Paradigman ja hegemonian veljeilyä
Hyvät toverit, porvarit ja liberaalit porvariston ystävät. Tämä lista elää selvästi paradigmaattisesti katsottuna vaihetta, jossa se kasaa tielleen aineksia (määrällisiä) joilla se kokoaa voimaa suuremman muutoksen tuottamiseen (laadullinen). Listan paradigma on jauhamisen avulla (evoluutio, ristiriitojen taistelun) tuottaa näitä muutostekijöitä, kuin aivoriihimenetelmässä. Uusi paradigma muodostuu näiden tekijöiden keskinäisen kamppailun tuloksista, pätevimmän, vahvimman ja sopeutuvaisimman jäädessä eloon uutena paradigmana. Tilanne on aivan vastaava eri vasemmistopuolueiden kesken, kun ne taistelevat parhaan teorian paikasta työväenluokan aseena. Tämä lista on myös osa tuota taistelua. Tieteellisesti ottaen, revisionistit tuottavat määrällisiä muutoksia suhteessa enemmän kuin muut, mutta vasta kyky viedä finaaliin eli vallankumoukseen tuottaa tuon toivotun laadullisenmuutoksen ja sitä kykyä ei ole vähittäisen hiertävän muutoksen joukoilla vaan vain vallankumouksellisilla (tarve vapautua eli tarve ottaa haltuunsa tuotantotekijät ja tuottaa niissä suuri muutos) joukoilla.
Tämä lista on eittämättä perustajiensa kädenjälki ja taistelukenttä tai siksi muodostunut, sillä tokkopa alkuperäinen ajatus oli sentään noin tieteellinen. Itseään korjaavuusprosessien keskinäisen taistelun ja nahistelun kenttä, josta ei voittajaa voi löytyä, kuin suppeassa mielessä johtavana paradigmana, jonka on taisteltava paikkansa vallitsevien suurien paradigmojen joukossa, kuten puolueiden ja lopulta luokkavoimain ja jopa lopulta luokkien johtamisen joukossa.
Puolueissa, ryhmissä ja luokissa on siis omia paradigmojaan, vallitsevia käsityksiä ja todellisella "tarpeella" eli työväenluokalla omansa ja vastavoimalla eli kapitalistiluokalla omansa. Yhteiskunnallisessa mielessä elämme paradigma joukkojen hallitsemassa tilassa, koko ajan muutoksessa kohti korkeampaa tilaa.
Hegemoniaa voimme pitää paradigmoja löysempänä selittäjänä, joka pitää sisällään useiden paradigmojen automaatiota suuntaamassa niitä samankaltaiseen päämäärään. Hegemoniakentät käyvät keskenään omaa taisteluaan, keskinäisen selittäjän paikasta, mutta hegemoniat eivät yllä vallitsevan muutoksen kantajaksi, vaikka yltävätkin muutosvoimain ajatuksien kokoajaksi.
Hegemonia siis suuntaa subjektiivista tekijää tekemään vapaaehtoisa valintoja tietyn ajan hengen sisällä, kun paradigmat ovat luonteeltaan myös objektiivista tekijää kantavia ja siis vallankumoukseen pystyviä (laadulliseen muutokseen pystyviä).
Hannu Rainesto
Hyvät toverit, porvarit ja liberaalit porvariston ystävät. Tämä lista elää selvästi paradigmaattisesti katsottuna vaihetta, jossa se kasaa tielleen aineksia (määrällisiä) joilla se kokoaa voimaa suuremman muutoksen tuottamiseen (laadullinen). Listan paradigma on jauhamisen avulla (evoluutio, ristiriitojen taistelun) tuottaa näitä muutostekijöitä, kuin aivoriihimenetelmässä. Uusi paradigma muodostuu näiden tekijöiden keskinäisen kamppailun tuloksista, pätevimmän, vahvimman ja sopeutuvaisimman jäädessä eloon uutena paradigmana. Tilanne on aivan vastaava eri vasemmistopuolueiden kesken, kun ne taistelevat parhaan teorian paikasta työväenluokan aseena. Tämä lista on myös osa tuota taistelua. Tieteellisesti ottaen, revisionistit tuottavat määrällisiä muutoksia suhteessa enemmän kuin muut, mutta vasta kyky viedä finaaliin eli vallankumoukseen tuottaa tuon toivotun laadullisenmuutoksen ja sitä kykyä ei ole vähittäisen hiertävän muutoksen joukoilla vaan vain vallankumouksellisilla (tarve vapautua eli tarve ottaa haltuunsa tuotantotekijät ja tuottaa niissä suuri muutos) joukoilla.
Tämä lista on eittämättä perustajiensa kädenjälki ja taistelukenttä tai siksi muodostunut, sillä tokkopa alkuperäinen ajatus oli sentään noin tieteellinen. Itseään korjaavuusprosessien keskinäisen taistelun ja nahistelun kenttä, josta ei voittajaa voi löytyä, kuin suppeassa mielessä johtavana paradigmana, jonka on taisteltava paikkansa vallitsevien suurien paradigmojen joukossa, kuten puolueiden ja lopulta luokkavoimain ja jopa lopulta luokkien johtamisen joukossa.
Puolueissa, ryhmissä ja luokissa on siis omia paradigmojaan, vallitsevia käsityksiä ja todellisella "tarpeella" eli työväenluokalla omansa ja vastavoimalla eli kapitalistiluokalla omansa. Yhteiskunnallisessa mielessä elämme paradigma joukkojen hallitsemassa tilassa, koko ajan muutoksessa kohti korkeampaa tilaa.
Hegemoniaa voimme pitää paradigmoja löysempänä selittäjänä, joka pitää sisällään useiden paradigmojen automaatiota suuntaamassa niitä samankaltaiseen päämäärään. Hegemoniakentät käyvät keskenään omaa taisteluaan, keskinäisen selittäjän paikasta, mutta hegemoniat eivät yllä vallitsevan muutoksen kantajaksi, vaikka yltävätkin muutosvoimain ajatuksien kokoajaksi.
Hegemonia siis suuntaa subjektiivista tekijää tekemään vapaaehtoisa valintoja tietyn ajan hengen sisällä, kun paradigmat ovat luonteeltaan myös objektiivista tekijää kantavia ja siis vallankumoukseen pystyviä (laadulliseen muutokseen pystyviä).
Hannu Rainesto
Vastaukset 2
Vanhimmat
HEIPPA!
ONKO HERRA ESKO LUUKKONEN HYVÄ VAI HUONO AATTEEN RITARI?
Miksi Herra HR ei ole opiskellut Marxismi-Leninismin perusteita hyvin? Jos haluaa olla Suuren Toverin ja Auringon Aisan kannattaja, niin on harrastettava ja vielä kerran harrastettava Suuren Johtajan ja Toverin Ajattelua Stalinin Kootut -kirjassa olevien ohjeistusten asettamalla tavalla. Miksi Herra HR ei liity toisen suuren ajattelijan Suomen sinivalkoisten Johtajan Ökypuolueeseen? Miksi Herra HR ei tue Sinivalkoisia Varaneuvos Esko LUUKKONEN ja kumppanit ajattelun pohjalta? Mikä eroittaa Stalinismin ja Saksan Kansallissosialismin toinen toisestaan? Onko ero veteen piiretty viiva? Onko Järkevää kutsua Herra HR:ää Herra VALTAKUNNANJOHTAJA -nimellä? Miten on tuon niin tärkeän oikeauskoisuuden laita? Onko Herra HR omasta mielestään oikeauskoinen vai harhaoppinen TELAKETJUSTALINISTI vai ÄNKYRÄLENINISTI?
Vallankumousterveisin Vapaa Toveri!
HR on omasta mielestään tietysti oikeauskoinen harhaoppinen TELAKETJUSTALINISTI ja ÄNKYRÄLENINISTI