tässä pohdin, että miksi siitä U-arvosta niin kohistaan kun kuitenkin niihin taloihinne laitatte niitä seinän kokoisia ikkunoita. Mitä se U-arvo enää siinä vaiheessa merkitsee?
Kertokaas mulle noista U-arvoista...
utelias-Ulla
201877
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
yhtä hyvä ellei paremmat u-arvot kuin seinissä, joten kokonaisuus ratkaisee ja heikoin lenkki määrittelee systeemin kokonaislaadun.
täällä saa näköjään puhua ihan täyttä p*skaa... :)
Seinien U-arvot ovat luokkaa 0,2 W/m2K, ikkunoissa ja ovissa taas 0,8-1,2 W/m2K.
Että totta puhuu alkuperäinen kyselijä, jos ikkunapinta-alaa on paljon niin se seinän U-arvon merkitys vähenee.
http://www.pihla.fi/inet/Pihla/fi/akp.nsf/frameset/Frameset?OpenDocument&left=/inet/Pihla/fi/akp.nsf/WEB_Nav?OpenView&navcat=Ikkunat&main=/inet/pihla/contman.nsf/0/CA82684FC56D13B3C2257217004A019E?opendocument
eip sullakaan täsmätieto ole hallussa:-)
että 0,6 >> 0,25 (minimi seinän vaatimus)
Vaikka laittaisi hötösiporeksin (U-arvo >0,3) niin sekin on vielä parempi kuin Termopihlajaikkuna.
sarjaan, niin johan seinäkin jää kakkoseksi:-9
kytketään aina rinnan. Ohmin lain kanssa tällä ei kuitenkaan ole tekemistä.
IKKUNAN u-arvo TASOA 0,90.... vain lasi on 0.6. Ja paska tupla lasit. Mahtaa ulommainen tuplalasi olla huurussa jostain aikaa vuodesta.
puhuttavan.
Eli jos seinän U-arvo on parempi mitä vaaditaan voi ikkunat olla huonommat kuin seinä ja kokonaisenergian kulutus on silti sama kuin jos seinät olisi määräysten mukaiset ilman ikkunoita.
Jos siis lähes samalla rahalla saa paremman eristävyyden niin pitkällä aikavälillä se on pelkkää säästöä.
"voi ikkunat olla huonommat kuin seinä"
Siis mistä löydät esim. 0,3 U-arvoisia ikkunoita?
Ne ikkunat _OVAT_ huonompia kuin mikä tahansa seinärakenne.
"seinät olisi määräysten mukaiset ilman ikkunoita."
Kukahan täällä tekee enää minimivaatimusten mukaisia rakennuksia?
U-arvot ovat riippumattomia toisistaan. Ikkunoista karkaa niiden koosta ja eristävyydestä riippuva määrä maksullista lämpöä vuodessa. Samoin seinien läpi karkaa tietty määrä, katon kautta karkaa tietty määrä, ilmavaihto hukkaa tietyn määrän jne. Koko lämmityslasku on sitten kaikkien näiden summa.
Jos parannat yhtä osaa, niin se pienentää sen osan vuotuista energiahukkaa, mutta ei vaikuta muihin osiin. Jos kuvitteellisesti laitat vaikka seinien U-arvon nollaksi (siis ei karkaa yhtään lämpöä), niin sitten se osa lämmityslaskun loppusummasta menee nollaksi, mutta muut osat pysyvät ennallaan.
Näin ainakin jos talo on normaalin tiivis, harakanpesät on sitten erikseen, niissä ilmavuodot tekee laskennallisista u-arvoista merkityksettömiä...
Eli vastaus: ikkunoiden U-arvo ei vaikuta mitään siihen, kuinka paljon seinän U-arvoa itsessään on taloudellisesti kannattavaa parantaa.
kylmää talvella ja kuumaa kesällä, joten
käytä siinä sitten laskennallista U-arvoa.
samoin massiivinen materiaali sisäseinissä/huoneessa varaamalla lämpöä toimii jatkuvasti lämmitetyssä talossa hiukan toisin kuin vaihtuvalämpöisessä kesäluukussa. Käytä siinä sitten laskennallista U-arvoa?
Käytäntö on noin neljäsosan parempi kuin laskennalla saatu.
Tunnut kuvittelevan, että asunnon energiahukan voisi laskea vain U-arvojen avulla? Eihän se niin ole, tietenkään.
Samoin tunnut ajattelevan että varaavuus on joku käsittämätön ihmejuttu? Eihän se niin ole, vaan ulkokuoren varaavuus tasoittaa ulkopinnan lämpötilapiikkejä ja näin vähentää lämpötilaeroa joka vähentää lämpöhukkaa seinän läpi. Sisäpuolen varaavuus taas tasoittaa sisäilman lämpötilapiikkejä, ja näin vähentää ilmanvaihdon kautta karkaavaa energiaa sekä myös suurinta lämpötilaeroa suhteessa ulkoilmaan, mikä vähentää lämmönhukkaa seinän läpi. Ja koko ajan siinä on se U-arvo, joka kertoo, että paljonko milläkin lämpötilaerolla lämpöä karkaa seinän läpi.
Yleisesti ottaen eristeharkot (kevytsora tai betoni), täystiiliseinä ja betonielementti taitavat toimia lämmönvaraamisessa kaikkein parhaiten. Niissä on massiiviset sisä- ja ulkokuori varaavina massoina. Kuitenkin välissä on lämmön johtumisen katkaiseva, lämpöä varaamaton eriste, joten helle- ja pakkaspäivien lämpöpiikit eivät puske seinästä läpi viiveellä vaikeuttamaan sisälämpötilan ohjausta (hankalaa ainakin jos on varaava lattialämmitys tms hitaasti reagoivaa).
täyttävät U-arvovaatimukset.
jos U-arvo on 0.14, se päästää muistaakseni 6 wattia tunnissa neliöltä lämpöä läpi, jos arvo on 0.28, menee 12 wattia neliöltä.
Laskennallinen U-arvo ei sano energiataloudestasi mitään. Omakotitalon lämmitys- ja käyttöveden lämmityskustannus on helposti alle tonnin vuodessa, josta siitäkin perusmaksujen osuus merkittävä. Mitä siitä säästät paremmalla U-arvolla, jos elintapasi on tuhlata vettä tai pitää jatkuvasti ikkunoita auki tai LTO ei ole oikein säädetty - saati, että talo on huonosti rakennettu ja falskaa kuitenkin saumoistaan.
Nykyisiä materiaaleja huolellisesti käytettäessä raksoissa U-arvon erolla ei ole käytännön merkitystä. Kun teet vieläkin paremmin eristetyn talon, alkavat valaistuksen ja kojeiden hukkalämpö olla ongelma muutamaa talviviikkoa lukuunottamatta, joten joudut jäähdyttämään kämppääsi (=tuhlaat energiaa).
Lisäksi klinkkeri- ja kivilattiat esim. pesutiloissa, takkahuoneissa yms tuntuvat kylmiltä, mikäli et voi pitää mukavuuslämpöjä päällä vuoden läpi. Kosteisiin tiloihin olisi suositeltavaa asentaa pieni ilmankuivain mieluummin kuin holtiton ilmastointi.
70-luvulla keksittiin tiivis raksaaminen ja puutteellinen ilmanvaihto, saatiin hometalot. Mitähän seuraavaksi.
mitään pulmia lammitalossa kesähelteilläkään. IV-kone hoitaa homman, 70-luvulla IV-koneet oli mitä oli jos oli ollenkaan.
Asuinpa 80-luvun rivariyhtiössä missä oli koneellinen poisto, no problem. Naapurissa oli samanlainen yhtiö painovoimaisella ja homeongelmia oli.
U-arvon ja sen läppäisemän energian määrä riippuu myös lämpötiloista rakenteiden eri puolilla.
U=W/m2K elikkäs rakenne tuo 0,14 läpäisee 0,14wattia energiaa tunnissa neliömetrin kokoiselta alueelta kun lämpötilaero on 1 aste.
voi siis säästää muutaman kympin paremmilla eristeillä ja viilentää kämppää kesällä (sähköllä), joten lisäeristysten hintaa ei ehdi yhden löllykkä sukupolven aikana saada takaisin, mutta lisääntyvät sähkölaskut on maksettava vuosittain.
"U=W/m2K elikkäs rakenne tuo 0,14 läpäisee 0,14wattia energiaa tunnissa neliömetrin kokoiselta alueelta kun lämpötilaero on 1 aste."
Miten tuo aika (tunti) liittyy tehoon?
ja kun on pari viikkoa talviaikaa, niin kiirettä pitää, että saadaan säästö aikaiseksi. Olisko 20 vai 40eur vuodessa?
asunnosta kesällä kuumempaa! Se hyvin eristävä seinä pitää myös auringon lämpöä paremmin ulkona. Ja ihan oikeasti jäähdyttäminen ei ole suomessa ongelma: jäähdytystä tarvitaan pahimmillaankin ehkä 10 astetta, kun lämmitystä tarvitaan pahimmillaan 40 astetta.
Ehkä siis kannattaa panostaa siihen lämmitykseen?
Ja jos tulee niin kuuma, niin ilmalämpöpumput on todella hyviä siihen viilentämiseen ja silloinkin se tiivis ja eristetty rakenne auttaa pitämään sen kylmän sisällä.
...kasvaessa toki seinän u-arvon merkitys pienenee mutta ei se kokonaan nollaudu.
Laske vaikka ite:
* 1 neliö seinää vastaa noin 55 kWh per vuosi
* 1 neliö ikkunaa vastaa noin 274 kWh per vuosi
Tyypillisesti pienehkössä omakotitalossa on seinää ja ikkunoita yhteensä satakunta neliötä, josta ikkunapinta-alaa on vähimmillään 10 neliötä ja hirmu paljon niitä on, jos niitä on 30 m2.
Seinien osuus on siis 70...90 neliötä eli 3.800---5.000 kilowattituntia vuodessa. Ihan ikkunoista riippumatta tuo on kohtuullinen lovi kokonaisenergiasta.