muilla samanlaisia kokemuksia - näes tämän kevään ja yleensäkin valon lisääntymisen merkityksestä mielenterveyspotilaille: minusta näyttäisi siltä, että tämä on vallan raskasta aikaa heille ja heidän läheisilleen!
En itsekään tunne oloani hyväksi, vaikkei minulla ole diagnosoitukaan mitään sairautta - sen verran sitä on suvussa, että aivan terve en ole.
Tämä yhtäkkinen kevät ja valo tuntuu tekevän ihmiset ahdistuneiksi. Olisiko syy serotoniinin lisääntymisessä vai vähentyykö se valon myötä? Jokin yhteys näillä asioilla kyllä on - eräs läheiseni päätyi pakkohoitoon juuri tähän aikaan pari vuotta sitten ja nyt näyttää taas pahalta.
Olisi kiva kuulla toisten ajatuksia!
En itsekään tunne oloani hyväksi, vaikkei minulla ole diagnosoitukaan mitään sairautta - sen verran sitä on suvussa, että aivan terve en ole.
Tämä yhtäkkinen kevät ja valo tuntuu tekevän ihmiset ahdistuneiksi. Olisiko syy serotoniinin lisääntymisessä vai vähentyykö se valon myötä? Jokin yhteys näillä asioilla kyllä on - eräs läheiseni päätyi pakkohoitoon juuri tähän aikaan pari vuotta sitten ja nyt näyttää taas pahalta.
Olisi kiva kuulla toisten ajatuksia!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mulla ainakin on keväisin valon lisäännyttyä lisääntyvää masennusta, joka helpottaa kesän myötä kun valo ei ole niin kirkasta kun puihin tulee lehtiä ja ne vähä vähentää sitä kirkkautta.
Se on ihan ihmiskohtaista, että huononeeko vai paraneeko olo keväällä valon lisääntymisen myötä. Itselläni talvi menee aina enemmän ja vähemmän masistellessa ja ahdistellessa pimeyden takia, kun taas kevään myötä ja valon lisääntymisen myötä olo paranee. En ole niin usein ahdistunut enkä niin voimakkaasti. Masentuneet olot harvenevat joskus runsaastikkin. Elinvoimaisuus paranee, jaksan tehdä enemmän ja ihan vauhtiakin pukkaa väliin kesän myötä.
Näin tällä nuppivikaisella...