välinpitämätön anoppi,onko muilla?

välinpitämätön anoppi! Ei se kyllä mua häiritse yhtään koska se on ihan täyspäiväjuoppo! Hän ei pidä minusta,enkä minä hänestä joten mulle on yks hailee kiinnostaako sitä poikansa lapsi vai ei. Tukeni saan mieheltäni ja muilta sen sukulaisilta sitten omani on aivan innoissaan kun on ensimmäinen lapsenlapsi tulossa niille :)

jo lapsensa tehnyt. Hänellä ei ole mitään velvollisuutta olla hysteerisen onnellinen sinun odotuksestasi tai uudesta tulokkaasta. Moni jopa kokee, että tungettelee jos osallistuu nuoren perheen touhuihin liikaa.

Olin itse puun ja kuoren välissä, kun sisareni ei millään ymmärrätänyt miksei yksinhuoltajana koko ikänsä raatanut äitini ollut koko ajan heillä hääräämässä kun ensimmäiset lapsenlapset tulivat maailmaan. Äitini rakastaa lapsenlapsiaan, mutta on onnellinen siitä, että vihdoinkin vastuu on jollain muulla. Tuen ja turvan puuttesta ei ole kyse, vaan yksinkertisesti siitä, että jokaisella on oma elämänsä.

Kai tuo riippuu paljon anopin luonteesta ja siitäkin millainen anoppi-miniäsuhde on! Jos on kovin kaverilliset ja lämpimät välit, niin anopilta luulisi tulevan jotain positiivista kommenttia.

Jos anoppi on taas jäänyt hiukan etäiseksi (näette harvoin, ette soittele toisillenne jne.), niin hän ei välttämättä osaa tai halua kommentoida raskautta eikä näyttää tunteitaan. Myös anopin omat, mahdollisesti vaikeat kokemukset (esim. vaikea raskaus, keskenmenot) saattavat vaikuttaa suhtautumiseen!

Minulla ei ole anoppia, mutta omat vanhempani ja muu perhe saavat tietää raskaudesta vasta sitten, kun se näkyy. En kaipaa hössötystä ja onnekseni muilla on jo lapsia, niin varmaan siltä vältynkin.

Olen ottanut sellaisen realistisen ja suht neutraalin suhteen myös läheisteni odotuksiin. Toki oon aina iloinen raskausuutisista ja saatan kysellä ja jutella yleistä aiheesta, mutta varsinaiset onnittelut, isommat lahjat ja ihastelut säästän vasta siihen hetkeen, kun lapsi on syntynyt. Matkan varrella voi sattua kaikenlaista, joten annan kaikkien odottaa rauhassa.

Ehkä anoppisi ajattelee samantyylisesti kanssani: on iloinen uutisesta, mutta ei halua tungetella liikaa..!

Isovanhempia on tosi erilaisia. Oma isäni kun ei ole hössöttäjätyyppiä, niin hädintuskin sanallakaan viittasi esikoisen tai nyt toisenkaan odotukseen. Onnellinen pappa hän kuitenkin on. Käy paljon katsomassa lapsenlapsiaan ja tykkää leikkiä lasten kanssa. On kyllä erilainen isovanhempi kuin muut kolme, ei esim. ota lasta hoitoon tms. Omalla tavallaan on silti loistava pappa, en voisi parempaa toivoa. Heh, ja ei myöskään tarvitse väitellä kasvatusasioista, kun pappa on sitä mieltä, että hän on jo kasvatustyönsä hoitanut (tästä on ollut ongelmaa miehen vanhempien kanssa).

Vastapainoksi miehen vanhemmista. He innostuivat kauheasti, aluksi luulin sitä hyväksi asiaksi. Lopulta he suunnittelivat meidän muuttoa heille kesäajaksi (meillä oli välimatkaa 100 km). Suunnittelivat jo, että synnytänkin heidän kotikaupungissaan. Joskus jopa penkoivat matkatavarani siellä käydessäni, kun halusivat nähdä olenko ostanut vauvalle jotain uutta.

Nyt kun lapsi on jo kohta kaksivuotias (nykyään näemme tosi harvoin enää miehen vanhempia), niin nämä ihmiset luulevat, että voivat sivuuttaa minun kieltoni ja pyyntöni ja toimia pojan kanssa ihan päinvastoin kun olen pyytänyt. Käyvät myös repimässä itkevän lapsen mun sylistä yms.

Itse odotan nyt toista lasta (esikko vuoden), meillä ei anoppi juurikaan kiinnittänyt raskauteen huomiota nyt tai aiessa raskaudessa, tosin itse en ole nähnyt sille tarvettakaan. Tuo vuosikas taitaa sille kyllä olla kaikki kaikessa silti :)