiongelma. Laumassa oleva ori ei
hyppää kenenkään tamman selkään johtajaorin
ollessa paikalla.
syy, miksi tämä asia tulee opettaa hevoselle jo
aikaisessa vaiheessa, kun sen on vielä "lutuinen"
pikkuvarsa, johtuu siitä, että puolivuotias
ymmärtää kiellon ja johtajansa siinä missä 10-
vuotiaskin, ja puolivuotiaalle on huomattavasti
helpompi opettaa "kaapin paikkaa", kuin 180 cm
korkealle, 600 kiloa painavalle 4-vuotiaalle.
Jos käsittelet orisi niinkuin kuuluu, se ei tule
koskaan hyppäämään niskaasi. Voit tarkistaa tämän
asian myös niiltä ammatilaisilta, jotka
kouluttavat gp-ratsuja. Vai kuinka muuten luulet,
että 180 senttisellä kouluhevosorilla kilpailee
20-vuotiaat, heiveröiset tytöt/naiset?
En olettanut yhtään mitään, sanon vain että
hyvinkin koulutetun orin kanssa voi tulla yllätys
kuvatunlaisessa tilanteessa.
Mainitsemani ori 2 ensimmäisessä astutuksessa oli
rinta jo tamman päällä mutta ei varsinaisesti
hypännyt ennenkuin sai luvan ihmiseltä. Se kyllä
tiesi ja tietää paikkansa laumamme hierarkiassa.
Se, samoin kuin sen isä, on syntynyt omassa
tallissa ja koulutettu itse pienestä pitäen.
En aio tarkistaa tätä asiaa ammattilaisilta,
luulisin 35 vuoden kokemuksen riittävän tämän
asian tietämiseen (siitostallin pito, varsojen
koulutus ja sisäänajo, ongelmahevosten
kuntouttaminen (hakatut, loppuunajetut, pilalle
lellityt)sekä ravi, että ratsuhevoset) hevosia
tallisamme on ollut vuosien varrella 4 - 22 kpl
kerralla, tällä hetkellä 6.
<<<puolivuotiaalle on huomattavasti
helpompi opettaa "kaapin paikkaa", kuin 180 cm
korkealle, 600 kiloa painavalle 4-vuotiaalle>>>
Tämä asia on kokemukseni mukaan täysin päin
vastoin, varsan koulutus on pitkäaikainen
prosessi, "ongelmahevosen" kuntouttaminen tässä
asiassa kestää n. 2 - 20 minuuttia tapauksesta
riippuen.
kokemustasi näissä asioissa, siitä nyt ei ollut
kysymys.
Väität siis 35 vuoden kokemuksella, että on
helpompi antaa orin kasvaa "metsässä" ja
kouluttaa se vasta nelivuotiaana, jolloin siihen
sinun sanojesi mukaan menee "tilanteesta riippuen
2-20 minuuttia"?!
Näinhän sinä sanoit, että varsan koulutus vie
enemmän aikaa.
No niin kaikki orien omistajat, päästäkää
varsanne metsään pariksi vuodeksi, sen jälkeen
koulutus kestää vain 5 min, eihän ole mitään
järkeä uhrata varsan koulutukseen montaa vuotta,
kun tämä ihminen tekee sen näin helposti!
esim. USA:ssa jollakin tiloilla on kymmeniä, ehkä
satoja hevosia ja varsat viettävät ensimmäiset
elinvuotensa vapaana laumassa ilman ihmisen
käsittelyä.
Kun ne ovat täyskasvuisia ne kootaan, opetetaan
tottelemaan ihmisen auktoriteettia ja totutetaan
satulaan ja ratsastajaan.
Saamieni tietojen mukaan ns. normaaliluonteinen
keskivertohevonen "valmistuu" n. 20 minuutissa,
joka on käsityskykyni mukaan lyhyempi aika kuin
neljä vuotta.
Itse toimimme toisin, olen ottamassa varsaa
vastaan kun se syntyy, riimuun totuttelu tapahtuu
ensimmäisen viikon aikana ja ne kuljetetaan
riimunvarresta ulos ensimmäisestä kerrasta
lähtien.
Kun tulee vieroituksen aika ne ovat jo niin
tottuneet hoitajaan että seuraavat tätä
mukisematta omaan karsinaansa.
Sisäänajossa laitetaan sila selkään, kärryt
perään ja toinen ajaa ohjista hoitajan
taluttaessa varsaa.
Itse olen totuttanut ne ihmisen painoon selässä
ilman satulaa ja päävehkeitä.
Varmasti näin on, eikä vain USA:ssa.
Itse kuitenkin pidän erittäin palkitsevana sitä,
että kun olen oman orini varsasta asti opettanut,
nykyään se seuraa minua, eikä tarvitse
välttämättä edes riimua (jonka kuitenkin pidän
turvallisuussyistä aina päässä).
Uusiin asioihin totuttaminen on käynyt jopa
yllättävän helposti, kuten satulaan ja suitsiin.
Kun on aika selkään nousta, aion ensin opettaa
sen sidepulleilla, koska en halua ottaa sitä
riskiä, että jos se säpsähtää, vahingossa
repäisen sitä suusta tms.
Joka tapauksessa, olen tyytyväinen tuloksiini
näin "monen vuoden koulutusmallilla", ja koen,
että saan itsekin hommasta enemmän, kun
käsittelen varsaani päivittäin.
Mikä onkaan palkitsevampaa, kuin iloinen hirnunta
joka kerta, kun kävelen talliin.
Mä hoidin yhtä lv-oria kaxvuotiaax asti. Se
käyttäyty tosi nätisti. Vähä se saatto uhitella
tai monottaa, mut ku sille kerran teki selväx
kuka on pomo, ni se usko päinvastoin ku tammat.
Eikä se kiimastenkaa tammojen perää menny,
ainoastaan jos ne änki aivan nenän alle. Lisäx
hoidan 10-v shettistä. Se ruunattii vast n. vuos
sitte, six ku se läx vuokralle. Mut jo ennen
ruunausta se käyttäyty tosi kiltist, ja vaik se
karkas ei se koskaa käyny kimppuu vaa anto
melkein heti kiinni.
kaikki vaan puhuu et "orit on hulluja" ja "orit
tulee päälle" mutkin saatiin tohon uskoon.
kunnes: aloin hoitaa yht pv-oria. alux se oli
hankala kun yritti komennella mut kun kerran teki
selväks kumpi on "johtaja" niin se ori oli paljon
kiltimpi hoitaa ja ratsastaa kun useimmat tammat
mil oon menny.
en nyt sitä sano et alottelijoitten kannattais
mennä oreja hoitaan, on ne vähän vaativampia ku
ruunat ja tammat. on tiety poikkeuksia orien
kiltteydessä. tiiän täysiveri orin joka on käynyt
kahden ihmisen kimppuun kun se ei kunnioittanu
niitä ollenkaan, nykyisin ko. ori on kuitenkin
oikea "enkeli"
Omistan itse 12v orin,voin sanoa että orit ovat saman laisia kuin monet tammat,jopa orit voivat olla helpompia ja lempeämpiä kuin tammat.Mutta orien,sekä tammojen käyttäytyminen riippuu sen luonteesta.Tämä kyseinen ori on ensimmäinen hevonen,ja hyvin on menny,mutta muistutettava on : oriit eivät olle lasten käsiteltäviä.Kiima ajoilla orit ovat hieman arvaamattomia,sekä hankalia ratsuja,kiljahtelevat ja hyppivät.Itse aina karjaisen hevoselleni kun alkaa tekeen jotain piruuttaan,hyvin tottelee,jämäkkyys on plussaa : D - Oli hevonen tamma,ori tai ruuna,tarvii se osaavan käsittelyn,hevoselle ei saa antaa kaikkea periksi..muuten se ei arvosta ihmistä yhtään.. Tämä päätelmä on omasta kokemuksesta-joten älkää välittäkö jos saattaa kuulostaa kummalliselta "puheelta" ; )
Ei oikeen liity tähän, mutta usein sanotaan, että orivarsat on helpompia koulutettavia kuin tammat ja minulla on tästä kokemusta monen varsan kohdalla. Tammavarsoilla ns. uhmaikä kestää pidempään, kuin oreilla ja varsinkin raskailla roduilla tammat ovat yleensä kovapäisempiä, mutta poikkeuksia löytyy, enkä mitenkään yleistä asiaa. Tälläinen vain tuli mieleen. :)