Haluisin sanoa sinulle kaikki maailman kauniit sanat, tahtoisin hukkua silmiisi, unohtaa kaiken muun maailman. Tuntea vain sinut ja läheisyytesi.. Mutta en voi. Annoit minulle ystävyyden ja sen kai on riitettävä. Joskus tuntuu etten voi elää sen kanssa. Siksi helpompi olisi kai unohtaa kokonaan. En sitä koskaan kyllä tahtoisi. Sydän ei päästä irti, mutta minun on kai päästettävä.
Sinulle, jota en voi
unohtaa..
234798
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
voisin sanoa eräälle ruskeasilmäiselle miehelle, mutta hän ei antanut ystävyyttäänkään, vaan välinpitämättömyyden.
unohtamaan ei se mitään sitten ollutkaan.
on joku jolle tahtoisin sanoa paljon enemmän kuin koskaan pystyisin ja voisin. haluaisin myös unohtaa, mutta en voi, en ehkä haluaisikaan. ystävyyden on riitettävä mulle, koska se satuttaisi häntä jos ''unohtaisin''.
ajatella toistakin ei vain itseään.
paitsi se olin minä joka sanoin että unohtaisit minut. Mutta en tarkoittanut sitä oikeasti! Minä edelleen rakastan sinua! Enkä pysty unohtamaan sua... mä näen sun kasvot kaikkialla :( mä en voi luopua susta, enkä edes halua.
narrailit..heh..tottakai rakastat..juksailet
vaan välillä..ai aikuistenoikeesti..?
sori,siitä sä et tiä mitään.
kenenkään tunteilla ei pidä leikkiä.
sä ja sä ja sä..ajattelitko koskaan toista..?
no kylläpä on ihmisiä jotka on samassa tilanteesa, minä tunnustan myös :D
Minä olin silloin vihainen sulle kun sanoin sen et unohda mut! Mutta joo taisin vähän liioitella kun en edes tarkoittanut sitä. Ja oikeasti MINÄ OLEN AINA RAKASTANUT SINUA JA TULEN RAKASTAMAAN! Se on tosiasia ja sun täytyy se hyväksyä! Minä myönnän että olen käyttäytynyt tyhmästi mutta niin olet sinäkin. Anteeksi!!!!!
ajattelen, että tämä voisi olla sinulta. Minäkin rakastan sinua ja tulen aina rakastamaan.
on vielä toivoa kun itse kuitenkin vielä huomaat...
multa,erehdyit.
noi sanat pitäisi kuulla oikeasti. Muuten niihin on vaikea uskoa. Ymmärräthän.
Olisi anteeksi pyydettävää, paljon, minullakin! Ehkä kaikella on tarkoituksensa...? :-/
tarkoitusta.
Ok, siinä tapauksessa asia on harvinaisen selvä. Mikä ei tapa, se vahvistaa. Elämä jatkuu.
marttyyria,mitä suhun vieraan ihmisen sanomiset noin ottaa?
Eikö ne asiat pitäisi puhua sen oikean ihmisen kanssa eikä noin niinkuin sinä teet?
marttyyri on? Ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön! Ja tämähän on vain, pelkkää leikkiä. Täällä kirjoittelu. Niinhän jo totesinkin, aikaisemmin: sama livenä, kiitos!
Se siitä minun marttyyriksi ryhtymisestä. Seison vankasti jaloillani!
ei voi tenttiä kirjatenttinä. Karseeta
vastauksestasi saa juuri tuollaisen marttyyrikuvan,,sori vaan. olit niin tosissaan, niin tosissaan,,"mikä ei tapa, se vahvistaa,
elämä jatkuu",, hihhii.
mutta eihän kasvojaan voi menettää...
hymyillytti heti aamutuimaan.
riudun ihastuksessani.haluaisin myös sanoa hänelle paljon kauniita sanoja, olla lähellä joka hetki arjessa ja pyhänä, ilossa ja surussa. varmaan minunkin on tyydyttävä ystävyyteen, vaikka haluaisin enemmän..kiduttavaa on tämä epävarmuus, en aina tiedä mitä hän haluaa. jos haluamme toisemme omaksi, on matkalla vielä paljon esteitä sillä hän on (vielä) varattu..pitäisi ehkä päästää minunkin hänet irti,mutta en voi!!
(miestä) kohtaan. Nukahtaminen usein unohtuu, kun haaveissani pitkä hoikka olemuksesi seisoo makuuhuoneen ovensuussa ja kysyy, saako astua peremmälle. Siellä sitten viivyt luonani, ja kun aamulla herään, en halua nousta ylös, koska unen rippeet, ja sinun, ovat yhä kanssani. Tunnen läsnäolosi, vaikka emme koskaan edes koskettaneet toisiamme. Villitset minua.
Käyn usein hiljaisia monologeja nukkumaan mennessäni: puhun itseni kanssa sinusta, sinun kanssasi meistä.
Useimmat keskustelut päättyvät "Voi kun tulisit tänä yönä uneeni" / "Tulisipa tuo ihana nuori nainen tänä yönä uneeni".
Aamulla en halua unohtaa tunnetta, joka oli juuri ennen heräämistä. Olen pari kertaa sängystä noustessani kiiruhtanut kirjoittamaan uneni kauneimmat asiat ruutupaperille. Ennenkuin unohdan.
Kevät valaisee päiväni. Ole sinä se toinen aurinko, joka paistaa ympäri vuorokauden!
Voi jos ystäväni ajattelisi noin..
Olen ajatellut että kaikki oli vain vedätystä, valhetta tai jotain, koska oikeaa ystävää ei voi unohtaa, ystävälle ei halua tuottaa pahaa mieltä...luulisin, en ainakaan itse siihen pystyisi.
Kuitenkin hän on mielessäni vieläkin ystävänä, ystävä hän on minulle kuitenkin, ei hän ole mitään pahaa tehnyt, unohtanut vain, tai tietoisesti pitää itsensä kaukana minusta.
Ehkä tietoisesti "unohtaa",koska se tarkoittaa usein sitä,että en voi olla yhteydessä,kun olen varattu.Haluaa,mutta ei uskalla.Ei halua olla "tyrkky"......Kaksi varattua = tuomittu epäonnistumaan! Toivottavasti ei sinulla ole sama ongelma....