Tuli diagnoosi viime vuonna. Perkele. Osasin kuitenkin odottaa sanoja, netistä etsin syitä oireille. Tuli nyt sitten tällaset lottonumerot riville! Fysiikassa ollut probleemaa jo pari vuotta. Miten muilla mennyt näiden liikkumis-oireiden kanssa? Itselläni kävely, varsinkin vähänkään rivakampi / kiireisempi yritys, on aika nopeasti mennyt aika nylkyttämiseksi. Kuinka nopeasti teillä muilla edennyt kävely-ongelmat? Kaikilla tietenkin menee vähän eri tavalla ja vauhdilla sairaus eteenpäin, tiedän, mutta kiinnostaa vaan tietää mitä vauhtia muilla huonontunut.
Liikkumisesta / kävelystä
MS mullakin...
4
2245
Vastaukset
- paukahti päälle
3 vuotta sitten. Sitä ennen ei mitään ennakko-oireita ellei sitten lasketa matkapahoinvointia ennakko-oireeksi joka alkoi puoli vuotta ennenkuin sairastuin kunnolla. Huimaushan ja tasapainon menetyksellä tämä taival alkoi ja liikuntakyky meni niin huonoksi että jouduin 4 kuukautta käyttämään rollaattoria ja kunhan siitä kuntouduin irti sain kyynärsauvan joka on nykyinen apuvälineeni. Suuri ongelma on tällä hetkellä jalkojen rasituksenkesto. Ei jaksa paljoa kävellä eikä pitkään. Kuntoutuksessa pääsin ilman sauvaa 150 metriä, sitten iski väsy, myös kyykkyyn-ylös testit menevät penkin alle ja ainoastaan 3 sairastettua vuotta takana. Yritän silti pitää jollain lailla näuitä jalkoja kunnossa pienillä sauvakävely-sessioilla ja tietenkin kuntoutus jatkuu joka viikko. Työkyvyttömyyseläkkeellä olen.
- tuo kävely
Siis, mulla kans tuo rasituksenkesto-kyky alentunut merkittävästi parissa vuodessa. Tiedätte kaikki tunteen, miltä se tuntuu. Paskamaista huomata. Tuntuu aina hyvältä päästä istumaan tai silleen. Toistaiseksi mulla ei mitään apuvälineitä, häätyy toivoa että mahdollisimman pitkään voi olla ilman. Kyllä sen kävelyssä, ja muutenkin liikkeissä huomaa että ei ihan terve enää ole. Pyöräilen ja muuta, mutta kyllä pitää monesti miettiä jo onko tosissaan tarpeellista käydä kaupassa kadun toisella puolella. 35v mies olen. Äkkiä sitä väsähtää koivet nykyään. Pirullista. Ei mitään lääkitystä, hitaasti etenevä versio mulla. Käykö kukaan muuten salilla treenaamassa jalkalihaksia? Siis ei tietenkään mitään himourheilua, vaan lihasten vahvistamista. Tullut mieleen, josko moisesta olisi apua? Hermostovaurioillehan me ei voida toistaiseksi mitään, mutta olisiko jalkalihasten treenailusta (se ken kykenee) ainakaan haittaa?
- diagnoosi-91
tuo kävely kirjoitti:
Siis, mulla kans tuo rasituksenkesto-kyky alentunut merkittävästi parissa vuodessa. Tiedätte kaikki tunteen, miltä se tuntuu. Paskamaista huomata. Tuntuu aina hyvältä päästä istumaan tai silleen. Toistaiseksi mulla ei mitään apuvälineitä, häätyy toivoa että mahdollisimman pitkään voi olla ilman. Kyllä sen kävelyssä, ja muutenkin liikkeissä huomaa että ei ihan terve enää ole. Pyöräilen ja muuta, mutta kyllä pitää monesti miettiä jo onko tosissaan tarpeellista käydä kaupassa kadun toisella puolella. 35v mies olen. Äkkiä sitä väsähtää koivet nykyään. Pirullista. Ei mitään lääkitystä, hitaasti etenevä versio mulla. Käykö kukaan muuten salilla treenaamassa jalkalihaksia? Siis ei tietenkään mitään himourheilua, vaan lihasten vahvistamista. Tullut mieleen, josko moisesta olisi apua? Hermostovaurioillehan me ei voida toistaiseksi mitään, mutta olisiko jalkalihasten treenailusta (se ken kykenee) ainakaan haittaa?
diagnosotu vuonna-91.Nyt sain työkyvyttömyys päätöksen juhannusviikolla.Muuten mennyt suht hyvin mutta parin viimevuoden aikana jalat menny tosi kömpelöksi.En jaksa kävellä ilman istumista kuin 100m.Tasapainoon myös ottanut,olis kuin olis humalassa.Apuvälineenä on kyynersauva.Käyn fysikaalisessa saamassa venytys ohjeita ja taspaino jumpassa.Lääkkeitä ei minulla ole mitään.Syön ainoastaan b-vitamiinia ja neuroglandia tabletteja.Olen myös käynyt Jaakkolassa ja syönyt hänen määräämiä vitamiineja.Mutta siitä on aikaa 14v.
- ja hidasta
Kävely on huonoa. Pitkiä matkoja ei pysty kävelemään ilman kunnon huilausta,sittenkin kävely on todella huonoa. Jalkaterät kääntyvät väkisin sisäänpäin.
Minulla on peroneustuki toisessa nilkassa, mutta se auttaa vain kun kävelen (todella) lyhyen matkan.
Jos ajattelee aikajanaa taaksepäin, niin vuonna -99 pystyin vielä juoksemaan lenkeillä, kävely huononi(tuntuu huononevan edelleen)vähitellen, kuin hiipien.
-06 pystyin vielä käymään kävelylenkeillä koiran kanssa metsässä, mutta jo vuotta myöhemmin en enää pystynyt, koska huimaus lisääntyi ja vaikeutti ja vaikeuttaa edelleen kävelyä todella paljon.
Joskus, hyvin harvoin nykyään, kävely on kevyempää jonakin päivänä, joskus taas ei tekisi mieli paljon askelia ottaa.
Huimauksen ollessa päällä kävelen todella horjuen epävakain askelin, jalat eivät nouse sitäkään vähää mitä ne muuten nousevat, vaan laahaan jalkoja, sivuille ei voi vilkaista kaatuminen on muuten varma (se huimaus).
Kotona otan seinistä tai huonekaluista tukea, ulkona liikkuessani minulla on keppi apuna. Diagnoosini on yli 20 vuoden takaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mieleni harhailee sinussa
Uskon että tykkäät minusta. On vain yksi elämä. Silti jään paikoilleni ja odotan että jokin muuttuu. Menin palasiksi, ei235913- 602037
- 271499
Joko Martinalla uusi aviomies hakusessa
Onko jo Raya sovellukseen laitettu uusi vetoomus vetämään... ja mistähän maasta mahtaa olla seuraava sulhasehdokas. Suom2411284- 741145
Missä olitte kun oli teidän tähän saakka kaunein yhteinen hetki?
Me olimme rannalla erään kiven päällä❤️691138Mitä teet nainen
Jos saat tietää että mies on elänyt yksinäistä ja rauhallista elämää sinua kaivaten, ei ole ollut muiden naisten kanssa,531117- 511072
Pitkäaikaistyöttömyys Suomessa harvinaisen paha
Karut työttömyysluvut, korkein luku yli neljännesvuosisataan.1441067Mitä vastaisit
Jos kysyisin, että lähdettäisiinkö lenkille yhdessä? Vain sinä ja minä, kaksin? Miehelle58995