Paljonko kokeita lääkiksessä on/ periodi? Kuinka pitkät periodit? Paljon läksyjä?
Ja minkälaista muuten? Miten opiskellaan? Paljon kirjoja?
Kertokaa mielipiteitänne opiskelusta :)
Ja minkälaista muuten? Miten opiskellaan? Paljon kirjoja?
Kertokaa mielipiteitänne opiskelusta :)
Vastaukset 9
Vanhimmat
Läksyt jäi lukioon.
Opiskelu on 80% kirjojen lukemista, 20% pienryhmäopetusta.
Muiden kokemuksilla ei pitäisi olla merkitystä.
Sairaanhoitajakoulu voisi olla parempi vaihtoehto.
Sairaanhoitajilla on tutkimuksen mukaan korostunut kiinnostus ihmissuhteisiin ja taipumus riitaantua ihmisten kanssa, ominaisuus jota lääkäreillä ei ol e havaittu. Lääkärin pitää osata myös etsiä tietoa, muualta kuin suomipalstalta.
No jopas oli "läksyttäjällä" asiallinen viesti... Ei tullut vissiin mieleen että jokainen ihminen ei tiedä kaikkea ja mistään "läksyistä" ei kyllä lue lääkiksien sivuilla, eikä tuollaisen asian takia kannata alkaa soittelemaan yliopistoillekkaan.
Sulle voisin suositella jotain alaa missä ei tarvitse olla ollenkaan ihmisten kanssa jos tollasella asenteella meet.
häh mitä ? Lääkis on yliopistossa, täällä ei periodeita, eikä holhoamista ole. Tässä paikassa menestyminen vaatii ajattelun kypsyyttä!
No sori :(
Mutta kun en tiedä suurinpiirtein mitään yliopistossa opiskelusta ja haluaisin siksi tietää, sillä jos katsoo esim. Helsingin yliopiston sivuja, niin ei siellä nyt niin hirveesti kerrota tällaisista asioista..
kypsyyttå? Salli minun nauraa!!!!
Nämä vaihtelee aika paljon tiedekunnittain.
Meillä on ekat kaksi vuotta tutor-istuntoja kaksi kertaa viikossa, käsitellään siis kaksi tapausta. Jokaiseen tapaukseen sovitaan oppimistavoitteet, ja ne opiskellaan sitten kuten kukin parhaaksi näkee ja käydään läpi seuraavalla kerralla.
Lisäksi on luentoja, jotka usein tukee tutoristuntoihin lukemista.
Sitten on jonkin verran pakollista ryhmäopetusta, esim. kliinisiä taitoja tai ah niin rakasta histologiaa.
Muissa tiedekunnissa on varmasti erilainen systeemi, käsittääkseni meillä on kaikista eniten PBL:ää. Olisi muuten ihan kiva muiden tiedekuntien ihmisiltä kuulla millaista teillä on, kun siitä kuulee vaan kauheita huhuja :)
Varmaan kaipailisit eniten tietoa Helsingin lääkiksestä, mutta pystyn varmuudella kertomaan vain Kuopiosta. Tänä ekana vuonna mulle tulee yhteensä 9 tenttiä (joitakin aiempia opintoja hyväksi luettu), laajuudeltaan 1,5-6 opintopistettä. Yksi opintopiste vastaa n. 28 tunnin työskentelyä, mut kyllä niistä tenteistä on vähemmälläkin pänttäämisellä päässyt, jotkut jopa tuurilla. Vaikeusasteeltaan tentit on hyvin vaihtelevia; lyhyt monivalintatentti helpoimmasta päästä ja neljän tunnin esseetentit vaikeimmasta päästä.
Läksyjä ei sanan varsinaisessa merkityksessä anneta. Suht paljon oli syksyllä omatoimista opiskelua anatomisista malleista, lisäks harkat joita ennen kannatti lukea harjoitustyömonistetta. Joillakin opintojaksoilla annetaan tehtäviä, joista puolet pitää olla tehtynä, mutta kukaan ei tule katsomaan paperiasi, että onko tehtävä varmasti tehty. Opiskelusta muutoin: luentoja 2-6 tuntia päivässä, ehkä parin tunnin harkka päälle. Yliopistolla järjestettyä opetusta tulee mulle n. 20 tuntia tai alle viikossa. Omatoimiseen opiskeluun ja tentteihin lukemiseen kannattaa käyttää aikaa sen verran kuin jaksaa.
Periodeja ei ole, syys- ja kevätlukukauden erottaa n. kolmen viikon joululoma. Ei syyslomaa, muutaman päivän pääsiäisloma ja joitakin vapaapäiviä esim. jos saa tentin ekalla kerralla läpi, niin uusintapäivä monesti vapaa.
Kirjoja taidettiin ostaa n. 6 kappaletta, aika paljon saa käytettynä ostettua. Ainakin anatomian kuvastojen hankinta on välttämätöntä.
Täs ehkä jotain pähkinänkuoressa. Lääkiksessä opiskelu on hauskaa ja uskomattoman mielenkiintoista :)
Hieman pidemmälle opiskelleena voisin tiivistää lääkisopinnot (ja oikeastaan muitakin yliopisto-opintoja):
Yliopistossa jokainen on vastuussa itsestään ja vain itsestään. Jos jätät pakollisen harkkatehtävän palauttamatta niin kukaan ei kysele perääsi. Läksyjä ei sinänsä pakollisena lääkiksessä ole (tässä kyseessä siis non-pbl, en tiedä pbl:stä), joten itsekuri on kyllä monilta osin paikallaan. Lääkiksessä ei voi mitenkään enää lukea opettajia tai tentintekijöitä varten, vaan kyse on omasta oppimisesta ja tulevasta ammatista. Ekana vuonna joutuu aika paljon näkemään vaivaa 6 opintopisteen kursseihin, joissa opetellaan ulkoa aika paljon asioita (kuten latinankielisiä termejä), mutta monissa samanlaajuisissa ja laajemmissakin kursseissa pääsee myöhemmin paljon helpommalla. Joka ikinen kurssi luo pohjaa seuraaville kursseille.
Toisin kuin lukiossa, ei viimeisenä iltana luentomonisteiden läpiselailu enää riitä, vaan vaivaa on nähtävä jo etukäteen.
Ehkä lääkiksen erottaa muista yliopisto-opinnoista se, että meillä on aika tarkka lukujärjestys, ja niin sanotut "kynnykset", eli kurssit, mitkä pitää olla suoritettuna, ennen kuin voi jatkaa opintoja eteenpäin. Vapaavalintaisuutta kursseissa on todella vähän; yhden vuosikurssin luennot ja harkkatyöt järjestetään kerran vuodessa ja siinä se. Jos ei niitä suorita niin tervetuloa ensi vuonna uudestaan - seurauksena tipahtaminen omalta vuosikurssilta alemmalle. Luennot eivät toki ole pakollisia (muutamaa hassua infoluentoa lukuunottamatta), eli siinä on meilläkin sitä "akateemista vapautta".
Niin, ja lomia tulee kyllä sitten Kuopiossa myöhemmillä vuosikursseilla enemmän kuin ekalla ;) esimerkkinä viikon syysloma, viikon hiihtoloma ja kahden viikon pääsiäisloma...
Ja kommenttina edelliseen: Kirjoja ei tosiaan ole mikään pakko ostaa. Yliopiston kirjastosta saa hyvin kirjoja lainaan, koska niin moni ostaa kirjansa itse (joko uutena tai käytettynä). Samoin ekalla vuosikurssilla on käytössä oma opiskelutila, jossa on kirjoja vaikka muille jakaa :)
Tervetuloa lääkikseen, suosittelen Kuopiota!
Teiltä kuopiolaisiltahan nämä parhaat vastaukset näyttävät tulevan :D
Sitten kun on minun vuoroni hakea haen luultavasti helsinkiin, ruotsinkieliselle puolelle.. Kun on oppinut tähän asti kaikki koko elämän ajan ruotsiksi niin se tuntuisi luonnollisimmalta ;P.
Suurkiitos vastauksista, ne ovat "avanneet silmiäni" paljon! :)
Tällaisia vastauksia kaipaisi enemmänkin!...