keskenmeno vai ei !?

Jos on varmaa, että sikiö on kuollut, se kaavitaan tai synnytetään (tarvittaessa lääkkeillä) niin pian kuin mahdollista. Kuollut sikiö kohdussa on kai tulehdusriski. Jos sikiö on niin pieni, etteivät sydänäänet näy välttämättä ultrassakaan, pitää odottaa, kunnes on varmaa, ettei toivoa ole. Silloin yleensä odotetaan, että abortti (keskenmeno) käynnistyisi spontaanisti (eli itsestään).

Minulle on tehdy kaavinta ja olen myös synnyttänyt kuolleen sikiön (molemmat noin 12- viikkoisia). Kaavinta tehdään nukutuksessa. Käsittääkseni sikiö poistetaan yleensä jotenkin alipaineella. Ainakin minulla vuoto kaavinnan jälkeen oli suht vähäistä, ihan kuin kuukautiset.

Toinen abortti (keskenmeno, lääkärit sanovat niitä aborteiksi) käynnistyi itsestään. Kuukautisten tyyppistä vuotoa oli noin viikon, sitten alkoi voimakas vuoto, joka kesti noin 6 tuntia. Sitten kaikki oli ohi. Niukkaa jälkivuotoa tietysti. Lääkkeitä en tarvinnut enkä kaavintaa: kaikki tuli ulos. Se tarkistettiin ultralla.

Itse pidin nukutuksessa tehtyä kaavintaa inhottavana. En tajunnut tapahtunutta, luulin vielä viikkoa myöhemmin välillä olevani raskaana jne. Se oli henkisesti raskaampaa kuin sikiön synnyttäminen. Synnyttäessään näki edes kaiken veren ja jotenkin sopeutui paremmin tapahtuneeseen.

Sikiön synnyttäminen ei ollut kovin kivuliasta ja jotain kipulääkettä olisi tietysti saanut. Minä en halunnut.

Sikiötä en kummallakaan kerralla nähnyt. Olivat kai niin pieniä, että hajosivat tms. Lääkärit eivät kaavinnan jälkeen olleet minusta kiinnostuneita enkä saanut mielestäni minkäänlaista tukea. Ehkä siksi kaavinta oli minusta inhottava: minulle tehtiin nukutuksessa jotain ja sitten suunnilleen käskettiin lähteä kotiin.

Maailman terveysjärjestön määritemän mukaan keskenmenosta puhutaan silloin, kun raskaus päättyy ennen viikkoa 22 (siis viim, raskausviikolla 21 6)tai painaa alle 500g. Tämän jälkeen kyseessä on synnytys. Suurin osa (n75%) keskenmenoista tapahtuu ennen viikon 13 täyttymistä. Tähän asti sikiö on yleensä niin pieni, että se voidaan poistaa kohdusta kaavinnalla.
Sikiön ollessa suurempi tehdään yleensä niin sanotusti pieni synnytys, jolloin kohdunsuu saadaan lääkkeillä avautumaan ja sikiö syntyy alakautta. Nämä hyvin pienten sikiöiden synnytykset muistuttavat varsin vähän oikeaa synnytystä ja suoritetaan sairaalan politiikasta riippuen yleensä naistentautien osastoilla. Sikiön saa yleensä halutessaan nähdä, sekin riippuu toki sikiön tilasta (miltä hän esim. näyttää) ja sairaalan yleisistä käytännöistä.
Mikäli sikiö painaa yli 500g ja raskausviikot ovat jo menneet yli tuon 22 viikon, synnytys tapahtuu yleensä sairaalan synnytysosastolla. Synnytys käynnistetään "normaaliin tapaan" kuten yliaikaiset raskaudetkin, tosin joskus saattaa mennä kauemmin ennenkuin synnytys lähtee käyntiin. Syytä tähän ei tunneta. Synnytys tapahtuu siis normaaliin tapaan alakautta, tosin kivunlievitys voidaan näissä tapauksissa hoitaa paljon "paremmin" koska lapsen voinnista ei tarvitse huolehtia. Tavoitteena pitäisi olla täydellinen kivuttomuus. Kätilön kanssa voi keskustella, haluaako perhe katsella ja pitää sylissään kuollutta lastaan. Hienotunteisuussyistä kuolleen lapsen synnyttänyt äiti sijoitetaan synnytyksen jälkeen mielellään muualle kuin tavalliselle lapsivuodeosastolle.